Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
”Lupien käyttöaste on vaatimaton 88%. Ollaan lähempänä sataa , jos riistaa on runsaasti .”
RiistaWeb:
Vuosi 2003: saalis 84466 lupien käyttöaste 91.3 %
Vuosi 2016: saalis 49630 lupien käyttöaste 88.8 %
Nyt kun viimeisetkin oljenkorret on käytetty, olisiko aika tunnustaa?
RiistaWebiin riistanhoitoyhdistyksiltä kerätyt tiedot näyttävät, että talvikanta (jäävä kanta) olisi lisääntynyt noin 6000 yksilöllä. Riistahoitoyhdistyksissä on rehtiä porukkaa ja tiedot ovat varmaan yhtä luotettavia kuin edellisten vuosienkin.
Ei tässä voi tulla mihinkään muuhun johtopäätökseen kuin, että jostain riistaorganisaation ”huipulta” on annettu Metsälehdelle tahallaan virheellistä tietoa. Tarkoituksena on varmaan rauhoitella kuumana käyviä puuntuottajia, että kyllä kanta on laskussa.
Toivottavasti olen väärässä ja joku sen pitävästi todistaa.
Seuraavassa Metsälehdessä näkyy olevan yhtenä aiheena ”Näin ratkaistaan hirvilupien määrä”. Nythän on niin, että medialle on annettu ymmärtää, että eri tahot (sidosryhmät) yhdessä suunnittelevat ja sopivat paikallisesti mikä on sopiva kanta ja verotus. Alta voi lukea miten asia käytännössä hoidetaan (ja miksi hirvikanta edelleen kasvaa)
……………………………..
Vaihe 1, sovitaan yhdessä:
ML 26 § mukainen hirvisidosryhmäkuuleminen kevät 2016
- ELY, Liikennevastuualue: Hirvionnettomuudet alueella ovat hienoisessa noususuunnassa. Ongelmana on myös se, ettei poliisi enää kirjaa kolareita kattavasti eli todellista tietoa tilannekehityksestä ei ole.Ehdotus :2,5 hirveä/1000ha metsämaata.
- MTK metsälinja:Toteaa, että hirvikanta on nousussa lähes jokaisen metsästysseuran alueella. Valtakunnallinen metsäinventointi tehty 2009 ja tuolloin todettiin, että maakunnassa 30%:ssa taimikoita on hirvien aiheuttamia vahinkoja.Vahinkotilanne ei saa lähteä nousuun nykyisestään. Kaikki tuhot eivät näy korvattuina vahinkoina, koska tuhot eivät keskity. Hirvikulukorvausjärjestelmä ei myöskään kannusta korvausten hakemiseen. Metsänomistajat ovat vaihtaneet osin kasvatettavaa puulajia vahinkojen estämiseksi. Tavoite-ehdotus on sama kuin viime vuonna 2,5 hirveä / 1000ha kokonaishehtaareille.
- Seudun metsänomistajat:Hirvikantaa on saatava leikattua.
- Seudun riistahoitoyhdistyksen maanomistajajäsen: Totesi, että jos hirvikanta on liian suuri, se rassaa metsänomistajia. Ne HT-alueet, jotka ovat kovin peltovaltaisia, niillä tiheys 2,5 on paljon.
- MTK:Totesi, että viljapelloille tapahtuneita hirvivahinkoja/peuravahinkoja ei ilmoiteta Metsästäjissä on havaittu väsymystä: kytätään peuralaumoja, mutta ei saa ampua kaikkia tavattavia eläimiä. Kertoi laskennassa havaitun 8-9 hirveä / 1000ha keskittymiä talvehtimisalueilla.
- MHY: Metsässä, maastotöissä tavataan nykyisin hurjasti hirvieläinten jälkiä. Hirvikannan koetaan olevan vahvassa nousussa, tuhojen näkyessä tilastoissa ollaan verotuksen osalta jo myöhässä. Maanomistajien viesti on muistettava, kun tavoitteita asetetaan.
- Maanomistajat: Hirvitilanne huolettaa, mutta vhp tilanne vieläkin huolettavampi. Peurojen makauksia tavataan pelloissa, eikä näiden määrä näy missään, koska vahingoista ei haeta korvauksia.
- Metsänomistajat: Kaikissa metsätaimikoissa havaittu taimituhoa, korvausjärjestelmä on ongelmallinen.
- Riistanhoitoyhdistyksen metsänomistajajäsen: Totesi, että ollaan hakoteillä, kun hirvi määrää mille lajille metsä uudistetaan. Kuitenkin tämän vuoksi mäntymetsämaita laitetaan kuuselle ja menetetään tuloja tulevaisuudessa.
- Rhy:n maanomistajajäsen: Esittää riistaneuvostolle, että yhdellä hirvieläimen luvalla ammuttaisiin 3 vasaa.
- Piirin rhy:n maanomistajajäsen: Kertoi, että laskentapäivänä oli oitis tavattu 9 hirven porukka metsästä ja 5 hirven laumoina kulkijoita tavataan metsänhoitotöissä.
Riistaneuvosto:
Lupapankkien perustaminen ja käyttöönotto on kulttuurihaaste. Pankkeja on pyritty lanseeraamaan yhteislupiin, mutta pankkijärjestelmään siirtyminen ei onnistu aivan vaikeuksitta. Pankkia tullaan edelleen
painottamaan vahinkojen estämisvälineenä. HT-aluetarkastelulla tavoitellaan hirvikannan tasaisuutta, mutta toisena asiana tulisi edelleen tavoitella kannan rakenteellista paranemista. Peuran tulevaisuus huolettaa hirveä enemmän.Vaihe 2, toimeenpannaan yhdessä sovittu 2016-2017 kantatavoite
Yhdessä on yritetty sopia myös hirvikannan hoitosuunnitelma:
https://www.mtk.fi/ajankohtaista/lausunnot/lausunnot_2013/fi_FI/lausunto_hirvi_hoitosuunnitelma/
Tämä ei enää ole ihan otsikon mukaista, mutta eipä ole lyhyeksi myyntikään. Katselin syksyllä, kun kelirikkoaikaan iso tukkirekka lähti rypemään metsäautotielle ja samaan aikaan iso nelivetotraktori seisoi joutilaana isännän vajan nurkalla. Mitäpä jos meilla oli tasaisin välein maaseudulla puutavaraterminaaleja pikiteiden varsilla, vaikkapa 20 kilometrin välein. Noilla joutilailla monsteritraktoreilla ja kunnollisilla peräkärryillä voisi toimittaa paikkakunna puut terminaaliin.
- terminaaleista 94 tonnin rekat voisivat toimittaa puutavaran tehtaille
- kuormat olisivat aina täynnä samasta paikasta
- puun hinnan pitäisi olla korkeampi terminaalissa kuin metsätien varressa
- traktorien käyttöaste paranisi
- traktorin kärryssä kulkisi 20m3 vai paljonko ?
- metsäteiden varsille ei jäisi niitä pienempiä nyssäköitä
- metsätieverkosto voisi olla huomattavsti keveämpi/halvempi
- paikallinen traktorimies saisi sivubisnestä
- traktorimies pystyisi vähän justeeraamaan ajojaan sääolosuhteiden mukaan ja tuntisi paikalliset olosuhteet
- viimeisen ajokerran jälkeen voisi vielä pyyhkäistä lanalla tien tasaiseksi, jos tarvetta on
Jokin sekaannus määrissä on. Metsälehden artikkelin alkuosa herätti hämmenystä. Hirvimääräkuvassa oli mainittu tietolähteinä RiistaWeb ja Riistahavainnot.fi. Tarkistin vielä uudelleen nuo lähteet.
Luke:n mukaan kanta oli 2012 likimain 71 000.
http://www.rktl.fi/uutiset/hirvikannan_koko_ennallaan.html2014 metsästyksen jälkeen kanta oli 83 000
2015 metsästyksen jälkeen kanta oli 88 000.Nyt uutisoitiin, että 2016 metsästyksen jälkeen kanta olisi kutistumassa takaisin 2000-luvun alhaisimpaan tasoon eli 71 000 paikkeille.
RiistaWebin koko maan jäävän kannan taulukko näyttää vuosien 2015 ja 2016 osalta olevan edelleen jostain syystä sellaisessa tilassa, ettei se näytä suoraan oikeita lukemia. Kun taulukkoon korjaa likimain oikeat lukemat ja ottaa lisäksi huomioon metsästäjähavaintojen ja Luken arvion eron edelliseltä vuodelta, niin mielestäni vuoden 2016 jäävä kanta lienee noin 95 000.
Riistahavainnot.fi näyttää myöskin tasaisesti nousevia havaintomääriä vuodesta 2012 (188696)
vuoteen 2016 (231364)Loppuosa artikkelista oli asian ytimessä. 1970-luvun männyttämisen seurauksena taimikoita oli 1980-luvun alussa ainakin 3-4 kertainen määrä nykyiseen verrattuna ja hirviä likimain sama määrä kuin nyt. Silloin jo syntyi merkittäviä tuhoja, jotka nyt alkavat näkyä sahoilla. Koska mänty on hirven pääasiallinen talviravinto pitäisi kantaa vähentää vastaavalla määrällä, kuin taimikot ovat vähentyneet, jotta tuhot pysyisivät edes 1980-tasolla.
2.2.2017 paperisessa Metsälehdessä oli artikkeli ”Saalis kasvoi, kanta kutistui”
Siinä arvellaan, että hirvimäärä lähestyy alhaisinta tasoaan koko 2000-luvulla
Jos riistaweb:istä valitsee alueen, kaikki, lajin hirvi, tietolajin jäävä kanta ja vuodet 2012-2017, niin Pohjois-Karjala on ainut maakunta, jossa kanta on pienentynyt viime vuodesta. Vuoteen 2012 verrattuna kanta on kasvanut huimasti. Mikä on kutistunut?
https://riistaweb.riista.fi/riistatiedot/riistatietohaku.mhtml
Lupamäärä ei näytä rajoittaneen valkopeurojen metsästystä. Lupien käyttöaste on ollut ainakin täällä aika alhainen, 50-80%. Lupamaksukin on pieni, aikuinen 17€ vasa 8€. Maanomistajan vapaa metsästys saattaisi hieman auttaa, mutta metsästämällä ei kantaa enää saada kuriin. Keväällä menee varmaan 100 000 kpl määrä puhki. Liikenteessä kaatuu tuhansia, mutta ”kaatoluvan” hinnaksi tulee siinä keskimäärin 5000€, aika kallis tapa.
Tarvitaan luontoäiti apuun. Metri lunta ja pari kuukautta 30 astetta pakkasta.
Tämän vuoden riistapäivillä oli esitys, josta selviää miksi osa palstan keskustelijoista näkee hirviongelman täysin ylitsepääsemättömänä ja toiset eivät näe ollenkaan ongelmaa.
Jos tuo esitys aukeaa linkistä, niin sivun 13 sinisillä alueilla on talviruokataimikkoa 1-10 ha / 1 hirvi. Yksi hirvi aiheuttaa laatua alentavaa taimikkovahinkoa 2,5 ha alalla vuodessa. Noille alueille ei käytännössä pysty perustamaan mäntytaimikkoa. Omat metsät ovat tuolla alueeella (taitaa Antonin metsätkin olla ?). Vaaleilla ja punertavilla alueilla hääräävät eivät ymmärrä ollenkaan mikä on hirvituho ja haukkuvat meidät tuhojen suurentelijoiksi. Kuvista näkyy myös mäntytaimikkojen määrän huikea lasku 80-luvulta alkaen ja tuhojen kasvu. Käytännössä siniset alueet on poistettu metsätalouskäytöstä ja siirretty hirvitalouskäyttöön.
http://www.slideshare.net/LukeFinland/juho-matala-hirvisatavuotiaassa-suomessa
