Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Tätä ketjua on näköjään kaipailtu. Ei sitä ole poistettu, vain jotain pintakuohuntaa kaiketi kuorittu lopusta pois.
Suorittava saa jatkaa: ”Hirvet ovat loppu ja olemattomien hirvien aiheuttamat tuhot ovat metsänomistajien syytää”
”Gla:n ensimmäiseen kommenttiin totean ,että käytin tapausta vain esimerkkinä siitä ,miten mo voi tilanteeseen vaikuttaa omatoimisesti jos vain aitoa kiinnostusta on….. No problem, kun hankkii aseen ,liittyy seuraan.””
Et sitten lukenut linkin juttua Jumon saaresta. Isännällä oli kiinnostusta, ase ja seurassa ja kuusetkin syödään ja kukat terassilta. No problems?
Ei voi olla totta! Yritätkö vielä vaan selittää, että se on meidän maanomistajien vika, että täällä on liikaa hirvieläimiä?
Pienimuotoista korruption tynkää metsien siimeksessä?
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/96bb548f-f677-4a60-874b-caebd4636247
Kaukaa näkee huonommin, läheltä paremmin. Arvostelu tuntuu helposti kääntyvän asian esittäjien arvosteluun, eikä itse asiaan. Sillä on tietysti helppo hävittää varsinainen asiallinen keskustelu. Lieneekö se sitten tarkoituskin….viitataan vaikka muihin palstan keskusteluihin.
Täällä meidän alueella maanomistajat ovat toimineet hyvin asiallisesti. On esitetty huoli sekä alueen niille kansanedustajille joiden on ajateltu ymmärtävän huoliamme, sekä etujärjestölle. Jo kymmenen vuotta sitten, kun näimme, että tässä on käymässä huonosti. Itse en pysty ymmärtämään, että syypäitä tilanteeseen olisivat maanomistajat, eikä riistakeskus sekä sitä ohjaava ja valvova maa-ja metsätalousministeriö, joilla on vastuu riistapolitiikasta ja vahinkojen pitämisestä ”kohtuullisina”.
En näe väärän puun haukkumisena, kun vaaditaan vastuullisilta toimenpiteitä. Melkoinen fakiiri täytyy olla, joka tämän asian kääntää päälaelleen ja maanomistajien syyksi. Muistutetaan nyt vielä, että riistakeskukseen kuuluva alueellien riistaneuvosto käveli täysin yli maanomistajien kannan, mikä pitää lain mukaan ottaa huomioon päätöksen teossa. Niillä alueilla missä ei päästä riistaneuvoston asettamiin tavoitteisiin, pitää vastuullisten tahojen myöskin selvittää miksi ei ja miten tilanne korjataan. Tuskin asenne on erilainen pienempien hirvieläinten suhteen.
Kyllä pääpäsmäröijä ja suhteiden säröttäjäksi, jois sellaisia on, pyrkijä löytyy ainakin täällä toiselta puolelta. Iso riistaherra toteaa, että maanomistajien vaatimukset ovat kohtuullisuudesta ovat kohtuuttomia. Kuka tai mikä on yhteistyökyvytön? Valvovalta maa-ja metsätalousministeriöltä ei saanut vastausta miksi se siunaa tällaisen toiminnan. Se vaan siunaa.
Tässäkin linkin jutussa kaivataan valkohännille luvattua kannanhoitosuunnitelmaa vuonna 2018, koska sillloin ei saatu riittävästi lupia kannanhoitosuunnitelman puuttumiseen vedoten. Kohta eletään vuotta 2023, eikä sitä vieläkään ole. Ei ole mitään hajua minkälaiseen ”kannanhoitoon” pyritään haitallisen vieraslajin suhteen. Maanomistajako on syyllinen tilanteeseen?
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/dc31abde-6e67-5b8a-89c6-5d36ab9d344a
Ilmankos tilanne ei ole kenenkään hallinnassa, kuten suorittava porraskin on viisaasti kirjoittanut. Hirvikannan hoitosuunnitelma saatiin paperille kahdessa vuodessa. Ei tämä ole maanomistajien ”kemiasta” kiinni, että tilanne on hallitsematon. Se on ”väärän puun” syy yksiselitteisesti, vaikka emme sitä hauku, vaan haluamme vastauksia.
Ongelman esiin tuonnissa en ole huomannut maanomistajien puolelta mitään ”päsmäröintiä”, kaikki ovat esiintyneet asialllisesti. Ei ole oltu juovuksissa, riehuttu ja rikottu paikkoja tai istuttu ”Mannerheimintiellä”. Kriittiä on annettu niin, että asia ymmärrettäisiin, mutta asiallisesti.
Minun on kuitenkin äärimmäisen vaikea uskoa vihjaukseen, että ongelmien esiin nosto olisi huonontanut tilannetta. Eli metsästäjät olisivat kostaneet ja nostaneet hirvieläinkantoja? En täälläpäin ole havainnut sellaista ”kulttuuria”. Itse olen hyvissä väleissä metsästäjien kanssa, mukana liikkunut ja omenoita olen heille antanut metsästysaikaan houkutusruokintamääriä (en traktorikuormallista).
Naapurin rouvakin puutarhatuhojen jälkeen julkaisi paikallislehdessä kutsun, että kaikki metsästäjät ovat tervetulleita hänen rapultaan ampumaan peuroja. Tietysti on niitäkin, jotka eivät tykkää bambien tappamisesta, mutta monen mielipide on muuttunut ihastuksesta vihastukseksi kannan kasvaessa ja tuhojen tullessa omalle kohdalle.
Minusta on myöskin aivan asiallista varottaa muita alueita päästämästä tilannetta hallitsemattomaksi. Valkohäntä on pirullinen luupää, kun se oppii, että puutarhassa on maittavaa sapuskaa, niin miltei kaikki lähtee. Samaa polkua tallataan niin kauan kuin jotain löytyy. Nyt näkyy olevan raja purjon ja sipulin välillä, purjot syödään, sipulia ei….vielä.
Minusta on myöskin vaikea ymmärtää jatkuvasti esitettyä perustelua, että yksi ongelmainen hirvitalousalue on niin pieni, ettei sillä ole isossa kuvassa mitään merkitystä. Alueella asuville sillä on merkitystä, eikä asukasluku ei ole pienin.
Glan:n aimenkirjeestä:
”Metsästäjäliitto on todennut, että lupa-alueen minimikoon lasku merkitsisi suoneniskua metsästysseuratoiminnalle osan maanomistajista irrottaessa maansa omaan jahtiinsa..”Tässäkö se ongelma onkin? Ei ole ikinä tullut pieneen mieleenkään, että irrottaisin alueen omaan jahtiin. Tietysti seuran toivoisin ja kannustaisin kaatavan niin paljon kuin mahdollista, mutta jos niitä luupäitä jää edelleen riesaksi tontille, niin pyytäisin ”konsultin” paikalle hoitamaan asian. Minua kiinnostaa ainoastaan vahinkojen ehkäisy, ei lihanhimo….sinä mielessä.
Eli kyse lieneekin seurojen sisäisestä köydenvedosta, siitä kenen ne peurat, arvokkaat riistaeläimet, ovat? Tämähän ei sitten ratkea koskaan, joten ”pillit pussiin” metsän ja maan viljelyn suhteen.
Metsäkauris ei ole henkilökohtainen ongelma, vapaata riistaa. En ole valittanut niistä. Kun niitä asettui nurkkiin, kilautin kaverille, että nyt pääset hommiin ja hän kävi poistamassa. Sama resepti olisi hyvä vhp:llekin, jos niitä ei kukaan muu halua poistaa, niin maanomistaja voisi hoitaa homman…jos katsoo että haittaeläimet pitää poistaa.
Tässä ei oteta huomioon seurojen välisiä eikä seuran jäsenten välisiä henkilökemioita. Laissa pitäisi olla tietysti pykälä, jos ne ovat tulehtuneet silloin maanomistajalla ei ole mitään oikeuksia. Samoin, jos saaressa asuu hyväveliverkoston isokenkäinen jäsen, silloin paikallisilla muilla maanomistajilla ei ole hirvieläimiin mitään oikeuksia. Olisi hyvä, että reunaehdot olisi näin selkeästi laissa määritelty.
Miksi sitten metsäkauriitkin lisääntyvät valtakunnallisesti? Olisiko syy siinä, että yleensä vuokrasopimus on laadittu niin, että vuokralaisella on kaikki oikeudet. Silloin saattaa tärkeysjärjestys olla seuralle hirvi, vhp ja viimeisenä pieni luinen metsäkauris…jos vielä ehtii ja jaksaa. Useat seurat asettavat myös metsäkauriskiintiöitä jäsenille.
Paraisten saaristotie on ”peurakolaririkkaimpia” teitä. Jos katsotaan kartasta minkälaisesta kiinteistösilpusta sen ympäristö koostuu, niin siinä voi tulla mieleen, että esim 100 ha yhtenäisellä vaatimuksella olisi helpompi perustaa enemmän kyttäyspaikkoja. Ajattelematta kuka on villi ja kuka ei. Tummennettu 500 ha.
Gla: Tämän tien itäpuolelta , mutta toisen saaristotien länsipuolelta neuvottiin, että melua ja karjahtele, niin ”eikö ne peurat siitä häivy hih hih hiii.”
Sallitaanko tähän keskusteluun runsaan hirvieläinkannan alueella asuvan metsätaloutta ja kotitarveviljelyä harjoittaneen näkemys?
Tuossa lähellä on kahden tilan muodostama noin 180 hehtaarin yhtenäinen alue. Siinä on ympärillä kesämökkialuetta ja muuta siten, ettei se liity mihinkään yhtenäiseen metsäalueeseen. Alue on ns sirpalealue, eli sitä ei voi vuokrata metsästysseuralle vhp metsästykseen. Yhtenäisen vähintään 500 hehtariin vaatimus ei täyty. Ainakin rannikko-ja saaristoalue on aika ”repaleinen”.
Kukaan ei saa metsästää sillä alueella valkohäntiä. Niitä kuitenkin asustaa siellä kymmenittäin. Maanomistajat ovat joutuneet sopeuttamaan toimintaansa valkohäntien eduksi. Aitaamaan pienen alueen 2 metrin korkuisella riista-aidalla, että saa edes varhaisperunat omasta maasta ja lopettamaan muuta toimintaa.
Lain mukaan metsästysoikeus on yksiselitteisesti maanomistajalla, mutta ei ole oikeutta itse metsästää tai vuokrata metsästysoikeutta.
Kun metsästäjät eivät kuulemma mitenkään ehdi kaataa ja teurastaa kaikkia valkohäntiä, niin mitä haittaa olisi jos maanomistajilla olisi tässä tapauksessa oikeus metsästää näillä omilla maillaan? Miten se haittaisi metsästysseuroja. Eivät maanomistajat itse metsästäisi, mutta ei täällä ”ukkoutuminen” vaivaa. Ilmaiseksi päästäisivät halukkaat metsästyksen harrastajat vhp jahtiin, olisi porukkaa jonoksi asti, myös alueen metsästysseuroista.Ei tämä vaikuttaisi mitenkään seurojen toimintaan. Vai ajatellaanko, että tämä on niille hyödyllinen suojelureservaatti, joka syöttää tasaisesti eläimiä ympäröiville seuroille ja siten ylläpitää kantaa?
Lahtivajaselityksiä en ymmärrä. Olin syksyllä vhp metsästystä harrastavan sukulaismiehen matkassa opintomatkalla. Saalis vietiin suolistettuna peräkärryllä riistateurastamoon. Siellä asiantuntija kirurgin tarkkuudella poisti talit ja irroitti lihat luista eikä valittanut. Kylmiöni hyllyllä on nyt purkkeja, parasta ennen 22.10.2025. Eiköhän metsästäjillä ole yleensä suunnitelma etukäteen miten ja missä käsittelevät tai käsittelyttävät ruhon.
En tiedä onko tämä nyt kaupallista metsästystä, että ammattilainen suorittaa lihankäsittelyn korvausta vastaan ja käsitelty liha palautuu metsästäjälle. Jokainen tekee mitä parhaiten osaa.
VS alueellisen riistaneuvoston ainoana maaomistajajäsenenäkin oli maanomistajien etua ajamassa!!! riistateurastamoyrittäjä. Se kylläkin on kaupallista, koska välittää jalostettua lihaa myös ravintoloille.
Esitimme aikanaan murheemme alueen puolueiden maanläheisille edustajille. Oikeutta maanomistajien omaisuuden suojaamiseen ei käytännössä ole vaikka laissa on. Maanomistajien oikeuksia on loukattu ja asia pitäisi jotenkin korjata. Erään kannatustaan säntillisesti vähentäneen puolueen edustaja ei ymmärtänyt maaomistajan oikeuksia eikä huolia vaan suhtautuminen oli lähinnä ylimielistä. Erään puolueen edustaja teki lakialoitteen asiasta, mutta toinen puolue kaatoi sen.
Eihän tällä yksilön oikeuksien suojaamisella olisi juuri mitään vaikutusta koko vhp kantaan, mutta jo muutama yksilö omenatarhassa voi tehdä mittavaa tuhoa ja tuntuisi oikeudenmukaiselta, että omistajalla olisi oikeus/mahdollisuus suojata omaisuuttaan.
Kannan suuruutta kuvaava käyrä on tehty niin, että Luke on aloittanut kanta-arvioiden teon vuonna 2016. Sitä edeltävä käyrän osa on tehty jonkinlaisella takaisinlaskennalla, eli miten kannan on pitänyt kehittyä, että on päädytty 2016 tilanteeseen.
Samoihin aikoihin kun Luke aloitti arvioinnin lupailtiin, että tehdään valkohäntäpeurakannan hoitosuunnitelma. Joskus kyseltiin riistapuolelta missä viipyy (OL3 virus?), ei ole kuulemma ollut tarvetta, kun kanta on kehittynyt suotuisasti ilman sitäkin. Liikenneonnettomuuksien lisäksi muita haittoja ”ei ole huomattu”.
Niin varmaan kehittyy suotuisasti, sillä kantaa arvoidaan havaintojen perusteella, mutta havaintoja ei kirjata arvioinnin edellyttämällä tavalla. Minkä organisaation pitäisi huolehtia siitä?
Meillähän on kannanhoitosuunnitelmat hirvelle, karhulle, sudelle, ilvekselle.. kaikelle muulle suurriistalle, mutta ei kaikkein runsaslukuisimmalle, valkohäntäpeuralle. Eikö olekin erikoista!
Kaikkea muuta suunnitellaan, mutta ei kannan hallintaa. Ylärajan määrittelee ainoastaan”sosiaalinen paine”, kun peltiä rytisee yli kansan sietokyvyn, niin sitten puretaan tihentymiä.
Varmaan tulee taas kuraa niskaan ja haukun väärää puuta, kun osoitan sormella maa-ja metsätalousministeriötä ja riistahallintoa, että niiden olisi pitänyt ja pitäisi lain mukaan huolehtia, että vahingot ovat ”kohtuullisia”.
Ei näin:
MT 23.11.2022
Työnimellä ”Kestävään valkohäntäpeurapolitiikkaan” käynnistetään selvitys, jonka on määrä valmistua helmikuussa 2023, tiedottaa maa- ja metsätalousministeriö. Selvityksen toteuttavat agronomi Esa Härmälä ja VTM Lauri Kontro.Selvityksessä valkohäntäpeuran roolia arvioidaan eri näkökulmista ja kuullaan myös sidosryhmien näkemyksiä. Näkemyksiä halutaan kuulla muun muassa valkohäntäpeurakannan säätelystä ja hallinnasta, sekä niihin liittyvistä tavoitteista ja kehittämistarpeista riistanhoidon, ympäristönhoidon, luonnon monimuotoisuuden sekä ruokakulttuurin ja matkailun sektoreilla.”
Nyt suoritetaan selvitys, jonka tekevät maa-ja metsätalousministeriön kulttuurin mukaisesti riippumattomat? selvitysmiehet, jotta kenelläkään ei olisi ”oma lehmä ojassa”.
Lauri Kontro, entinen metsästäjäliiton puheenjohtaja
Esa Härmälä, hirvieläinmetsästyksen harrastajaOlisiko esimerkiksi ”ruokakulttuurin” tilalle voinut varovaisesti ehdottaa vhp:n roolia viljelys- ja taimikkokulttuurissa?
En minäkään tiedä miksi painotetaan, että havaintojen ilmoittaminen on vapaaehtoista. Voisi ohjeistaa vaikka, että velvoitetaan ilmoittamaan havainnot. Se on kuitenkin kannan arvioinnin perusta.
.https://www.metsalehti.fi/uutiset/hirvitietoja-kootaan-sahkoiseen-palveluun/#0b1aa960
Kun tivasin miksei kaadettuja valkohäntiä siellä KS:ssa merkata havainnoiksi, niin suorittava porras vastasi, että metsästäjät käyttävät hyväkseen sitä, että ilmoittaminen on vapaaehtoista.
Asiaa on opeteltu kaksi vuotta, mutta vielä ei ole opittu. Mahtaisiko vaalikausi riittää asian opettamiseen, jos riistakeskus kurssittaisi, että kaadettu peura on havainto?En tietenkään voi istua jokaisen metsästäjän olkapäällä katsomassa näpytteleekö hän jokaisen havainnon, enkä osaa enkä halua arvioida metsästäjien moraalia. Selvitän ainostaan miten asiat ovat.
Tuli vaan mieleen, että voisiko sama ilmiö esiintyä jossain päin hirvien kohdalla kaatamattomien havaintojen suhteen. Tilastoista kyllä seuraan korrelaatiota havaintojen ja hirvimäärän välillä, mutta se ei ole reaaliaikaista, koska hirvihavainnot ovat reaaliajassa, mutta hirvikanta selviää jälkijättöisesti. Raakadatasta saa selville kaikenlaista, mutta en katso hyödylliseksi selvittää sitä tällä palstalla. Kukaan ei kuitekaan ymmärrä siitä mitään, mutta vastaan pistää, vaikka ei ymmärrä, niinkuin asiaan kuluu.
Kuten jo aiemmin oli todettu, niin Keski-Suomen riistakeskusalueella vain noin puolet kaadetuista valkohäntäpeuroista oli havaittu valkohäntäpeuroiksi ja kirjattu havainnoiksi. Viime vuonna vielä osattiin paremmin.
Hirvihavaintojen ilmoittaminen on yhtälailla vapaaehtoista. Tänä vuonna vapaaehtoisia on ehkä aika vähän. Hirvistä sentään kaadetut hirvet on havaittu hirviksi.
Luken kanta-arvioissa käytetyt havainnot tarkoittavat siis ilmoitettuja havaintoja.
