Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
”..ettei metsärahasto voi käyttää metsävähennystä vaan osakas joutuu maksamaan saamastaan tulosta 30 tai 34 %.
Toisaalta jos itse metsärahasto on rekisteröity vaikka Luxemburgiin, niin veroja maksetaan korkeintaan muutama prosentti rahaston tuotosta?
”Metsien kiintestöveron määrä tuskin voisi olla yli 5% puiden myyntituloista.”
Ei kai kiinteistövero menisi puunmyyntitulosta vaan metsäkiinteistön arvosta. Kuntien yleinen kiinteistöveroprosentti pyörii 1% paikkeilla. Jos esim. metsää perittäessä ei esitä mitään ulkopuolisen tekemää arviota metsän todellista arvosta, verottaja ottaa taulukosta, jossa on maakuntakohtaiset arvot. Keskimäärin noin 4000€/ha. Siis 50 ha tilasta menisi kiinteistöveroa 200€/ vuosi.
Tilan arvoa pitäisi tietysti päivittää sen mukaan kuinka metsä kasvaa ja hakkuita tehdään.
”Miestäni tuota metsäluonnon monimuotoisuutta ei ole oikein tarkemmin määritelty, -vai onko? Osaisiko joku kertoa asiasta lähemmin?”
Olen joskus ladannut koneelleni opuksen:
Metsän kätköissä, Suomen metsäluonnon monimuotoisuus.
Näkyy olevan edelleen ladattavissa ala olevasta linkistä.
Varmaan kiinteistövero nousee taas esiin, kun d-puolue menee hallitukseen. Silloin on laserkeilauksetkin tehty ja puuvarat tiedossa. Haluaisin vaan nähdä sen poliitikon, joka vakavalla naamalla väittää, että metsässä kasvava puu on kiinteistö. Pelkkää metsäpohjaa voi ajatella kiinteistönä, mutta sen arvo on niin pieni, ettei siitä mitään veroja kerry.
”Harrastelijan” teksti on juuri sitä mitä ajattelin. Yritetään pitää hirvikanta kohtuullisena. Jos ongelmia tulee, lähetetään reppuruiskupartio matkaan ja hoidetaan homma… ja hoidetaan se ajoissa.
Jos riistapuolella kaikki olisivat yhtä fiksuja ja selväjärkisiä kuin harrastelija, ei näitä keskusteluja tarvittaisi.
Monilla syrjäkylillä homma toimii, kun harrastusmahdollisuuksia ei ole paljon, tehdään se ainoa kunnolla. Metsästysseurat tekevät kyllä muutakin. Jos kylän yksinäiseltä mummolta on polttopuut loppu, niin kyllä varmasti löytyy takooporukka, joka toimittaa traktorikuormallisen polttopuuta mummolle, eikä maksun perään kysellä.
Ei näitä toimivia yhteisöjä kannattaisi lähteä romuttamaan, vaan keskittyä niihin, joissa homma ei toimi alkuunkaan. Järjetön kuusettuminen kyllä todistaa, että ongelma on laaja eikä muutaman häirikön keksimä.
Oravan toiminta on kyllä erittäin kyseenalaista.
Toiminta perustuu tukkuhinnoin ostettuihin asuntoihin, jotka kirjataan heti ostohetkellä tilinpäätökseen ja taseeseen käyvin arvoin (ajatellaan, että ne myydään pois yksitellen siihen alentamattomaan hintaan)
Ei siinä vielä mitään ihan kamalaa. Yhtiö ei kykene kuitenkaan tekemään rahaa varsinaisella toiminnallaan eli asuntojen vuokrauksella ja myynnillä eli koko tulos on tehty käytännössä arvonmuutoksilla. Rahan yhtiö saa kuitenkin vasta, jos asunnot aikanaan myydään nykyiseen käypään arvoon. Ei siinäkään vielä mitään ihan kamalaa.
Mutta se jakaa mittavia osinkoja, jotka ovat ilmeisesti lainarahaa, kun ei sitä muualtakaan tule. Niin ei pitkälle pötkitä.
Ajatellaan jos metsärahasto vaikka hakkaa jatkuvasti yli vuotuisen kasvun, jolloin puustopääoma hupenee ja samalla kirjaa taseeseen, että metsä myydään joskus tulevaisuudessa kovempaan hintaan kuin on ostettu. Ehkä jakaa vielä lainarahaa osakkaille, kun luvattu tietty tuotto. Silloin on syytä ottaa rahat ulos ja juosta niin kauas kuin pippuri kasvaa.
Ihan vakavasti ottaen:
Jos vaihtoehdot ovat 500€ korvausta jälkikäteen 2ha täysin pilalle järsitystä taimikosta tai taimikon perustamisvaiheessa 100 litraa ilmaista Tricoa, niin itse valitsisin jälkimmäisen.
- Metsästyseurojen ukkoutuminen on ymmärretävä ongelma, joka vain pahenee, siis välttämättä ei kaikkialla pystytä kaatamaan kaikkia hirviä, joihin on lupa.
- Mäntytaimikoiden väheneminen, eli hirvien talvisapuskan väheneminen (taitaa olla puolet 20-vuoden takaisesta), on ongelma joka pahenee.
Ne ymmärrän, mutta en ole ikinä ymmärtänyt, eikä sitä ole kukaan selittänyt, miksi tässä tilanteessa (2012) voidaan tehdä päätös, että kaatolupia leikataan reippaasti 3 peräkkäisenä vuotena, vaikka talvikanta oli jo tavoitteiden ylärajalla tai sen yli.
Eikö olisi ollut syytä antaa paukkua siellä missä siihen pystytään. Nyt on sitten kaikki paikat täynnä hirviä.
Onko nyt vain kertakaikkiaan niin, että jossain ylemmässä portaassa ”eivät kaikki muumit ole laaksossa.”
”Edellyttää kuitenkin aktiivisuutta molemmin puolin. Tiedon tarpeesta on tultava oikeaan osoitteeseen , jotta torjuntatoimissa päästään alkuun.”
Onneksi tuli tämän torjuntatyön Suorittavalta Portaalta lupaus työn suorittamisesta, ennen kuin paljastin savotan mittasuhteet.
Mielestäni on oikein ja kohtuullista, että hirvitalousalue suojelee meidän viljellyt taimet laidunnukselta, silloin mennään Riistahallintolain 14 §:n mukaan:
Suomen riistakeskuksen muut tehtävät ovat:
5) riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminenTaneli: Ajattelin, että kun metsästäjät vuosittain rahtaavat 1 000 000 litraa lampaanrasvaa metsiin ja ruiskuttavat sitä käsiruiskulla pumppaamalla kahvasta 880 000 000 kertaa, kävelevät 100 000 miestyöpäivää ristiin rastiin (1 ha /päivä), ajavat autolla 5 miljoonaa kilometriä (jos taimikko keskim. 25 km päässä), kurkottelevat kuus.. eikun mäntyyn, pesevät ruiskut, keräävät kierrätykseen kanisterit ja muovit jne jne.. ja saavat palkaksi sen, että maksavat itse tästä kaikesta 5 000 000 €.
…….se voisi motivoida lyijyn käyttöön ja toisi ymmärtämystä miksi torjuntatyö ei ole metsänomistajille niin helppoa ja halpaa.
