Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Joskus aiemmin jo pohdiskelin, onko järkevää istuttaa ”ylimääräisiä” kuusia pelkästään ensiharvennusta varten. Ensiharvennuksessa möyritään koneella juurikäävän saastuttamassa kuusikossa, tehdään ajouria, korjuuvaurioita ja myydään puut tappiolla. Entä jos kuuset istuttaisi vähän harvempaan ja jättäisi ensiharvennuksen pois? ”Jätkä” ainakin nousi oitis takajaloilleen, muita kommentteja ei ole jäänyt mieleen.
”Talvella samat männyntaimikoita lähellä olevat kuusikot ovat monesti tyvien kuoren osalta hirvien kaluamia”
Missähän päin näin tapahtuu?
”Ei ole tullut myöskään kovin usein havaittua sellaisia jälkiä kuusikoissa, että edes tietäisi hirven siellä liikkuneen.”
Täällä on. Syksyllä kauhistelin, kun peurat ja hirvet olivat tehneet polkuverkostoja kuusikkoon, kuusenjuuret olivat paljaat, poljettu ja valuivat pihkaa. Otan kuvia kun tulee sopivat olosuhteet.
Tein noin kymmenen vuotta sitten 1,5 ha koealan, jossa en tehnyt kaupallista ensiharvennusta, vaan kaadoin maahan ylimääräiset rungot. Syy oli lähinnä se, että kuvio oli hankalassa paikassa ja alttiina myrskytuhoille. Nävertäjien ja muiden tuholaisten pelossa, tein sen tasaisesti kolmena peräkkäisenä vuotena.
Paha myrsky kaatoi ympäriltä moto-ensiharvennetua puuta 500m3, tältä koealalta muutaman rungon. Ajouria ei ole, ravinteet jäivät puustolle.
Onkohan niin, että riistapuolella painotus asioihin on vähän vinossa. Yritin etsiä organisaatiosta yhdyshenkilöä, jonka kanssa voisi keskustella asiallisesti hirvikanta-asiasta. En löytänyt ensimmäistäkään. Mutta oli siellä petoyhdyshenkilöverkosto ja petonetti. Yritin katsoa paljonko petoyhdyshenkilöitä on. Riistaweb ilmoitti, että hakutuloksia on liikaa, rajaa hakua. Rajasin pelkkään Varsinais-Suomeen. Löytyi melkein 200.
Ilmeisesti poliisin kanssa on yhdyshenkilöitä hirvikolareita varten, mutta ei metsänomistajia varten?
*******************************************************
ILMOITA HAVAINNOISTA PETOYHDYSHENKILÖLLE
Jos teet suurpetohavainnon, ilmoita aina välittömästi asiasta petoyhdyshenkilölle, sillä hyväkin havainto vanhenee nopeasti. Toimi seuraavasti:
1. Kerro havainnosta tarkat tiedot (aika ja paikka) ja mahdollinen arviosi lajista ja yksilömäärästä.
2. Tämän lisäksi voit valmiiksi mitata jäljestä etutassun leveyden (suden ja ilveksen tassusta myös pituuden). Katso lisätietoja
3. Pyri estämään jälkien peittyminen ja mikäli mahdollista, ota kuva, jossa jäljen vieressä on mittasuhteen kertova esine.Petoyhdyshenkilöt käyvät tarkistamassa havainnon. Heiltä saat ajankohtaista tietoa suurpetotilanteesta ja havaintojen tekemisestä.
AR: ”Öljyntuotantoakin tuottajat rajoittavat.”
Puuntuottajat rajoittavat ”pumppausta” rajoittamalla ja säätelemällä hakkuita, eivät hävittämällä puustopääomaa. Eivät öljyntuottajatkaan hävitä öljyä polttamalla sitä taivaan tuuliin.
Saattaa olla, että Opec joutuu rajoituksiin, kun Suomesta alkaa virrata männystä tuotettua bioöljyä 😉
Täältä puuttu nyt se ostomies, joka sanoisi, että ensiharvennus onkin metsänhoitotoimenpide, josta kuuluukin maksaa. Tällainen kommentti tuli minulle. Hän muutti hakkuun nimenkin ”hoitohakkuuksi”, kun selitin, että en ala myymään alle tuotantokustannusten. Siihen ei osannut enää antaa selitystä, kun kysyin mikä hoitotoimenpide on se, että minä istutan ja hoidan jalostetun taimen ja te otatte sen keskenkasvuisena ja minä maksan.
”Kokonaisuutena metsänomistaminen on ollut kannattavaa,koska kiinteistöjen arvonnousu on kompensoinnut kantorahatilin taantumisen.”
Jotta tämä kannattavuus voidaan realisoida, pitää metsäkiinteistö myydä, eli lopettaa puun tuottaminen —> Kun puun tuottamisen lopettaa metsätaloudesta tulee kannattavaa.
