Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Alue 2013 2016
Harjavalta 20 30
Euran seutu 177 225
Kokemäki-Kauvatsa 106 170
Ulvilan piiri 153 266Jessen ongelmat saattavat johtua naapuripiirien paineestakin? Riistaweb:in määrässä ei ole kaikkia hirviä. Luken arvio lienee lähempänä oikeaa ja se on paikoin 40% suurempi. H-vallassa se tarkoittaisi 42 hirveä.
Tänään näyttäisi riistaweb olevan jo oikeilla jäljillä kun 2016 jahdin jälkeen jäävä kanta on 151 888. (saattaa tosin olla pieni virhe Lapin määrissä)
Viestiketjun aloituksessa oli ajatuksena, että käytetään metsästäjiltä kerätyt lupamaksuvarat kokonaisuudesaan tuhojen ennaltaehkäisyyn, eikä vahinkojen korvaukseen, koska riistahallintolain 14 §:kin edellyttää riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemistä.
Tarkistin vuoden 2016 valtion budjetista, miten kyseiset varat jakautuvat. Nyt on käynyt niin, että on tehty lakimuutos, jolla leijonan osa varoista palautetaankin metsästäjille ”hirvikannan hoitoon”. Vahinkojen korvaukseen 1,2 milj. , ennaltaehkäisyyn oli 300 000€, ”hirvikannan hoitoon” 900 000€
Tästä syystä hirvivahinkorvaukset on viilattu sellaiseksi, ettei kukaan niitä hae tai jos hakee, niin ei saa rahaa. Rahat halutaan hirvikannan hoitoon.
Tietääkö joku minkälaisia hoitoja hirville annetaan? Hierontaa? Aromaterapiaa?
http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2015/20150042
”No..”Planter” voi kysellä ja kerätä aluksi oman kylän , oman pitäjän ja hirvitalousalueensa eri pitäjien ihmisten/maanomistajien mielipiteet hirvikannan koosta ja sopivuudesta.”
Tottakai olen kysellyt. Olisi naurettavaa valittaa, jos olisi pitäjän ainoa tilanteen ihmettelijä, silloin pitäisi katsoa peiliin. Tuntemani metsän-ja maanomistajat, jotka ovat metsästysseuran jäseniä sanovat, että kanta on paisunut liian suureksi ja pitäisi pienentää. Lupia ei vaan saa. Olen päätellyt, ettei kukaan hirvitalousaluetta perustaisi hirvikannan vähentämiseksi, tavoite on suurempi ja elinvoimaisempi kanta.
Blogiin viitaten, ei ole ollut peijaisia, enkä ole ajatellut järjestää niitä metsästyseuroille. Tuskin se auttaisi. Tulisi vaan lisää kustannuksia, kun joutuisi ostamaan lihat, enkä omista niin suuria kattiloita, joutuisi palkkaamaan kokin ja vuokraamaan tilat.
Eikä tämä ole enää henkilökohtainen ongelma. Olen siirtynyt uuninpankolle makoilemaan ja laittanut metsäromppeet naftaliiniin. Hirvet hoitakoot taimikonhoidon. Neljä lähti taas taimikosta, vaikka olin ne edellisenä päivänä hätistänyt pois.
Teiltä puuttuu sieltä hirvikannan hoitosuunnitelmasta ruokailupuoli tyystin. Muutaman vuoden kuluttua talviruokaa on puolet siitä mitä 2000-luvun taitteessa. Sitä tilannetta en aio olla mäntytaimikon kanssa seuraamassa.
”Kannattaa muuten seurata , mitä hirvikannan hoitosuunnitelma uudistuksineen on saanut aikaan hirvirintamalla jo kuluneena syksynä . Saavutukset voivat tulla monelle yllätyksenä .”
Ei tullut yllätyksenä, että hirvitalousalueiden perustaminen ja hirvikannan hoitosuunnitelman tekeminen olivat lopullinen kuolinisku metsätaloudelle useilla hirvitalousalueilla. Hoitosuunnitelman tavoitteenahan on tasaisen ja entistä suuremman hirvikannan tavoittelu. On lapsellista kuvitella, että se olisi jokin muu. Tästäkin viestiketjusta löytyy päätös, jossa julkisesti ilmoitetaan, että tiedämme, että nykyinen hirvikanta aihettaa ongelmia, mutta siitä huolimatta nostamme hirvitiheystavoitetta reippasti yli vakavan tuhoriskin. Jokainen ymmärtää, että 10 hirveä /1000 metsähehtaaria kohti vaimentaa loputkin raivaussahat. Motivaatiota ei enää ole, se lienee hoitosuunnitelman tavoite.
Muistin virkistämiseksi linkki alla. Siinä vaatimuksemme hirvikannan hoitosuunnitelman korjaamiseksi. Ei liene yllätys, että riista-Trumpit vetivät sen vessanpöntöstä alas ja veivät omansa läpi. Se siitä korkeasta moraalista.
Hirvituhoasia on hoidettu otsikolla ”Riistavahingot ja konfliktit ovat hallinnassa”. Hoitosuunnitelma mukaan ne ovat siis aina hallinnassa, on hirviä miten paljon tahansa.
https://www.mtk.fi/ajankohtaista/lausunnot/lausunnot_2013/fi_FI/lausunto_hirvi_hoitosuunnitelma/
Ei noista Suorittavan portaan kommenteista saa selvää, onko hirvenmetsästys harrastus vai työ. Välillä kyseessä on yhteisöllinen luontoharrastus, jossa vietetään viikoloppuja luonossa, eikä saalis ei ole tärkeintä. Sitten kauhistellaan työn raskautta, kun yhden hirven kaatamiseen menee 16 miestyöpäivää.
Ajattelin vaan, jos se on raskasta työtä, niin eikö olisi aika yrittää jotenkin vapauttaa ukkoutuva porukka tästä työn orjuudesta?
Jos ammattimetsästäjä saa 3kk:n työstä 50 000€, niin eiköhän tekijöitä löydy? Ammattimetsästäjien määrä voidaan vaikka tuplata 2000:een, ja vielä tulee 3 kk:n työstä 25 000€ vuodessa. Kun mukaan otetaan maksavia metsästysturisteja ja jalostetaan saalista pidemmälle, niin taas päästään reippasti sen yli.
Tosiasia kuitenkin on, että harrastuspohjalla tämä alkaa jo nyt rapautua. Kyllä ammattilainen on tehokkaampi kuin harrastaja. Voisi vaikka verrata, jos suorittavan työmaalle tulisi joku harrastaja muutamana viikonloppuna suomi-verkkareissaan Jönköping sahan kanssa hääräämään ja sanoisi, että et ikinä onnistu saamaan tuolla motolla yli kymmentä mottia puuta pinoon syksyn aikana.
Vuotuisen hirvisaaliin arvo on noin 50 milj euroa. Perustetaan jokaiselle hirvitalousalueelle kolme riistanhoitoyritystä, jotka työllistävät kukin 5 henkeä. Näin työllistetään yhteensä noin tuhat henkeä. Yrityksiä syntyy ympäri maan maaseudulle.
Ammattimetsästäjiksi koulutetaan nykyisistä metsästäjistä halukkaat. He hoitavat hirvien kaadon, lihankäsittelyn ja markkinoinin ym.
He saavat palkkansa tuosta 50 milj euron potista, jolloin kullekin tulee 50 000 €.Liha tulee arvonlisäverotuksen piiriin, siitä tulee 12 miljoonan verotulot vuodessa. 1000 uutta työllistä tuo verotuloja syrjäseudun kunnille ja valtiolle 15 miljoonaa.
Päätyönään, ammatikseen metsästävät, hoitavat homman tehokkaammin, kohdistavat oikeisiin paikkoin esim. metsätuhoalttiisiin ja liikkeenteelle vaarallisiin. Yhteiskunnan hirvivahinkokulut pienenevät.
”…Toisekseen minusta on ihan turha väittää sellaista että metsänomistajilta on viety päätösvalta hirvipoliitikasta. Väite on ehdottomasti väärä. MTK istuu jokaisessa asiaa käsittelevässä työryhmässä joten metsänomistajien ääni tulee huomioiduksi…”
Riistakeskukselta pitäisi olla saatavissa opastusta hirvivahinkojen ennaltaehkäisyyn tähtääviin metsänhoitotoimenpiteisiin. Myös aitauspartiot ja ruiskutuspartiot lienevät lähtökuopissa. Eli tuo aloituksessa mainittu systeemi on varmaankin viilattu toimintakuntoon, kunhan rahoitus vaan siirretään korvauksista ennaltaehkäisyyn.
SUOMEN HIRVIKANNAN HOITOSUUNNITELMA 2014
Julkisen riistakonsernin strategia muodostaa hirvikannan hoitosuunnitelman keskeisen taustan ja hoitosuunnitelmassa toteutetaan strategiassa määriteltyjä tavoitteita.
Muutamia otteita hoitosuunnitelmasta:
6.6.2.Vahinkojen ehkäisemismenetelmät
Tavoitteet:
Hirven aiheuttamia metsä-, maa- ja porotalousvahinkoja ennaltaehkäistään hirvikannan säätelyn lisäksi eri hoitotoimenpiteillä ja vahinkokohteita suojaamalla.
Toimenpiteet:
- Metsäsuunnittelussa otetaan huomioon alueen arvioitu hirvivahinkoriski ja ohjataan hirvivahinkojen ennaltaehkäisemiseen tähtääviin metsänhoitotoimenpiteisiin.
- Tuetaan vahinkojen ennaltaehkäisemiseen tarkoitettujen syönninestoaineiden ja muun vahinkojen estämismateriaalin hankintaa sekä välitetään niitä vahinkokohteille.
Kolarien ehkäisykin on hanskassa, jarrutusopetus
6.5.1.
Toimenpiteet hirvieläinonnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksiTavoitteet:
Tienpidon suunnittelulla ja toimenpiteillä sekä tienkäyttäjien neuvonnalla ja koulutuksella voidaan ennaltaehkäistä hirvieläinonnettomuuksia.Toimenpiteet:
- Edistetään toimintamallia, jossa hirveen törmääminen pyritään välttämään tai törmäyksen seuraukset minimoimaan ensisijaisesti jarruttamalla.
