Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
”siitä saa tuloja 40v päästä, miksi joku ostaa sijoitusmielessä metsää, kun on olemassa sata kertaa paremmin tuottavia kohteita nykyisin.”
Metsätoellisuus on Suomelle niin tärkeä, että jonkun pitää omistaa ja hoitaa metsiä.
Metsänomistajat pitäisi kyllä rinnastaa hyväntekeväisyysjärjestöihin. Ne on vapautettu veroista kokonaan.
Satavarmasti asia kuitenkin pomppaa esille seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Pidin aikanaan Sixten Korkmania jonkinlaisena talousasiantuntijana, en enää. Hänkin ehdotti metsien ottamista kiinteistöveron piiriin. Perusteluna: ei oikein ole enää muutakaan.
Loistavan analyyttinen lausunto!
Olen ajatellut, että AR vaan kiusallaan provosoi, eihän kukaan voi olla tosissaan tuota mieltä?
Varmuuden vuoksi.
Kuka lähtisi ehdottamaan, että metsien uudistamista alettaisiin tehdä mäntytukin maailmanmarkkinoiden mukaan? Muutama vuosi sitten mäntytukki veti hyvin, ainakin minulta ostettiin ja kyseltiin. Todennäköisesti muutaman vuoden päästä taas kysellään. Huolihan on juuri päinvastainen, mäntyala pienenee huolestuttavasti.
Jätetäänkö Suomessa retuperälle nyt kaikki mäntytaimikot hirvien ruoaksi, että saadaan maailmanmarkkinahinnat nousuun? Nykyiset taimikot tulevat tukki-ikään 50-80 vuoden kuluttua, jos silloin on huono maailmanmarkkinasuhdanne, niin mäntyä voi kasvattaa 10 vuotta lisää ja odotella, lahokaan ei vaivaa. Ilmastopolitiikkakin vaatii, että kaikki metsitetään ja tiestysti kasvupaikalle kuuluvilla puulajeilla.
” Viljaahan ei silloin ole pelloilla. Syysviljan oraat kylläkin. Panjonkohan niistä menisi kiinteistöveroa?”
Määritellään summa-arvomenetelmällä kyseisen lohkon maapohjan arvon, syysviljan oraiden arvon ja korjatun viljasadon odotusarvonsummana. Yksinkertaista.
Hiukan tulee lisätyötä jos odotusarvo ei toteudukaan vaan tulee katovuosi ja joudutaan maksamaan katokorvauksia.
”Puut luetaan kiinteistöön, kunnes ne on irroitettu kasvualustastaan.”
Tavallaan kyllä. Jos esimerkiksi suojelet osan metsästäsi, on se osa kiinteistöveron piirissä (näin tosiaan käy). Silloin on tarkoitus, että puihin ei kajota, ja ne pidetään kiinni kasvualustassaan.
Metsätalouden tarkoitus taas on nimenomaan harrastaa ”puun kiinnittämistä ja irroittaimista”
Ainakin kiisteistöveron käyttöönotto edellyttäisi lainmuutoksen, koska metsätalous- ja maatalousmaa on verolaissa rajattu kiinteistöveron ulkopuolelle.
Jos taas lähdetään verottamaan myös kiinteistön ”ainesosien kasvua” verosta tulee tavallaan päällekäinen nykyisen myyntivoiton veron kanssa. Samaan kategoriaan puuston kanssa lasketaan myös vilja, marjapensaat ja vaikka kasvimaan porkkanat. Silloin viljelijä joutuisi maksamaan pellolla kasvasta kaurasadosta kiinteistöveroa.
”On monia syitä vaeltamiseen, kuten ravinto, pedot, luonnon olosuhteet, uhkat, kuten suurten maastopalojen savut, jopa hirvikärpänen.”
Eikökän tuo ravinto ole kuitenkin se määräävä, jota tarvitaan päivittäin, muut ovat enemmänkin satunnaisia tapahtumia. Hirvien pääasiallinen talviravinto on mänty. Jos ajatellaan, että männyn taimikkoala on puolittunut 90-luvun tilanteesta, niin eikö jo sen perusteella pitäisi hirvikantaa puolittaa, että vahingot pysyvät edes entisellään?
Nyt näkyy hirviä aivan uusissa maisemissa, kun syötävää ei löydy vanhoista paikoista. Entisten laitumien oksat ovat kasvaneet turpaa korkeammalle ja uudet istutetaan kuuselle.
”Hirvelle mieluisen ravinnon pitäminen mahdollisismman vähäisenä taimikoissa niiden kasvun kriittisinä hetkinä antaa jo kohtuullisen sujan vahinkoja vastaan .”
Hirvien mieluisa ravinto talven kriittisinä hetkinä on mänty. Sen ravinnon pitämiseen mahdollisimman vähäisenä on pyritty 20 vuotta ja tulos on tämä: Mäntytaimikot ovat vähentyneet puoleen ja korvautuneet kuusella, joka ei ole mieluista ravintoa.
