Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Parisen vuotta on ollut uusi yksityistielaki vireillä. Linkistä alla löytyy luonnos, joka on lähetetty lausuntokierrokselle. Pitkä teksti, mutta sivulta 83 eteenpäin löytyvät uudet ehdotetut lakipykälät.
https://www.lvm.fi/lvm-site62-mahti-portlet/download?did=224615
Tämä ehkä kiinnostaa: Lakiuudistus vaikuttaisi ulkopuolisten oikeuksiin käyttää yksityisteitä ainakin silloin, jos käyttö olisi toistuvaa tai jos se muuten lisäisi merkittävästi tien kunnossapitokustannuksia. Jatkossa ulkopuolisten tienkäyttö olisi lähtökohtaisesti luvanvaraista ja tällaisesta käytöstä voitaisiin periä maksu, ministeriö kertoo lakiesityksestä medialle lähettämässään tiedotteessa.
Tieosakkaat voisivat halutessaan sulkea tien ulkopuoliselta käytöltä tai rajoittaa sitä. Lupaa ei kuitenkaan tarvittaisi sellaiseen satunnaiseen toimintaan, joka ei selvästi lisää tien kunnossapitokustannuksia. Jokamiehen oikeuksiin ei lakiuudistuksen yhteydessä puututa.
Tiekunnat voisivat jatkossa vahvistaa itselleen säännöt, joissa voitaisiin sopia erikseen määritellyistä kysymyksistä myös toisin kuin laissa säädetään.
Uudistuksessa tieoikeuden määritelmää laajennettaisiin ja jatkossa tiekunta voisi antaa luvan muun muassa johtojen sijoittamiseen yksityistien alueelle. Tieoikeus perustettaisiin kulkuoikeuden lisäksi myös sähkö- ja viestintäjohtojen ja muiden tien vaikutuspiirin kiinteistöjen käyttöä palvelevien rakenteiden sijoittamista varten.
Onhan se hyvä, että taloudellisesti politiikasta riippumattomat esittävät uudistuksia, muuten niitä ei koskaan tule. Ammattipoliitikon pitää kumartaa joka suuntaan niin, ettei pyllistä mihinkään suuntaan. Toimeentulo riippuu äänestäjistä. On melko vaikeaa tehdä uudistuksia.
Ei sellaista uudistusta saa koskaan aikaiseksi, jossa jokainen heti voittaisi. Kyllä sieltä kaivetaan esiin se 25 vuotta vanhalla Toytotalla 30 000 km vuodessa ajava Jamppa, joka kärsii. Itselleni on ihan sama satanen tai pari suuntaan tai toiseen, en edes viitsi laskureilla katsoa.
Meillä vanhoilla jääräpäillä on aina muutosvastarintaa. Naapurin ukkokin piti päänsä, ettei tietokonetta hanki vaikka yritin painostaa. Olisi helposti oppinut käytön alle eläkeikäisenä. Oli nähtävissä, että kaikki palvelut hoidetaan jatkossa sillä. Nyt hän on ihan liemessä pankki-ja veroasioiden kanssa.
Onkohan Pekkariselta kysytty? Tämä olisi siltarumpupolitiikan loppu.
Toisaalta kohta tulee varmaan lehtiotsikoita ”BERNERIN POJAT HYÖTYVÄT UUDISTUKSESTA ENITEN” ja Anne joutuu eroamaan.
Terästehtaat, Tornio, Raahe ovat ne suurimmat teollisuuden sähkönsyöpöt.
Vaikka juuri nyt näyttää, ettei ole huolen häivää, niin saattaa se korkeapaine joinakin talvina parkkeerata Suomen päälle vaikka kahdeksi kuukaudeksi. Ruotsi ajaa alas ydinvoiman, itänaapuri ei ole vakaa ja luotettava. Kyllä jonkinlainen varasuunnitelma on syytä olla.
Sähköntuotannosta tulee aika heittelehtivää, tuuli ja aurinkovoima lisääntyvät. Kesällä sähköä pursuaa joka paikasta ja talvella voi olla pulaa. Jonkinlainen ”ajovakauden hallinta” täytyy kehittää.
Ei näytä kaukolämmöstä olevan mitään hyötyä kulutuspiikkien leikkamisessa. Kävin sukuloimassa Turussa vanhassa keskustan kerrostalossa. Näkyi olevan nurkissa pari 2 kW:n sähkö-lämpöpuhallinta. Ei kuulemma patterit lämpene tapeeksi kovilla pakkasilla. Eipä ole paljon hyötyä kaukolämmöstä, jos on mitoitettu niin, että kovilla pakkasilla kaikki kaivavat sähkö-lisälämmittimet esiin.
Eräs naapuri muuttaa lämmityssysteeminsä maalämmöksi. Haastattelin vähän: laittaa 6kW:n lisävastukset. Asennusfirma oli neuvonut, että ei kannata mitoittaa järjestelmää, niin että lämpö riittäisi aivan kovimmilla pakkasilla, on edullisempaa, ottaa lisälämpö silloin sähkövastuksilla.
Jos ilmalämpöpumppuja käytetään, nekin muuttuvat suoraksi sähkölämmityksesi kovilla pakkasilla.
Taittaa olla niin, että pelkkä ”suora” puulämmitys on ainoa, jolla on merkitystä kulutuspiikkien leikkaamisessa.
Ei kesämökkiä kannata talvella lämmittää, jos ei siellä talvella yövytä. Jos kosteus on murheena, niin pelkkä kuivanapitolämpö riittää. Lämpövirta saadaan rakenteissa suuntautumaan ulospäin, kun sisä-ja ulkolämpötilan ero on 3-5 astetta. Silloin suhteellinen kosteus pysyy reilusti alle 80%, jolloin homeitiöt eivät herää henkiin. Jos ulkona on -30, niin sisällä riittää hyvin -27 ”lämpö”. Itseasissa talvella ei tarvita sitäkään, koska pakkasilma on todella kuivaa, mutta sään lauhtuessa nopeasti, tuo lämpötilaero olisi hyväksi.
Meillä on 5” hirrestä tehty mökkerö, jossa kaikki eristemateriaali on puupohjaista, selluvillaa, juuttia, pellavaa, pahvia, tervapahvia. Se on ollut yli 20 vuotta talvet täysin kylmänä, eikä mitään haju-tai homeongelmia sisätiloissa ole. Syksyn kosteilla ilmoilla on pidetty pientä kuivatuslämpöä. Kun käyn maaliskuussa tekemässä polttopuut, niin pienen saunakamarin saa nopeasti lämpimäksi, se riittää.
Siellä ne toisten patterit ja pumput käyvät punaisina hatarissa tyhjissä mökeissä kovimpina pakkasjaksoina, kun pitäisi leikata kulutuspiikkejä.
”ettei nykyään edes glykolia käytetä”
Kyllä jäähdytinnesteet ovat edelleen glykolia, vanha on vihreä, uusiin alumiinimoottoreihin punainen.
Glykoleita on erilaisia ja erivärisiä. Vanha nyrkkisääntö on, että erivärisiä glykoleita ei ole syytä sekoittaa keskenään. Huonoimmassa tapauksessa kemialtaan erilaisten glykolien sekoittaminen voi sakkauttaa jäähdytinnesteen, mikä voi jopa tukkia jäähdytinjärjestelmän.
”sähkon-siirtohinnoittelu-tehoperusteiseksi”
Tutkijat kammioissaan eivät ole näköjään tietoisia, että meillä on jo tehoperusteinen siirtohinnoittelu. Teho on suoraan verrannollinen jänitteeseen ja virtaan (P = U*I).
Ainakin meillä sähkön siirtohinta riippuu kiinteistön pääsulakekoosta (16A, 25A, 35A, 63A….)
Pitäisikö asia paljastaa proffille?