Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
”muutaman vuosikymmenen kuluttua tilanne on se, että tukkipuun hinnalla saa nippa nappa pottitaimen.”
Siihen ollaan kovaa vauhtia menossa. Nyt kuiturungon hinnalla nippa-nappa voi saada istutetun pottitaimen.
Pottitaimi istutettuna (mätästys, taimi, istutus) = 0,6€.
Kuiturunko 60l, 10€/m3 = 0,6 €
Siinä välissä tehdään vielä taimikon varhaishoito, taiminkonhoito ja ennakkoraivaus. Maksetaan siitä, että selluteollisuus saa kuitupuuta.
Ollaanko hölmöläisiä vai laskinko väärin?
Juu, ei ole euromenetyksiä tullut, ei ollut tarkoitus dumpata maailmanmarkkinoille mäntyä päätehakkaamaalla sitä 6-vuotiasta mäntykuviota.
Mutta nyt ymmärsin AR:n pointin, oli siis tarkoitus vauhdittaa taloutta ottamalla vahvasti etunojaa työllisyyden kautta.
Tätä samaa ideologiaa voisi markkinoida Talvivaarallekin. Nikkelistäkin on ylitarjontaa. Voisivat siirtää malminlouhinta-aluetta vähän sivuun alueelle, jossa nikkelipitoisuus on oikein huono. Tulisi lisää investointeja vehkeisiin, jouduttaisiin louhimaan paljon enemmän, kuljettamaan enemmän, rikastamaan enemmän. Kaikki pyörät pyörisivät enemmän ja BKT käyrä ryntäisi koilliseen. Muut nikkelinmyyjätkin saisivat parempaa hintaa, kaikki olisivat tyytyväisiä.
Yleinen mielipidekään ei taida olla hirvivahinkokorvausten puolella, joten jätetään ne suosiolla pois ja tehdään sitä ennaltaehkäisyä. Alla olevan linkin lehtijuttua kommentoitiin näin:
”Tiesitkö, että jos hirvi syö metsässä, metsänomistaja saa siitä korvauksen.
Puut kasvavat metsässä aivan itsekseen.
Tällaiset typeryydet voivat olla totta vain kepun johtamassa maassa.”Jos teoreettisesti ajatellaan, että siirryttäisiin peitteiseen, niin muutaman vuoden ajan hirvet kaluaisivat alikasvos- lehtipuut ja männyt. Tietty puuikäluokka jäisi kokonaan pois, kunnes hirvikanta romahtaisi. Tasaikäisestä peitteiseen siirtyminen veisi kauan, eikä se peitteisyys talousmetsissä oikein hyvin toimi, jos sitä taloutta ajatellaan.
Poliitikko viestiketjussa Metsuri-motokuski lupautui ottamaan ilmaiseksi vastaan pelkäksi aukoksi hakatun metsä-maapohjan: ”ilmoitan halukkuuden ottamaan kaikki Keski-Suomessa olevat uudistamattomat maapohjat jos niiden arvo on nolla.”
Antaisiko joku hänelle vaikka aluksi 100 ha hyvää pelkkää metsäpohjaa, hahmotellaan tulevat kustannukset, onko kannattavaa:
Lehtomainen kangas: 440€/ha verotusarvo 44 000€
- lahjavero 3900€+4750€ = 9500€
- uudistus (muokkaus, taimet, siemet, kylvö, istutus) 1000€/ha = 100 000€
- varhaisperkaus 300€ /ha = 30 000€
- Taimikonhoito 500€/ha = 50 000€
- Ennakkoraivaus 300€/ha = 30 000€
- tien kunnostukset, tiemaksut, ojitukset?
- hirvituhot, myyrätuhot, torjunta?
- vakuutus?
220 000€ vähintään kuluu, ennenkuin päästää ”vuolemaan kultaa” 35 vuoden kuluttua.
Lisäksi eräät poliitikot ovat ehdottaneet kiinteistöveroa metsälle.
1% pelkän maapohjan arvosta (44 000€) = 440€ vuodessa = 15 400€ / 35 vuodessaJos vero lasketaan myös puustolle niin kuin eräs talousnero on esittänyt, se nousee tasaisesti puuston kasvaessa, ollen lopulta 4000-5000€/vuodessa, eli syö käytännössä kokonaan vuotuisen tuoton.
35 vuoden kuluttua ensiharvennustulot 500€/ha = 50 000€
Sitten jo vanhaksi isännäksi vanhentunut omistaja kuolee ja perillinen maksaa perintöveron. Ensiharvennustuloista verojen jälkeen jäänyt raha tuskin riittää muuhun kuin perintöveroon.
50 vuoden kuluttua perillinen saa jo toisesta harvennuksesta jotain, mutta koko projektin miinusmerkki on vielä todella pitkä. Jos perillinen ei ehdi tehdä päätehakkuuta elinaikanaan, seuraavan polven perillinen perii hakkukypsän metsän ja maksaa siitä niin suuren perintöveron, että joutuu hakkaamaan puolet, jotta saa maksettua veron. Iso hakkuu tarvitaan sillä perintöveron lisäksi pitää maksaa isosta hakkuusta myyntivoittoveroa 34%.
Ottaisitko ”ilmaiseksi” 1000 ha? Sitten tarvitsisi kaivaa kuvetta jo 2,2 miljoonalla, vähintään.
Ei näistä kovin paljon kiinteistöveropohjaa saa kertymään. Tuohon kun tekee muokkauksen ja kylvön tai istutuksen, niin miinukselle menee aluksi.
309/2013
SUMMA-ARVOMENETELMÄN APUTAULUKOT
Keski-Suomi (Etelä-Suomi)Metsämaan arvot kasvupaikoittain, euroa/hehtaari
Lehtomainen kangas: 440
Tuore kangas: 320
Kuivahko kangas: 230
Kuiva kangas. 170Pysyykin miinuksella, jos joku tuhoaa taimikon. Eikä tuhotulle negatiivisen arvon taimikolle voi sitten maksaa korvausta, kun ei ole mitään arvoa mille maksaa korvausta.
Maa- ja metsätalousvaliokunnalle 16.11.2015
”Samoihin aikoihin säädösmuutosten kanssa maksettujen korvausten määrä väheni, vaikkei hirvieläinten määrissä tapahtunut vastaavaa muutosta. Tämän vuoksi MMM antoi 11.11.2015 Tapio Oy:lle tehtäväksi selvittää, mistä syystä korvausmäärät ovat muuttuneet.”……………………..
4. Johtopäätökset (seuraavan ehdotetun parannuksen vaikutus)
”Todennäköisesti korvausmenettelyä olisi syytä kehittää siihen suuntaan, että arviota tehtäessä määriteltäisiin puuston arvo ennen vahinkoa ja vahingon jälkeen. Korvauksen määrä pohjautuisi em. arvojen erotukseen. Näin menettelystä tulisi nykyistä yksinkertaisempi, eivätkä taimikoiden arvot voisi muodostua negatiivisiksi, kuten eri lähteistä saatuja arvoja ja kustannuksia laskennassa käytettäessä.
Korvausmäärien laskun tarkempi yksilöinti edellyttäisi korvaushakemusten määrän tarkempaa analyysiä. Tässä
analyysissä tulisi esimerkiksi arvioida, mitkä ovat alueelliset erot ilmoitettujen hirvivahinkojen määrän ja hirvikannan välillä. Tarkemmalla selvityksellä voitaisiin myös arvioida, mikä on korvaushakemusten määrä (kpl) ja pinta-ala (ha) alueittain ja mikä on keskimääräinen korvaussumma.”Onhan tällä nykyisellä systeemillä ihan mukava työllistävä vaikutus, kun ensin pyöritään metsässä, sitten lasketaan toimistolla kovasti ja todetaan ettei hirvien syömällä taimikolla ole mitään arvoa tai negatiivinen arvo 🙂
SUOMEN RIISTAKESKUS
Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos
(toimii siis verovaroilla, henkilökuntaa 70…80 )
Suomen riistakeskusta ohjaa ja valvoo maa- ja metsätalousministeriö.Tehtäviin kuuluu muiden tehtävien ohella tämä:
RIISTAHALLINTOLAKI
2 §
Suomen riistakeskuksen tehtävä:
5) riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminenKun lakimääräisiin tehtäviin kuuluu vahinkojen ehkäisy, niin yritin hakea, miten suuri panostus on siihen, tämä oli se mitä löytyi:
Toimintasuunnitelma 2015-2018
Riistavahingot
Riistavahinkojen ennaltaehkäisymateriaalin jakelujärjestetään toiminta-alueiden kautta. Tuotetaan asiakkaille vahinkomuotokohtaiset torjuntaohjeet ja järjestetään torjuntamateriaalirekisterin toteuttaminen ja ylläpito.Riistavahinkojen ennaltaehkäisymenetelmien kehittämisyhteistyötä vahingonkärsijöiden,tutkimuslaitosten, yliopistojen ja Laitialan toimipisteen kanssa jatketaan. Osallistutaan SRVA-toiminnan yhteistyöhön.
Oma toimintasuunnitelmani (Ranskalainen malli):
Kipataan traktorikuormallinen hirvenpaskaa eduskuntatalon portaille, kutsutaan media paikalle ja huudetaan Tiilikainen ulos.
Ihan tällänen yksinkertainen asia, että osoita, että mäntyä on jäänyt käyttämättä hirvien takia? Tottakai pitää pystyä osoittamaan mäntyä on jäänyt käyttämättä hirvien tai olisi aika ihmeellistä muuten miten menetyksiä voidaan euromääräisesti esittää?
Hyvä ystävä katsopa hirvikannan kehitystä kuvasta alla:
Ei ole jäänyt mäntyä käyttämättä, sillä hakkuista on saatu laadukasta tavaraa niiltä kuvioilta, joiden taimikkovaiheessa hirvikanta on ollut 5000…20 000. Nyt siirrytään kuvassa käyrän huipulle. Siirry keskusteluketjuun :”Sahatavara laatu heikkenee, kuka maksaa” . Sieltä näet, mitä hirvittävä hyppäys käyrässä tarkoittaa. Mittavat vahingot metsätaloudelle ja kansantaloudelle alkavat realisoitua. Vieläkö tätä pitää jatkaa?
Jokainen katsoo hirvimäärää ja vahinkoja aika suppeasta näkövinkkelistä. Eiköhän kaikki uskota Valtion Metsien Inventointiohjelmaa (VMI), sen mukaan hirvivahinkoja on 1 000 000:lla taimikkohehtaarilla.
