Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 3,181 - 3,190 (kaikkiaan 3,410)
  • Planter

    En minäkään ole koskaan käyttänyt vanhaa kemeraa, taimikot on hoidettu ajallaan. Välillä on tuntunut, että vanha taimikkokemera on saattanut olla jopa hirviorganisaation ajama, jotta syötävää saadaan riittävästi.

    Tällaiset kommentit viittaavat siihen suuntaan:

    Maa- ja metsätalousministeriön
    kala- ja riistaosasto: ”Samoin esitettiin kritiikkiä
    sen johdosta, että metsätaloudessa ei huomioida riittävästi
    hirveä. Esimerkiksi liian varhainen ja tehokas taimikonhoito voi
    osaston mielestä lisätä arvopuiden hirvituhoriskiä.”

    Planter

    Tarkistin mikä on tilanne Ruotsissa, siellähän on vielä suurempi hirvikanta kuin Suomessa.

    http://agris.se/2016/08/30/algar-har-skadat-varannan-tall/

    Jos pakkoruotsi on jäänyt väliin, niin otsikko tarkoittaa, että hirvet ovat vaurioittaneet joka toista mäntyä.

    Näin eteläisissä maakunnissa, paikoin jopa 77% mäntyjä on syöty, ja mänty on häviämässä kokonaan. Tilanne pahenee myös pohjoisissa maakunnissa.

    Etelässä on tilanne, että vaikka hirvikantaa on saatu alemmas tuhot kasvavat koko ajan, koska mäntytaimikoita on entistä vähemmän.

    Eikö meidän kannattaisi tehdä jotain ennen kuin on liian myöhäistä? Muuten häviävät sekä männyt, että hirvet.

     

    Planter

    ”…kokonaisuuden kannalta hirvi on varsin pieni tekijä muiden joukossa .”

    ”Ylisuuren talvisen hirvikannan aiheuttamat metsävahingot ovat suurin yksittäinen riski metsätaloudelle, johon kuitenkin pystytään vaikuttamaan ennalta ehkäisevästi oikea määrä hirvilupia hakemalla ja myöntämällä.

    Hyöteikön yhteismetsän metsistä on suuri osa nuoria kehittyviä metsiä (noin 700 hehtaaria),  joita pitäisi pystyä metsän nuorena ollessa kasvattamaan niin, että tekninen laatu säilyy tyvitukin alueella.
    Metsänkasvatuksen tulokset tehdään nuoressa metsässä hyvänä teknisen laadun pysyessä moitteettomana.  Nykyiset nuoret metsät ovat niitä tulevaisuuden metsiä, joista tulee metsätalousyrittäjän / metsänomistajan
    tuleva metsäntuotto.

    http://www.yhteismetsa.fi/tiedotteita

     

    Planter

    Olen selannut läpi satamäärin erilaisia riistaorganisaation raportteja pöytäkirjoja ym. Jostain syystä alla oleva pöytäkirjamerkintä sävähdytti:

    <<< div 3 /

    ”16. Muut asiat
    Maanvuokra-asiat

    Eräiltä tahoilta on kantautunut korviin huolestuttavia asioita, että välit metsästysmaan vuokraajien ja metsästäjien välillä ovat kärjistyneet. Syynä on ilmeisesti se, että keskustelu hirvikannan koosta ja vahingoista on siirtynyt sosiaaliseen mediaan.

    Muistutan tavoitteistamme: Hirvenmetsästyksen positiivista imagoa edistetään viestinnän ja avoimen sidosryhmäyhteistyön avulla. Kehitetään menettelytapoja, joilla maanomistajien ja metsästäjien välistä tiedonvaihtoa voidaan lisätä.
    Tämä on otettava vakavasti, yhtä vakavasti kuin metsästyksen johtajan määräykset.

    Jos on ongelmia tai huolia tästä aiheesta, ne keskustellaan majalla, ei missään muualla. Ei todellakaan edistä positiivista imagoa, jos joku ”höyrypää” metsästäjänä esiintyen kyseenalaistaa koko
    nykyisen metsänkäsittelyn ja pahimmillaan syylistää sidosryhmiä.
    Metsästysseuroihin kuuluvat tuskin tällaiseen syyllistyvätkään, mutta pidetään mielessä ja huomautetaan asiasta jos tällaista havaitaan.”

    <<<</

    Planter
    Planter

    Tutkimustietoa on jo hieman tullut ja lisää on tulossa:

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/taimena-sy%C3%B6ty-m%C3%A4nty-voi-olla-p%C3%A4%C3%A4lt%C3%A4-kaunis-1.63117

    Jotkut riistanhoitoyhdistykset sentään tuunustavat ongelman ja näkevät hirven kaluamia taimia:

    http://www.rautjarveneramiehet.fi/

     

    Planter
    Planter

    Eiköhän tutkimusta ole jo tehty tarpeeksi, kymmenien vuosien aikana. Kyllä hyvin tiedetään, että terpeenit eivät maistu kovin makealle hirven suussa. Terpeenit vähenevät männyn taimesta:

    • kun se on varjostuksessa taimikon reunassa
    • luontaisesti syntyneet taimet istutettujen varjossa
    • kasvussa hieman jäkeenjääneet taimet
    • tiheäksi kylvetty taimikko erityisesti 3-4m korkeudessa, kun taimet alkavat varjostaa toisiaan, alkaa hirvien sadonkorjuu.

    Kun hirvi kerran haukkaa taimea, se keskittyy eloonjäämiseen ja terpeenituotanto vähenee, samaa taimea syödään, joka vuosi kunnes se kuolee. Jos parempaa ei ole tarjolla se syö myös auringonpaisteessa yksin kasvaneet taimet, mieluummin kuin kuusta. Nämä omia havaintoja.

    Niitä kelvollisia tyvitukkeja ei pysty kasvattamaan.

    Kaikissa tutkimuksissa on päädytty siihen, että paras taimikon suoja on tuo Tikka T3 Laminated Stainless 308Win.

    Planter

    Hirven kaluama mänty, metla metsätuho-opas.

    http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/kuvadocs/a9rh79.htm

    copyright Risto Heikkilä

     

    Planter

    Kuvan vikoja on 1,5-2m korkeudella. Se on hirven tekemä, kuvassa näkyy, että oksan kärkiäkin on nypitty. Hirvi ”höylää” kuorta  hampaillaan. Kun käytetään sarvia, on koko runko ihan paljas ja lähtevät oksatkin.

    Yleinen vika, koska se on päätynyt uuteen hirvivahinko- korvausluonnokseenkin. ”Männyllä ehjiin ja lievästi vaurioituneisiin taimiin lasketaan taimet, joissa kuorialasta on vaurioitunut alle neljännes.”

    Kuvan taimi on siis lievästi vaurioitunut, koska runko alaspäin on ehjä ja samoin ihan latva. Vaikka tässä latva tai  ehkä koko taimikin kuolee, siitä ei saa korvausta, koska kuorialasta on vaurioitunut vain ehkä  5-10%.

Esillä 10 vastausta, 3,181 - 3,190 (kaikkiaan 3,410)