Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
AR:n kirjoittelusta. Jokainen on varmaan huomannut mistä on kysymys.
Niitä ei kannata lukea. Niihin ei kannata vastata. Saa vaan lisää virtaa tassuihin, jos joku kommentoi. Yksinään ei kauan jaksa itselleen kirjoitella.
Suorittava on menossa kovaa vauhtia samaan sarjaan. Sama selitysgeneraattori on pyörinyt vuosikaudet, eikä mitään uutta, ei niitäkään jaksa lukea.
Tarkistetaan Keitele Group
2015
liikevaihto 122,7 milj.
liikevoitto 2,4% liivaihdosta (2,9 milj.)Jos Puukin luvut pitävät paikkansa: liikevaihdon kasvu 19% ja voiton kasvu 39%, niin…
2016
liikevaihto 146 milj.
liikevoitto 4 milj.
liikevoittoprosentti 2,7%””Sahatavaran laatu heikkenee” , mutta sahat tekee huipputuloksia tilinpäätösten mukaan. Puun kantohinnat on edelleen ennätys alhaalla.
Ei ole paras hetki myydä puuta nyt.””Ei liikevoittoprosentti 2,7 ole huipputulos, se on heikko.
Huipputulos on liikevoittoprosentti 40-60, jota muutamat pelifirmat tekevät ja Nokia parhaina aikoinaan. Eikä matalan jalostusasteen bulkkitavaraa tekevä saha koskaan pääse huipputulokseen.Ei saha pysty ottamaan omaan piikkiinsä hirvensyömiä tukkeja, kantohintoihin se valuu. Hirvi syö tukkia molemmista päistä:
hakkuulla kuitukasaan ja sahalla kantohintoihin.Mitkä sahat tekevät huipputulosta? PTT: mukaan liiketulokset ovat luokkaa 2,5% liikevaihdosta.
Selluteollisuudella raaka-aineen osuus lopputuotteen hinnasta on huomattavasti pienempi ja tulokset moninkertaisia, niillä olisi varaa nostaa kuidun hintaa.
Viime vuonna massa- ja paperiteollisuuden liiketulos kohosi 8,7 prosenttiin ja puutuoteteollisuuden 2,5 prosenttiin.
Tänä vuonna sahatavaran keskihinnan pudotus heijastuu negatiivisesti puutuoteteollisuuden tulokseen. Positiivista kannattavuuskehitystä tukee toisaalta sahojen käyntiasteiden nousu sekä vaneriteollisuuden kohonneet katteet.
http://www.ptt.fi/ennuste/metsaala/metsasektori-2016-syksy.html
Edellä olleen mäntytaimikon synnystä en tiedä, koska se ei ole omalta palstalta.. Kuvaa vaan hyvin sitä, ettei tiheyskään auta.
Itsellä on hyvin samalaista, onneksi ei kauttaaltaan noin syötyä. Osan olen harventanut, niin että taimiväli on noin metrin, mutta lopetin kun ilmestyi niitä lisäharventajia.
Istutetut syödään ensin. Kun on tiheää kuten kuvassa, tulee ongelmaksi riukuuntuminen tuppaissa. Noin tiheänä ei voi kasvattaa 5 metriin, toisaalta ei uskalla harventaa. Kymmeniä kertoja on kävellyt taimikon läpi ja ottanut muutaman taimen pahimmista tuppaista.
Kuten aluksi totesin, kun aloin kirjoitella totesin, että hirvitalousalueella ei voi harjoittaa metsätaloutta. Valitettavasti se on totista totta. Kaikki konstit on käytetty, paitsi aita. Ensi keväänä paikkailen taimikoita hiukan istuttamalla niihin kuusta, taimet on tilattu. Sitten laitan putket ja vakat naftaliiniin, uudistukset ovat osaltani tehty. Hulludellakin on rajansa. Suunnitelmissa oli jättää metsät seuraaville sukupolville paremassa kunnossa kuin itse hankin. Kaikki ei mennyt putkeen.
Kun katsoo viestiketjun”ovatko puuntuottajat lainsuojattomia” sidosryhmäkuulemista, voi vain ihmetellä. Kaikki, myös riistahoitoyhdistyksen metsänomistajajäsenet, olivat sitä mieltä, että hirvikanta pitää puolittaa. Sitten löytyi päätös, että nostetaan vähän hirvimäärätavoitteita. Yritin kysellä ”ruohonjuuritasolta” miksi näin.
”Esson baarista kuultua”: ”Kyllä yksi hirvenmetsätysfanaatikko vaan voi kävellä kaikkien yli”. (en tiedä kuka ja missä orgasaatioportaassa)
On ilmeisesti muodostunut ”maantapa”, jossa voi toimia miten lystää. Kyllä teidän pitää uudistaa riistaorganisaatio. Kaataa pois vanhat lahot ja häätää pois jäärät. Istuttaa organisaatioon uudet terveet toimintatavat ja palauttaa sidosryhmien luottamus.
Minä en tiedä koko maan tilannetta, mutta VMI antanee parhaat viiteet koko maan tilanteesta. Omasta viimeisestä, onneksi pienestä mäntyuudistuksesta, hirvet söivät kaikki taimet.
Sitä olen koko ajan räksyttänyt, että mäntytaimikkoala on puolittunut ja hirvikanta pysynyt samana ja talvella pääravinto mänty, niin laidunnuspaine on kaksinkertainen.
Arvoisa ”Harrastelija”, kiitos tarjouksesta ja kiinnostuksesta metsäpalstaani kohtaan. Ennen kuin jätätte lopullisen sitovan tarjouksenne, pyytäisin huomioimaan muutamia asioita.
Pastan hinta: On totta, ettei palstaa kannata ottaa ilmaiseksi, vaan siitä kannattaa maksaa käypä hinta. Säästyy lahjaverotus ja muilta sotkuilta. Voisitte yrittää saada palstan hieman halvemmalla esim. 400€/ha.
Se kelpaisi varmaan verottajallekin. Säästäisitte 10 000€.Uudistus: ”äestys+kylvö, 400€/ha”.
Huomauttaisin, että palsta on lehtomaista kangasta (OMT). Sitä ei voi uudistaa kylvämällä. Ainoa tapa on mätästys ja istutus. Se on tehtävä ensi keväänä, kerralla kaikki, ennenkuin heinikko ja vatukko valtaa kaiken. Itse, yksin, et pysty tekemään istutustyötä, 200 000 taimea istuttamaan. Nykyisestä pokemon talkooväestä ei ole kuin haittaa, joten tuo 1000€/ha täytyy varata siihen.
On oikein hyvä, että aiotte tehdä varhaishoidon itse. Siitä saa jopa oikeaa kemeratyötuloa seteleinä, eikä pelkästään laskennallista työtuloa. Teidän pitää kuitenkin elää, maksaa asuminen, ruoka ym.
Kemeratukien varaan ei elämistä voi laskea, ne muuttuvat jatkuvasti, tulevat joskus, jos silloinkaan. Pitää olla joku muukin työpaikka, josta tulee se varma leipä. Ehdittekö tehdä itse metsätyöt, jos teillä on toinen vakituinen työpaikka ja ehkä kaiken lisäksi vielä puoliso joka sanoo, että viikonloppuna lähdetään teatteriin, sukuloimaan, shoppailemaan ja lomalla Mallorcalle….?Tulevat ensiharvennustulot ovat arpajaista, kukaan ei tiedä. Motomies ei ainakaan tykkää 20v ikäisen metsän ensiharvennuksesta, taisi mennä yläkanttiin tuo arvio m3/€ .
Korkokehitystä ei tiedä, mutta tuskin korot ainakaan laskevat.Sanon vielä rehellisesti, että se metsäautotie pitää perusparantaa. Myin puut kelirikkoleimikkona, tie on piloilla, ainakin 10 000€ pitää varata siihen.
Ystävällisin terveisin,
Planter, mti
(MetsäTalousInhorealisti, ei ihan oikea mti)Riistaväen ja muiden käsitykset poikkeavat kovasti toisistaan, siitä mikä on menestystarina. Kyllä valkohäntäpeurasta on tullut jumalaton riesa. Jopa Ruotsalaiset ovat sen tajunneet ja ampuivat heti Tornion seudulta Ruotsin puolelle livahtaneen valkohäntäpeuran. Eivät halua samaa mene(s)tystarinaa sinne.
”Luonnolle ei ole pystytty osoittamaan mitään haittaa”, kertoo tutkija Kaarlo Nygren:
http://yle.fi/uutiset/3-7281721
Muut ovat vähän erimieltä:
”Peura on ongelmallisin riistaeläin”
Asukasyselyn avoimissa kommenttikentissä vastaajat nostivat voimakkaasti esiin valkohäntäpeuran ruokailusta aiheutuvat vahingot. Vastaajat raportoivat erityisesti erilaisista kasvimaa- ja istutusvahingoista, mutta lisäksi vastauksissa nousi esille havaintoja siitä, että valkohäntäpeuran laidunnus on haitannut puuntaimien, varpujen sekä kukkakasvien uudistumista. Osa vastaajista nosti esiin myös valkohäntäpeuran mahdollisen roolin puutiaisvälitteisten tautien (lähinnä borrelioosi) yleistymisessä.
