Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
”Sinällään sähköautot eivät tule olemaan helppo juttu Suomen kaltaiselle harvaan asutulle maalle.”
Kyllähän sähköverkko kattaa koko maan, eikä pikalatausasema ole kovin ihmellinen laite, helpompi niitä on ripotella teiden varteen, kuin bensa-asemia, ei tarvitse rekalla kuljettaa polttoainetäydennystä.Tesla Model S:n toimintasäde on 400 km täydellä akulla.
Ongelma on latausaika, tyhjän akun lataaminen 80%:sti vie aikaa 30….40 minuuttia. Hätäisille tarvittaisiin, vuokrattava täyteen ladattu lisäakkupaketti (moduulirakenteinen, koska on niin painava), jonka voisi palauttaa latauspisteeseen.
Auto olisi hyvä energiavarasto, sen akulla pyörittäisi meidän omakotitaloa 1,5 vuorokautta, kun syöttäisi energiaa akusta talon sähköverkkoon invertterin kautta. Auto makaa paikallaa 95% ajasta, joten sähköautoilla saisi tasattua verkon kuormituspiikkejä
”Voisivatko hajautetun kannattajat esittää jonkin kannattavuusarvion?”
Kukaan ei osaa laskea tarkkaan, mitä hajautettuun siirtyminen Suomessa maksaisi. Ehkä jotain viitteitä voisi saada Sakasasta.
Saksan energiakäänteen hinta: Joidenkin lähteiden mukaan se maksaa saksalaisille noin 20 miljardia euroa / vuosi.
Käytännössä siis ehkä 15…20 euroa kuukaudessa kotitaloutta kohden.
Samaan aikaan energiaintensiivinen teollisuus on vapautettu lisämaksusta,
joten tarkoittaa se lisätaakkaa nimenomaan kuluttajille.Onko tämä sitten paljon? Kuitenkin Saksassa olisi pitänyt uusia energiainfraa. Kun energiakäänne tuottaa uusia innovaatioita ja uusia vientituotteita, niin pitkällä tähtäimellä se voi kääntyä jopa eduksi?
VTT on yrittänyt visioida tulevaisuutta:
http://www.vtt.fi/files/projects/energy_book_series/ev_2030_tiivistelma.pdf
Oma hajautettu lämmitysjärjestelmäni, omakotitalo 125 m2:
- Kaksi varaavaa takkaa, eri päissä taloa
- Ilmalämpöpumppu
- Kaksi massavaraajaa yht 3,2 kW, ajastimen perässä. Sähköllä lämpiävät patterit, joiden sisällä kymmeniä kiloja hirveän painavia ”tiiliä”, rautaa?+ jotain muuta varaavaa materiaalia. ( 30 v vanhat ilmaiset)
- aggregaatti sähkökatkojen varalle
Käyttö:
- Huhtikuu…..lokakuu ilmalämpöpumpulla. Niissä ulkolämpötiloissa hyötysuhde (COP) 3….4 ja sähkö silloin halpaa. Muulla ei kannata lämmittää. Riittää hyvin koko talon lämmitykseen.
- Marraskuu….maaliskuu varaavilla takoilla
- Massavaraajat yösähkökäytössä jos on reisussa tai jostain muusta syystä takkoja ei tule käytettyä
Käyttökustannukset:
- Sähkönkulutus 8000 kWh/ vuosi, sisältäen kaiken talossa käytetyn sähkön. Lasku 80€ / kk.
- Klapeja kuluu n. 8 pinomottia / vuosi. Kulkevat omasta metsästä peräkärryllä samalla reissulla, kun käy metsätöissä ( km korvaus)
Järjestelmää voisi vielä optimoida takkaan laitettavalla käyttöveden lämmityskierukalla ja ilmalämpöpumpun käyttöveden lämmityksellä. Meidän vedenkulutusmäärillä ei ole kannattava lisäinvestointi.
pörssihinta
- 2,83 c/kWh
- pörssihinnan alv 0,68 c/kWh
- myyjän provisio (sis. alv) 0,24 c/kWh
- sähkön hinta yhteensä 3,75 c/kWh
- sähkön siirron hinta (sis. alv) 3,98 c/kWh
- siirrossa perittävä sähkövero (sis. alv !) 2,79 c/kWh
- sähkön siirto yhteensä 6,77 c/kWh
- sähkön hinta kuluttajalle yhteensä 10,57 c/kWh
Paperikoneet ovat sähkösyöppöjä ja niitä suljetaan, tilalle tulee sellutehtaita (biotuotetehtaita), jotka tuottavat sähköä yli oman tarpeen, eli siltäosin sähkön tuotanto nousee.
Äänekosken biotuotetehtaan energiantuotanto:
- Sähköenergian omavaraisuusaste 240 %
- Sähkön kokonaistuotanto 1 800 GWh/v
- Kaukolämpöä ja höyryä 640 GWh/v
- Kiinteitä polttoaineita eli puuenergiaa myyntiin 550 GWh/v
Jos etsii kohteita, jotka voisivat lisätä Suomen sähkönkulutusta, niin vanhojen öljylämmitystalojen siirtyminen maalämpöön ja datakeskukset, tulee mieleen.
Jos 100 000 omakotitaloa siirtyy maalämpöön ja sähköä kuluu lisää 10 000 kWh/v, se tekee 1000 GWh/v, se katettaisiin melkein tuplaten Äänekosken ylijäämäsähköllä. Datakeskukset tekevät aika pientä lisäystä (esim. Google datakeskus Haminassa ilmeisesti luokkaa 50 GWh/v).
Energiatehokkuudeltaan sähköauto on polttomoottoriin verrattuna ylivoimainen, se kuluttaa tyypillisesti 10-15 kWh/100 km.
Jos sähkön hinta on siirtomaksuineen, veroineen kaikkiaan 15c /kWh, niin polttoainekustannus on 1,5….2,25 € /100 km.
Dieselauto, joka kuluttaa 5 l/100 km, tarvitsee noin 50 kWh/100 km, polttoainekustannus 7 € / 100 km
Bensiiniauto 8 l/100 km kuluttava, tarvitsee noin 72 kWh/100 km, polttoainekustannus 12 € /100 km.
Turha on lämmittää pakoputkesta lähtevää ilmaa ja pukata saasteita ilmaan.
Kunhan akkuteknologia halpenee niin, että siellä autotallin nurkassa voi olla vaikkapa auton omaan akkuun nähden viisinkertainen akkupatteri, oma ”polttoainesäiliö” pikalatauksella. Sitä ladataan itsenäisesti ja älykkäästi silloin, kun sähköverkon kuormitus on pienentä ja hinta halpaa. Samanlaiset ja isommat huoltoasemilla.
(Pitäisikö aloittaa TM:n keskustelupalstalla ketju ”autonomistajan parempi uusi metsä”)
Aika hervoton määrä hankkeita. Esimerkiksi tällä hetkellä koko Suomen kulutus on reippaasti alle tuon 13 000 MW, eli koko Suomen sähkönkulutus voitaisiin kattaa tuulivoimalla, kun olisi kova tuuli koko maassa. Mutta eivät nämä kaikki onneksi toteudu.
STY:n vuosittain suorittaman tuulivoimahankkeiden kartoituksen mukaan huhtikuun 2016 alkuun mennessä Suomessa oli julkaistu tuulivoimahankkeita lähes 13 000 megawatin (MW) edestä. Merelle suunniteltujen hankkeiden osuus on noin 2000 MW.
