Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Takuuhintajärjestelmä on täysin epäonnistunut, kun eivät ottaneet laskemissa huomioon, että sähkön hinta voisi laskeakin. Jos takuuhinta olisi sidottu markkinahintaan esim 20% markkinahinnan päälle, ei tällaista olisi tapahtunut.
Enää ei pääse sentään 67% tuottoihin, kun takuuhinta on laskenut ja laskee. Ei niitä kaikkia tuulipuistoja omista ulkomaiset. Olisi se kumma jos tuollainen tuottoprosentti ei kiinnostaisi Suomalaisia, vaan tuulipuistot pitäisi tyrkyttää väkisin ulkomaisille?
”Tuulivoimatuki edellyttää, että mylly tekee sähköä valtakunnan verkkoon. Periaatteessa tuulimylly voisi pyörittää suoraan pumppua, joka pumppaisi vettä vesivoimalan alajuoksulta yläjuoksulle ja ko. vesi käytettäisiin säätövoimana, jollon sähköstä saataisiin parempi hinta. Nykyiset tukiehdot estävät ko. käytännön.”
Tuulivoimalalla ei kannata suoraan pyörittää pumppua, vaan syöttää takuuhinnalla 83,5€/MWh sähkö verkkoon. Ostaa takaisin verkosta, kun hinta on 0 … 20€/MWh pumpata sillä vesi ylös, juoksuttaa tubiinien läpi, kulutuspiikkien aikana talvella, kun hinta on yli 100€/MWh.
Tekniikka on käytössä ulkomailla ja Suomessakin pohdinnassa.
”Olisikohan jo aika johtopäätökselle että tuulivoimaa on maassamme riittävästi?”
Taidetaan tarvita lisää tuulivoimaakin. Kyllä alkaa pahasti näyttää siltä, että Olkiluoto 3 ei ehkä valmistu koskaan, vaan jää sammaloitumaan.
http://yle.fi/uutiset/3-9296955
Rahalla tietysti voisi jostain maailmalta saada tietotaitoa, mutta TVO:lla on velkaa jo 5 miljardia. Standard & Poors laski luottoluokituksen roskalainaluokkaan, halpaa lainaa ei saa. TVO on jo lainannut rahaa takaisin valtion ydinjätehuoltorahastolta, jolla on tarkoitus turvata ydinjätteen jälkihoito.
Jos huonosti käy koko soppa jää lainoittajien ja takaajien piikkiin. Mitkä lie Suomen valtion vastuut. On siinä seuraavalla pääministeri Harakalla tehtävää, kun yrittää nokkia valtion tyhjän kirstun pohjalta rahat, onneksi on teatterikoulu taustalla, että osaa selittää asian parhain päin.
Korjataan nyt sekin väärinkäsitys, että Saksassa olisi hiilenkäyttö (coal) lisääntynyt, se on vähentynyt. Ydinsähkö (nuclear) on vähentynyt, uusiutuvat (renewables) on lisääntynyt. Pakko kai on ollut luopua ydinvoimasta, maksoi mitä maksoi. Jos joku Isis terroristi pääsisi pamauttamaan lentokoneen päin ydinvoimalaa, pahimmillaan puolet Saksaa olisi asuinkelvotonta.
Pohditaan vähän tarkemmin, yllä selventävä kuva: Olkiluoto 3:sta rakennuttaa Teollisuuden voima (TVO) se toimii Mankala-periaatteella, eli se myy tuottamansa sähkön osakkailleen omakustannushintaan omistusosuuksien mukaisessa suhteessa. Lainarahalla tätä OL 3:sta tietysti rakennetaan. Kun uusia lainoja haetaan / vanhoja uusitaan ja lainoittajat katsovat, että voimalan sähköntuotannon kustannus todennäköisesti nousee, uusien lainojen korko nousee, turvallisuusvaatimukset nousevat (Fukushima) betonit sutta ym.
TVO:n osakkaina ovat Pohjolan Voima, Fortum ym. tukkurit, jotka myyvät sähkön kuluttajille ja ottavat voiton välistä. OL3:n sähköä ei pysty kuluttajille myymään alle 50€/MWh (5c/kWh). Alunperin OL 3:n piti maksaa 3 miljardia, jolloin tuotetun sähkön hinta olisi ollut alle 20€/MWh.
Pohjoismaisen sähkömarkkinan Nord Pool hinta on ainakin viimeiset kolme vuotta pysynyt alle 50€/MWh, keikkunut siellä 30€/MWh paikkeilla.Suomen sähköjärjestelmä on suorassa yhteydessä Ruotsin, Norjan, Viron ja Venäjän järjestelmään. Näiden yhteyksien kautta Suomi kytkeytyy myös muuhun pohjoismaiseen sekä Baltian maiden ja Euroopan sähköjärjestelmään. Tämä mahdollistaa sähkön liikkumisen kansallisten rajojen ylitse siten, että kaiken aikaa käytössä ovat edullisimmat sähkön tuotantomuodot.
Pohjoismainen sähkömarkkina yhdistettiin syksyllä 2013 koko Länsi-Euroopan kattavaan yhteiseen tukkumarkkinaan.
Tuulivoimaa on pohjoismaisessa markkinassa useiden ydinvoimaloiden verran ja se on yhteiskunnan tukien myötä laskenut sähkön hintaa, myös kuluttajille. Pohjoismainen tuulisähkö on jakautunut niin laajalle alueelle, ettei samaan aikaan ole tyyntä Suomen Lapisssa ja Tanskassa. Nyt ei kuitenkaan kukaan uskalla investoida markkinaehtoisesti, kun ei kannata. Tuulivoiman tuet pitänee vähitellen ajaa alas ja antaa sähkön kuluttajahinnan tuplaantua, jolloin ydinvoimakin kannattaa. Sitten kuluttaja ei enää maksa verotuksen kautta tuulivoimatukea, mutta maksaa saman tai enemmän korkeampana sähkön kuluttajahintana.
Verotuksen progressio tekee sen, että pienituloinen sähkölämpötalossa asuva eläkeläinen on nyt saanut sähkön halvalla kun ei maksa veroa, mutta jos joutuu maksamaan suoraan markkinahinnan kulu voi kasvaa 500€/v.
Täällä on niin krattuja hirviä, että ne eivät hakkuutähteitä syö. Älä unta näe, että tähteitä ja kanervaa syödään! Kaikkein mehevimpien taimien kimppuun.
”Samaa mieltä toki olen, että hirvikantaa on syytä pienentää. Sitä olen pyrkinytkin tekemään 55 vuotta. Entä miten on sinun kanssasi Planter?
No nyt kun kysyit: Itse asiassa vasta vähän aikaa olen pyrkinyt vähentämään hirvikantaa. Olisi pitänyt aloittaa jo ennen, mutta kun ei ole ehtinyt. Olen tässä laatinut muistiota, joka lähtee ”oman” kansanedustajan kautta toivottavasti mahdollisimman pitkälle MMM:lle ja talousvaliokuntaan.
Siinä saavat eräät nimerkitkin kovasti haluamaansa näkyvyyttä.
Otsikon ”Kenen pitäisi päättää hirvikannan suuruudesta” alle tulee eräiden riistaihmisten näkemyksiä miten taimikoiden syöttäminen hirville edesauttaa Suomen taloutta ja miten laadukkaan puuraaka-aineen tarjontaa metsäteollisuudelle pitäisi vähentää. Ei kannata uudistaa, kun juuri nyt mäntytukin kysytä on vaimeaa.
Siis näiden ihmisten organisaatio tekee nykyisin päätökset hirvikannan suuruudesta.Tämä osio päättyy sitten kysymykseen olisiko syytä muuttaa lakeja/ käytäntöjä sellaiseksi, että päätöksen tekisi joku taloudellista näkemystä omaava taho, jotta vahingot Suomen taloudelle saataisiin minimoitua.
Oikeastaan tämä taustatyö onkin jo loppuun suoritettu, luut on loppuun kaluttu. Taidan poistua joksikin aikaa vähin äänin tästä aiheesta takavasemmalle.
Kiitos yhteistyöstä ja hyvää jatkoa kaikille! Toivotan oikein hyviä korjuukelejä, puukauppoja, terveyttä ja kaikkea muutakin hyvää.
Ongelma-alueilla voidaan välttää tuhoja myös oikeanlaisella metsänhoidolla. Männyntaimikoita kannattaa kasvattaa alkuvaiheessa tarpeeksi tiheinä, mutta mäntyjä pitemmäksi kasvava lehtipuuvesakko on syytä perata ajoissa pois”
”Ainakin nämä kannattaa pitää poissa taimikosta Schildtin mukaan: ”Puista sen (hirven)lempiravintoa ovat paju, pihlajat, haavat ja katajat.”
Sinne mäntytaimikkoon jää sitten se mänty, joka on hirven menu-listalla seuraavaksi herkullisin.
”Siispä niiden ruokailu pitäisi ohjata harmittomiin paikkoihin eli kuusien istusaloille.”
Kuka ohjaa ja miten hirvet kuusikkoon ja nehän syövät jo kuustakin. Timppa edellä sanoi, ettei ole koskaan nähnyt hirviä kuusikossa, kuka ne siellä pitää? Kuusitaimikossa tehdään varhaisperkaus kemera ohjeiden mukaan. Ei ole ylimääräistä sapuskaa.
Tiheydestä sen verran, että ruotsalaiset ovat kyllä tutkineet tiheyden vaikutusta 10 000 tainta /ha on optimi, sitä pienemmillä ja suuremmilla tuhot pahenevat.
Lähden taas yksinkertaistamaan, että saa Timpan hereille.
Tähän vuodenaikaan hirvet eivät syö järvien jäällä, ei pelloilla, ei varttuneessa kuusikossa, ei varttuneessa männikössä….nyt syövät taimikoissa ja käyvät makuulla viereisessä metsässä. Ei kai tätä kukaan kiistä.
Taimikoita perustetaan vuosittain 120 000 ha. Hirviä on Luken mukaan noin 100 000.
Riitää yksi hirvi jokaiselle uudelle 1,2 ha taimikkoalalle. Hirvitiheys 833 /1000 ha. Tuleeko tuhoja.
Tai jos otetaan kymmenen vuoden aikana perustetut taimikot 1,2 mij. ha, yksi hirvi jokaiselle 12 ha:lle. Hirvitiheys 83 /1000 ha. Tuleeko tuhoja?
Hirvitiheys kpl / 1000 ha, käsittäen kaiken maa-alan, paikoin vesistötkin, ei kuvaa yhtään mitään. Yritetään antaa vain kuva, että niitä on tosi harvassa.
Onneksi emme tällä palstalla tee päätöksiä. Päätöksiä tekevät viisaat poliittiset päättäjät. Eräskin nimeltämainitsematon puolue saattaa taas olla seuraavalla kerralla hallituksessa.
Sen energiapolittiikka:
- vastustaa ydinvoimaa
- vastustaa vesivoiman lisärakentamista
- kannattaa bioenergiaa, mutta vastustaa metsien lisähakkuita
- vastustaa turpeen nostoa
- vastustaa kivihiilen polttoa
- kannattaa tuulivoimaa valtakunnan tasolla, mutta puolueen paikallispoliitikot vastustavat monin paikoin tuulivoimakaavoittamista.
Ollaan vaan kaikki levollisella mielellä asiat ovat kunnossa.
”Vahingoista en ole nähnyt enkä kuullut kummankaan toimijan valittavan”
Olisiko syy kuitenkin lähempänä kuin arvaatkaan….. ihan omissa silmissä ja korvissa?
UPM:n metsäpäällikkö Schild:
Monet metsänomistajat suosivat hirvituhoriskin takia kuusta, sillä sen taimet eivät houkuttele hirveä yhtä vahvasti kuin männyn- tai koivuntaimikot. Kuusenistutuksesta on tullut valtamenetelmä, mutta täysin turvassa hirvituhoilta eivät kuusikotkaan automaattisesti säily.
”Hirvi on kaikkiruokainen. Puista sen lempiravintoa ovat paju, pihlajat, haavat ja katajat. Niiden jälkeen suosikkilistalla ovat koivu ja mänty, ja kuusi on ehkä vasta sijalla kymmenen. Talvella mänty on tärkeä osan hirven perusravintoa”, Schildt sanoo.
Hirvi ei välttämättä tuhoa taimikkoa lopullisesti. Schildt kertoo nähneensä hirvensyömiä taimikoita, joista ei kymmenen vuoden päästä tuhoja huomaa – ainakaan ulospäin. Tukkipuun aihioihin tulleet viat näkyvät vasta 60—80 vuoden päästä sahatavarassa. Metsänomistajalle tulee menetyksiä, jos joutuu myymään osan järeästä puusta kuitupuuna tukkipuun sijaan. Kuitupuusta saatava hinta on kolmannes tukkipuun hinnasta.
Metsästys on tehokkain torjuntakeino. Selvästi tehokkain torjuntakeino tuhoja vastaan on hirvikannan kurissapito.
Olen samoilla linjoilla, kuin Tolopainen. Maailma tosin muuttuu ja kriisiaikoja vaarten jonkinalainen omavaraisuus pitää olla. Mutta kannattaako pyrkiä 100% omavaraisuuteen tai yli rakentamalla lisää ydinvoimaloita?
Nord Poolissa kyllä riittää säätövoimaakin, Norjan vesivoimaa ja siellä pyörivät tuulivoimalatkin sulan meren äärellä aina. (Fortumkin osti Lofooteilta tuulivoimapuiston). Tanska tuottaa tuulivoimalla 40% sähköstään. Välillä siellä oli ylituotantoa ja tanskalaiset tuulivoimayhtiöt joko antoivat sähköä ilmaiseksi tai jopa maksoivat siitä, että joku otti vastaan niiden tuottamaa sähköä. Tuulivoima on sekoittanut markkinat.
Esim. Fennovoiman takuuhinta osakkaille on 50 euroa megawattitunnilta. ei se halpaa ole. Nykyisessä markkinatilanteessa ei näytä mitenkään järkevältä, mutta kaiketi osakkailla on parempi ymmärrys tulevaisuudesta.
Itse kyllä pitäisin mietintämyssyä vähän aikaa päässä ja yrittäisin saada Olkiluoto 3:n ensin höyryämään, ennen kuin alkaisin viritellä niitä punaisia atomeja.
