Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Jatketaan kohti ongelman ydintä. Aiemmin kuvattuja alueellisia riistaneuvostoja on maakunnissa yhteensä 15. Kaikissa riistaneuvostoissa on metsästäjillä enemmistö.
Alueellisten riistaneuvostojen yläpuolella on Valtakunnallinen riistaneuvosto. Ajattelin jossain vaiheessa, että lähetän Mikko Tiirolalle postia, että laita nyt hyvä mies asiat kuntoon. Kun näin Valtakunnallisen riistaneuvoston jäsenet luovuin ajatuksesta. Neuvostossa on kaikkien 15:n alueellisen riistaneuvoston edustajat ja metsästäjäliiton edustaja. Mitä siellä MTK:n edustaja yksin voi tehdä?
https://riista.fi/riistahallinto/valtakunnallinen-riistaneuvosto/
Nyt on vaan rakennettu sellainen ”himmeli”, että maan-ja metsänomistajilta on karsittu kaikki päätösvalta pois siitä, miten paljon tuhoja heidän maillaan tehdään. En vielä tiedä kenen aikaansaannos tämä on.
Ainoaksi tavaksi vaikuttaa olen löytänyt metsästysasioita säätelevät lait, ne ovat ainoa ”perälauta”, joilla voi estää aivan täydellisen mielivallan.
Yhteistyön ja sovinnon kättä on tarjottu, mutta sitä puraistiin ja lähdettiin aivan eri suuntaan.
Onko tosiaan niin, että muutama täytyy laittaa ”häkkiin” jonkun hirvikolarin jälkeen, jossa tulee kuolonuhreja, enenkuin sana menee perille?
Metsästyksen kestävyys <-> metsätalouden kestävyys
Miljoona hehtaaria taimikkotuhoja!
Alle 40% metsästäjistä metsästää saaliin/lihan vuoksi.
Kumman pitäisi olla etusijalla?
Aloituksen esimerkissä hirvitiheyttä oltiin vetämässä niin ylös, että elinvoimaisuus alkoi jo senkin vuoksi heikentyä, mutta ehdottomasti lakia pitäisi täsmentää asetuksella, jossa elinvoimaisuus määriteltäisiin selkeämmin. Itse olen eri lähteistä kaivanut tietoa, jonka perusteella tällä hetkellä laittaisin rajan juuri tuohon 2,5/ 1000 ha. Siitä ei pitäisi tulla murinoita.
Minusta ”hirvityhjiön ”syntyminen johonkin ei ole peruste nostaa muualla kantaa. Sillähän on helpo vaikka kikkailla, ammutaan jostain kaikki ja sanotaan, että nyt tuli tyhjiö. Tai sudet pelottelevat pois. Eiköhön se 70-luvun kanta 20 000 ollut ihan elinvoimainen. Me sidosryhmäläiset laitamme sen realistiseksi tavoitteeksi. Tai sitten se reservaattiajattelu, pidetään koeampaa kantaa siellä, missä ei harjoiteta merkittävästi metsätaloutta.
Kun alettiin valmistella hirvikannan hoitosuunnitelmaa, kuvittelin, että nyt vanhat toimintatavat heitetään romukoppaan ja uusi sukupolvi astuu esiin, niin kuin suunnitelmassa oli tavoitteeksi asetettu, mutta ei. Epäilys kyllä heräsi jo valmisteluvaiheessa, kun sidosryhmiä ei kuultu.
Riistakeskus sai hoitosuunnitelman sellaiseksi kuin halusi ja nyt ei edes sitä noudateta!
Metsästäjäliiton roolia en ole tutkinut, mutta edellisen puheenjohtajan kommentit viime syksyltä ihmetyttävät ”Minusta hirvituhot ovat hyvin hallinnassa tällä hetkellä.” ”Kyllä näistä luvista on yhteisesti sovittu. Meillä on alueelliset riistaneuvostot, joissa ovat mukana metsästäjät ja maanomistajat. Käsittääkseni neuvostoissa vallitsee oikein hyvä henki”.
Hirvipolitiikassa on viime vuosina päästy hyvään dialogiin kaikkien osapuolten kesken. Nyt hirvitalousalueilla voidaan ottaa huomioon kunkin alueen erityispiirteet. ”Tyytyväisyys on kasvanut. Hirvikanta on terve ja vahingot on pystytty minimoimaan.”Joko hän on ollut täydellisen tietämätön mitä kentällä tapahtuu, tai sitten pää on työnnetty niin syvälle pensaaseen, etteivät edes kantapäät näy. Kärkkäisen sanoin: ”Metsästäjien on aika kaivaa kuvetta”
Menenneinä vuosina tällaisten asioiden tutkiminen olisi ollut mahdotonta. Kaikki oli paperilla, jos silläkään, jos alkoi ”polttaa” laitettiin paperisilppuri laulamaan.
Nyt kaikki on netissä, dokumentit ovat löydettävissä, suurinta osaa ei saa millään pois. Joitain tilastoja voisi viilata jälkikäteen, mutta niistäkin olen ottanut screeshot:it.
Sitten vielä ne muutamat ”vieteriukot”. Palstalla on muutama nimimerkki, jotka ponnahtavat esiin kuin vieteriukko, kun viestiketjuun ilmestyy sana ”hirvi” tai ”metsästäjä”. Olen seurannut parin niistä toimintaa suurennuslasilla muutaman kuukauden ajan. Toisen toiminta oli niin mielenkiintoista, että annoin hakukoneen etsiä kaikki ”hirviviestit” neljän vuoden ajalta. Poistin pelkät huulenheitot, lajittelin loput.
Tuossa on 23-sivuinen dokumentti siitä miten keskustelupalstan hirvikeskustelua dominoidaan, hallitaan ja ohjataan. Vakuuttavaa työtä, mutta liiallinen itsevarmuus on tuhoisaa. Toiminta kääntyy itseään vastaan peittely/ohjailu alkaakin ”merkata” hotspotit. Periaatteessa voisin linkittää sen tänne, koska kaikki suoraan keskustelupalstalta.
En nyt kuitenkaan tee sitä, ettei porukan tarvitse kaivaa varastojen kätköistä vanhoja pesäpallomailoja esiin. Eikä se edes palvele päämäärääni.Kiitos kommenteista!
Ilmeisesti aloitus oli jotenkin epäselvä. En mielestäni kirjoittanut, että vastustaisin koirien käyttöä hirvenmetsästyksessä. Päinvastoin, jos laki sallisi, niin kaikki Suomen koirat käyttöön ja säkäkorkeus vaikka metriin ja hirviä nurin niin paljon kuin mahdollista.
Asian yhdin oli lain tulkinta. Riistaihmisillä on taipumus kirjoittaa lain päälle omia ”asetuksiaan” ja tulkita lakia omalla tavallaan
Siteeraan suoraan riistapäällikkö Jani Körhämöä Suomen riistakeskuksesta: ”Absoluuttista tietoa hirvikannasta ei ole kenelläkään”
Tavoite kuitenkin oli 2,5 / 1000 ha.
Kyllä riistakamerat on tyhjennetty ja kuvat analysoitu. Opeteltu tunnistamaan eri yksilöt. Tehty päätelmiä, että sama yksilö ei voi olla samanaikaisesti kahden eri paikassa olevan kameran kuvassa. Lumijälkiä on laskettu. Näköhavaintoja tehty. Pelotettu pois ja seuraavana päivänä ne ovat takaisin.
Jos ajatellaan, että hirviä olisi tasaisesti sama määrä ympäröivällä 1000 ha:lla. Sain hirvitiheydeksi 76,2 / 1000 ha.
”Toinen tie on pitkä ja kivinen eikä välttämättä johda minnekään . Itku ja hammasten kiristys vain jatkuu . Tavoitteita pitää toki olla , mutta ripaus realismia ei olisi.
Tie oli eilen tosi liukas, mutta levitin sille seulottua sepeliä (9€/tonni), hyvä tuli, ei ole kivinen. Joskus käytin sorakuopalta kaivettua soraa. Siinä tosiaan oli pään kokoisia kiviä, joita sitten sai potkia sivuun. Siinä hommassa ei hampaita ei kiristänyt, varpaanpäitä kylläkin. Kyllä tie johtaa johonkin, sitä pitkin voi kulkea vaikka pääkaupunkiin asti.
Tämä kuvio kaikkinensa alkaa muistuttaa Putinin hallintoa pienoiskoossa. Sitä ei Suomi ole ansainnut. Olisiko hyvä syntymäpäivälahja satavuotta täyttävälle Suomelle, jos heitän reilusti lisää löylyä, ja yritän pelastaa demokratian ja oikeudenmukaisuuden?
Täällä keskustelupalstalla sitä ei tehdä, mutta aineistoa on kertynyt ja suunnitelma alkaa olla hiottu valmiiksi.
Nyt tulee viisaita ajatuksia, kiitos!
Riistapuoli perustelee tätä liian suurta hirvikantaa sillä, että muuten voi syntyä ”hirvityhjiöitä”. Onhan se aivan mieletön ajatus, että kanta paisutetaan niin suureksi, että ihan joka paikassa, ihan joka ukolla on mahdollisuus pamauttaa hirvi kyljelleen.
Tämä tekee sen, että joissain paikoissa hirviä on ihan älyttömät määrät. Itselläni on se tilanne, että ihan oikeasti kuusi on ainoa vaihtoehto. Olen kyllä tavoitellut sitä 25% lisäkasvua jalostetuilla männyn taimilla. Ne vasta herkkua ovat. Kun uudistustyö menee hukkaan, menettää uudistuskustannukset, 10 vuotta 70v kiertoajasta ja istuttaa lopuksi väärälle puulajille. Vähintään 5000€/ha, kun ottaa huomioon menetyksen kiertoajasta. Mitä tulee lisää väärästä puulajista, tuhansia eroja / ha siitäkin. Tällä estetään ettei yhtään hirvityhjiötä tule. Onhan tämä aivan sairas systeemi.
Itse harrastan marjastusta ja sienestystä, on niissäkin muutamina vuosina ”marjatyhjiö” tai ”sienityhjiö”. Vieremäsä oli yhtenä vuonna ”hirvityhjiö”, mutta kyllä se täyttyi vuodessa-kahdessa.
Hirvet reservaatteihin, hyvä ajatus ja joka tavalla halvempi kuin nykyinen, siitä voisi kehittää toimivan bisneksenkin.
Yhteensattuma ei koskenut suden ampumista, vaan aivan muuta asiaan liittyvää.