Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Se nyt vaan on niin, että maa-ja metsätalousalan ihmiset ovat kaikkein vaikeimpia tapauksia 🙂 Asiaa on oikein tutkittu. Jos pitäisi esimerkiksi siirtää sähkösaunan lämmitystä korvausta vastaan toiseen ajankohtaan tehopiikiin ajankohdasta, maa-ja metsätalousalan ihmiset ei sitä halua tehdä.
http://yle.fi/uutiset/3-9387939
Analyysit: Heljo et al: ”Tammikuun tehopiikki mitä tapahtui 7.1.2016 ? Miten tehoa hallitaan paremmin jatkossa”
Halukkuus siirtää korvausta vastaan sähkösaunan lämmitys huippukulutuksen jälkeiseen ajankohtaan.
EI käy:
Terveys-ja sosiaali ala 25%
Luonnontieteellinen 26%
Humanistinen tai taideala 28%
Kasvatustieteellinen tai opetus 36%
Tekniikan ala 39%
Yhteiskuntatieteellinen 46%
Palveluala 48%
Muu koulutusala 54%
Maa-ja metsätalous ala 55%Jos palataan alkuperäiseen aiheeseen, niin uusiin pientaloihin valitaan lähes aina jokin sähkölämmitysratkaisu, useimmiten lämpöpumppu. Sähköä siis tarvitaan, tuulivoimaa rakennetaan lisää ja säätövoimaa tarvitaan lisää. Kannattaa olla hyvissä väleissä naapurimaiden kanssa, sieltä tarvittavaa säätöä saa. Alla Motivan taulukko uusiin pientaloihin valittavista lämmitysratkaisuista.
Kyllä kaupungeissa ja taajamissa kaukolämpö olisi järkevin tapa asuntojen lämmitykseen. Jos bioenergiaa käytetään, isommassa laitoksessa palamisprosessi on paremmin hallinnassa, kuin taitamattomien ”pienpolttajien” uuneissa. Saadaan pienhiukkaset ja muut päästöt helpommin hallintaan.Toisaalta lähinnä oleva kaukolämpöyhtiö käyttää kyllä haketta, mutta kovilla pakkasilla hyrähtää käyntiin raskaalla polttoöljyllä toimiva lisäyksikkö ja rikki haisee, lieneekö mitään suodatusta.
Kun se on monopoli, niin useat kerros/rivitalot ovat siirtyneet maalämpöön, kun sähköenergian voi kilpailuttaa. Toisaalta vain 25…30% sähkön kokonaishinnasta on kilpailutettavaa. Ei kovin järkevää säästämistä.
Itselleni ei kaukolämpöverkko yllä, joten joudun jossainmäärin käyttämään sähköä, mutta vain 1/3 keskimääräisestä. Mikä sitten pitäisi olla uuden pientalon lämmitysjärjestelmä, jos se on kaukolämpöverkon ulkopuolella?
Ettei vaan ydinvoima olisi jatkoa Kemira, Sonera, Caruna tarinalle. Olin vielä 10 vuotta sitten vankkumaton ydinvoiman kannattaja, mutta pakko on vähän miettiä uusiksi.
Ranskanlainen EDF ostaa Arevalta ydinreaktoribisneksen . EDF jatkaa ydinreaktorien toimittamista, mutta yhtiöiden yhteisen tiedotteen mukaan Suomeen rakennettava Olkiluoto 3 -projekti resursseineen jää kuitenkin Arevan kontolle.
Kyllä täytyy olla hyväuskoinen hölmö, jos kuvittelee, että järjestely avittaisi OL 3:n tilannetta. Kyllä siellä on Ranskalainen lakimiesarmeija ollut juonimassa, miten Ranskalaiset selviävät kuivin jaloin tilanteesta. Arevan nimellä tuskin saisi enää myytyä yhtään voimalaa. Uudella EDF:llä ei ole sellaista rasitetta. Vanha Areva on tekevinään jotain OL 3:ssa ja vuonna 2024 ilmoitetaan, että vielä viivästyy. Ainoa tapa saada OL 3 kuntoon, on ostaa lopputyöt ja ylläpito EDF:ltä ja siihen tarvitaan TVO:lta paperirahaa ja paljon.
Fennovoimaan Fortum taidettiin pakottaa mukaan, että saatiin kotimaisuusaste 60%:iin, muuten olisivat Venäjän bisnekset saattaneet kokea vaikeuksia. Kun tiedetään Putinin tekemiset, niin Venäläinen omistus Fennovoimassa ei tunnu turvalliselta.
Fortum on vähenmmistöosakkaana Ruotsalaisessa Oskarshamnin ydinvoimalassa, jonka pääomistaja on päättänyt ajaa alas. Fortum kirjasi jo 700 milj. euron menoerän lopettamiskustannuksista ja lisää tulee.
Myös Loviisan voimalat alkavat olla tiensä päässä eikä Fortum ole vähemmistöosakas , sieltä tullee miljardiluokan kustannukset lopettamisesta.
Fortum ei ole hakemut enää lupia uusille ydinvoimaloille.
jne. jne…
”Karjan lannasta voidaan valmistaa biokaasua, joka ei saastuta yhtään ja sitä riittäisi moninkertaisesti niiden 250 000 vähäpäästöisen autonkin polttoaineiksi, joiden on tarkoitus korvata fosiilisilla toimivia henkilöautoja.”
No pistäkää navetoissa haisemaan, samat tuet on biokaasulaitoksille kuin tuulivoimallekin:
————————————————————————–
Uudelle biokaasulaitokselle, joka syöttää sähköä Suomessa
köverkkoon Suomessa
•
Mitä tuetaan:
•
Verkkoon syötetylle sähkölle taataan minimiostohinta
a 83,50 € / MWh
•
Jos lämpö hyötykäytetään, maksetaan lisäksi 50 € / MWh lämpöpreemiota. Ehtona, että kokonaishyötysuhde on > 50 % ja yli 1 MW laitoksella > 75%.Tuulivoimalaitosten kiinteistövero määräytyy yleisen kiinteistöveroprosentin ja tuulivoimaloiden jälleenhankinta-arvon ja siitä vuosittain tehtävien ikäalennusten perusteella. Käytössä olevan tuulivoimalan rakennelmien verotusarvoksi katsotaan vähintään 40 prosenttia jälleenhankinta-arvosta. Kunnanvaltuuston määräämä kiinteistöveroprosentti vaihtelee 0,6 ja 1,35 prosentin välillä, ja vuosittainen ikäalennus voimalan arvolle on 2,5 prosenttia.
Valtionosuuksien tasausjärjestelmä toisaalta pienentää kuntien valtionapuja, jos kunnan tulot nousevat, lopputulos saattaa olla + – 0.
Tarkisti myös erään 3 MW voimalan rakennusluvan hinnan , 1500€.
Nyt on kuitenkin tilanne näin, että tuulivoimaa tuli eilen lähes kahden Loviisan ydinreaktorin tehon verran ja lisää rakennetaan, päättäjät ovat päättäneet näin. Välillä teho on lähes nolla. Säätöongelma on ja pahenee.
Säätöongelma on hoitunut toistaiseksi naapurimaiden avulla, mutta ei sen varaan voi loputtomasti laskea. Itse olen vakuuttunut, että säätäjiksi joutuvat osaltaan myös sähkön kuluttajat.
Esimerkiksi näin: Määräaikaiset sähkösopimukset lopetetaan ja myydään kaikille pörssisähkö. Pörssisähkön hinta voi kulutus/tuotantoniukkkuus-huippujen aikana pompata hetkellisesti 50-kertaiseksi, ellei mitään tehdä. Kun älykännykkä piippaa hintavaroituksen, jää varmasti sähkökiuas ja muut ei välttämättömät sähkösyöpöt kytkemättä päälle.
Pakkasjakson aikana talojen lämmitys on suurin tekijä. Miten se ratkaistaan. Kerrostaloille tietysti kaukolämpö on ainoa oikea.
Yksi esimerkki: Omakotitalon/rivitalon varastosta löytyy monelta pihagrillin 11 kg kaasupullo asuntovaunusta ehkä toinen. Yhteensä energiaa 280 kWh. Se vastaa meidän ok-talon 11 vuorokauden sähkönkulutusta. Pullot on tietysti täytetty sahanpuru-biokaasulla.
Joku keksijäpelle tekemään vielä systeemi, jossa kaasupoltin on yhdistetty ilmalämpöpumppuun ja automatiikka kytkee polttimen päälle ja kompressorin pois, kun lämpötila laskee alle tietyn pakkaslukeman.
Miksei biotuotetehdas voi olla maaseudulla? Jos löytyy voimalinja, maantiet, mahdollisesti rautatie ja laajat metsät ympärillä. Antaa työtä ja vireyttä seudulle ja puukin menee paremmin kaupaksi.
Sähkö kulkee johtoja pitkin kaupunkeihin ja eiköhän muita jalostettuja tuotteita ole edullisempi kuljettaa pidempiä matkoja kuin raaka-ainetta.
Ne hajauttavat ”maaseudulle”, vaikka pistätte vastaan.
