Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Vuoden 2016 arvio oli tämä, siihen kaikkein järkevimpään eli ehkäisyyn oli arvioitu käytettävän vain 300 000 €. Vahinkojen korvaamiseen varatusta rahasta on todennäköisesti jäänyt käyttämättä, jolloin se on voitu siirtää muihin tarkoituksiin, ”hoitoon” on jo ennestään mennyt 900 000€.
”Määrärahasta on arvioitu käytettäväksi vuonna 2016 hirvieläinkantojen hoitoon 900 000 euroa, riistavahinkorekisterin ylläpitämiseen 150 000 euroa, vahinkojen estämistoimenpiteisiin 300 000 euroa, hirvieläinkantojen seurantaan ja tutkimukseen 850 000 euroa ja vahinkojen korvaamiseen 1 200 000 euroa. Vuodesta 2017 lähtien edellä mainittujen kohteiden lisäksi määrärahaa olisi tarkoitus voida käyttää muihin hirvieläinten metsästyksen hallinnointiin liittyviin tietojärjestelmiin osana hirvieläinkantojen hoitoa.”
http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2015/20150042.pdf
Periaatteessa riista-aidat voitaisiin maksaa lupamaksuvaroista, mutta käytännössä ei ole maksettu.
”Pyyntilupamaksuina kertyvät varat käytetään riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 6 §:n mukaan ensi sijassa hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja korvaamisesta aiheutuviin menoihin.”
Tietysti pitää ottaa huomioon, että riista-aidat tarvittaisiin moottoritieosuuksille, vaikka hirvikanta olisi 1/6 nykyisestä. Muualla kyllä tarve vähenisi huomattavasti. Esimerkiksi Loimaalla aloitettiin miljoonan euron aitaprojekti ylisuuren valkohäntäpeurakannan vuoksi.
ps. onko käytetty ”ensi sijassa” kun 3,4 miljoonan potista on käytetty maksimissaan 1,5 miljoona ehkäisyyn ja korvaamiseen? Minusta pitäisi käyttää ainakin yli puolet, jotta voitaisiin sanoa ”ensi sijassa”.
”Tänään sitten nähtiin ”uusi” versio Metsälehden hirvikeskusteluun. Ei suoraan mitään korjausta virheelliseen informatioon”
Kiitettävästi oli otettu esiin, että ongelmia on ainakin paikoin. Tästä asian esiinnostamisesta on jo se hyöty, että sidosryhmäläiset varmaan terästävät toimintaansa ja tuovat julkisuuteen mahdolliset ylilyönnit.
Annetaan nyt toimituksen selvittää rauhassa tuo toinen asia. Haluavat varmaan kerralla korjata asian oikeaksi, eivätkä ”vatuloida”. Kun aika pienellä porukalla näkyvät töitä tekevän, niin ei kaikkien asioiden taustaa millään ehdi tarkistaa, varsinkaan jos tietolähdettä on totuttu pitämään luotettavana.
Tässä on kaksi mahdollisuutta: Profiloitua ainoaksi luotettavaksi metsänomistajien ”äänenkannattajaksi”, tai ryvettyä.
Resepti on yksinkertainen, pitää vain selvittää totuus ja kertoa se.
<div class=”comment__text”>
Suorittava suora lainaus edellisestä viestistä: ” Onhan sitä hirvimäärää pari vuotta jo leikattu . Havaintojen määrä miestyöpäivää kohti on kohtalaisen hyvä mittari .”
Nyt taisi löytyä kuka on toimittanut metsälehdelle tuon käyrän ja tiedon, että kantaa on leikattu pari vuotta ja lähestytään 2000-luvun pohjia, sillä kukaan muu ei aineistosta sellaista käyrää pysty vääntämään. Aiempi yhteenvetoni alla:
———————————————————————
Yhteenveto aikajaksosta 2011-2016
RiistaWeb:
Tasaisesti nouseva talvikanta ajanjaksollaRiistahavainnot.fi:
Tasaisesti nouseva havaintokehitys ajanjaksollaTiedot Luonnonvarakeskuksen tiedotteista:
Tasaisesti nouseva hirvikanta ajanjaksolla (2015 asti tiedossa)Gla:n esiintuoma hirvikolaritilasto:
Tasaisesti nouseva kolarimäärä ajanjaksolla (2015 asti tiedossa)Annelin esiintuoma riistakolmiolaskennan jälki-indeksi:
Tasaisesti nouseva jälkimäärä ajanjaksollaKaikki viisi lähdettä kertovat tasaisesti nousevasta kannasta kyseisellä ajanjaksolla!
Metsälehden kuvan talvikanta:
Vuosien 2011-2012 kohdalla käyrässä talvikanta on yli 80 000, vaikka Luken tiedotteet kertovat 71 000 talvikannasta. Mistään lähteestä ei löydy kyseille ajankohdalle yli 80 000 lukemaa. Käyrän alkupäätä on manipuloitu.Vuoden 2015 kohdalla käyrä taittuu laskuun, vaikka kaikki lähteet viittaavat kannan kasvuun. Luken tiedotteet kertovat kannan kasvaneen 2014-2015 välillä 83 000 -> 88 000. Käyrää on tältäkin osin manipuloitu.
Kaikista lähteistä ei ole vielä saatavissa 2016 tietoa, mutta RiistaWeb indikoi edelleen kasvua, samoin Riistahavainnot.fi, vaikka havainnoista vähennetään kaadetut.
On aika vaikea uskoa, että Luken laskelmat romahduttaisivat määrän jyrkästi 70 000:een, kun laskelmissa on vielä kumulatiivinen elementtikin. Toki laskelmissa on mukava havaintoa/päivä tekijä, joka on laskenut.
Jos istutaan viikkotolkulla makkaratulilla näkemättä mitään, alkaa havaintoa/päivä laskea ja sitä kautta hirvitiheys laskee, mutta ei niin sentään käytönnössä tehdä, vaikka kyseessä on harrastus eikä työ. Porukan ikääntyminen kyllä huonontaa maastokelpoisuutta ja sitä kautta havaintoa/päivä tekijää.Loppupäätelmä: (henkilökohtainen mielipide)
En osaa kuvitella, että toimittaja olisi lehden kuvan alla olevista viitteistä päätynyt kyseiseen käyrään, vaan jokin luotettavaksi mielletty taho on sen toimittanut ja vakuuttavasti esittänyt faktana.Sidosryhmäkuulemiset alkavat taas pian. On mukava esittää nimenomaan Metsälehdessä esitetty otsikko ”Metsissä liikuva hirvimäärä lähestyy alhaisinta tasoaan 2000-luvulla”, joka on johdettu käyrästä. Sillä on hyvä perustella, että pyyntilupia ei tarvitse lisätä ja siten voidaan kasvattaa edelleen hirvikantaa.
Katsotaan nyt onko Metsälehti metsänhoitoa edistävä vai metsästäjälehti.
Samalla nähdään voidaanko emokonserni Tapion metsänhoito-ohjekirjat jatkossa typistää pelkiin kansiin ja niiden välissä kaksi sanaa ”Istutetaan kuusta”.</div>
Eikä tämä uusi systeemi auta, jos halutaan tehdä ”päästöhuijausnappi”, päinvastoin, se on entistä helpompaa ohjelmioda systeemiin.
Ettei vaan olisi jo siellä, sillä käyristä näkyy:
2016
Saalista per miestyöpäivä on noussut huomattavasti vuodesta 2015.
Havaintoja per miestyöpäivä on laskenut huomattavasti vuodesta 2015.
Eli miestyöpäivässä on ammuttu enemmän kuin 2015, mutta nähty vähemmän kuin 2015.
Eli kaadetut hirvet on pakko ilmoittaa, mutta havaintoja ei ole pakko. Se näyttää sitten siltä, että paljon on ammuttu, mutta jäljelle olisi jäänyt 20% vähemmän kuin ilmoitetaan.
Vuonna 2015 oli ilmoitettuja havaintoja 224 000 riistahavinnot.fi taulukossa. Jos 20% on jätetty ilmoittamatta, oikea havaintomäärä olikin 269 000.
Eli tästä voinee hyvin päätellä, että hirviä olikin 2015 todellisuudessa huomattavasti paljon enemmän maastossa.
”Olisi varmaan ollut fiksumpaa kysyä ensin riistakeskuksesta , miten homma toimii (ja miksi ei ole toiminut)”
Tätä tullaan kyllä kysymään riistakeskuksesta.
Miksi toinen paperi menee perille (saalisilmoitus), mutta toisista papereista (havaintokortti) 20% jää menemättä perille? Mitä käytetään hirvikannan laskemiseen?
Kuvassa on sähköinen havaintokortti, mutta paperisessa on samat tiedot. Siis samalla kortilla on havaitut hirvet ja kaadetut hirvet. Jos näitä paperisia havaintokortteja on jäänyt menemättä perille 20%, niin tehdyistä hirvihavainnoista on myös jäänyt menemättä perille 20%.
Tämäkään ei mitenkään selitä Metsälehden käyrää välillä 2012-2015.
”se suurin ”syntipukki” metsästäjä!”
Ei ole, olen monen monta kertaa sanonut, että kaikki tuntemani metsästäjät ovat ihan fiksua porukkaa. Olen vaan sitä mieltä, että ylempänä riistaorganisaatiossa on jotain vialla.
Linkittämässäni dokumentissa on vähän laajempi otos metsästäjien mielipiteistä, kuin tällä palstalla, siksi ”söhelsin” sen tähän.
Jos on siltä kuin näyttää, niin tämä on vakava asia. Vaikka tilastojen pyörittely ei kaikkia kiinnosta, niin lupapäätökset kuitenkin perustuvat tilastojen hirvimäärään. Jos hirviä näyttää tilastojen valossa olevan vähemmän kuin todellisuudessa, lupiakin voidaan antaa vähemmän ja hirvimäärä kasvaa taas.
Kun hirvimäärä korreloi suoraan liikenneonnettomuuksiin, voidaan perustellusti väittää, että toiminnalla voidaan vaarantaa ”ylimääräisiä” ihmishenkiä.
Todennäisyyslaskelmilla voi avata montako uhria/vammautunutta tietty hirvimäärän lisäys aiheuttaa, jos se tehty salassa on kyseessä vakava juttu. Toivottavasti joku vastuullinen puolueeton taho tutkii tämän.
Erään riistakeskuksen alueellahan tämän kannan nosto ylisuureksi on tehty ihan julkisesti (siinä kanteluketjussa esitetty), siksi heräsi epäilys.
