Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Oleellisia osia jälkiseurantaraportista:
Kohteelta on saatu palautteena normaali lausunto tarkastuskertomusluonnoksesta. Tarkastuskertomuksesta kohde ei ole esittänyt kommentteja.Erikseen positiivisia kommentteja on saatu metsänomistajilta ja metsäammattilaisilta. Joitakin negatiivisia kommentteja on saatu yksityishenkilöiltä. Negatiiviset kommentit eivät kohdistu tarkastuksen menettelytapoihin vaan ovat yksinomaan subjektiivisia näkemyksiä asioista.
Tarkastuksella ei ole ollut juurikaan julkisuusmerkitystä valtionhallinnossa sen erityisluonteen takia mutta tiedostusvälineet ovat tarkastuksesta kirjoittaneet runsaasti. Yhtenä syynä tähän lienee se, että hirvikolarit tai läheltäpititilanteet voivat koskea tavalla tai toisella ketä tahansa kansalaista. Lehdistön kiinnostusta aiheeseen lisäsi se seikka, että tarkastuskertomuksen julkaisemispäivää edeltävänä päivänä kolme nuorta henkilöä menehtyi hirvikolarissa. Lehdistössä tarkastusaihe tuli esille paitsi liikenteellisestä näkökulmasta niin myös metsävahinkojen osalta. Lehdistössä on viitattu tarkastukseen myös tarkastuskertomuksen valmistumisvuotta myöhempinä vuosina.
MMM ei yhdy VTV:n tarkastusraportissa esitettyyn näkemykseen, että hirvi olisi valtiontaloudelle haitta. Tätä perustellaan sillä, että hirvestä ei aiheudu valtiolle välittömiä kustannuksia, koska hirvieläinten aiheuttamat vahingot korvataan metsästäjiltä kerätyistä pyyntilupamaksuista. MMM ei siis huomioi niitä kustannuksia, joita valtiolle aiheutuu riistahallinnon ylläpidosta, teiden suojaustoimenpiteistä sekä poliisi- ja sairaanhoitotoimista hirvionnettomuuksissa.
Tämä MMM:n näkemys on ilmeisesti johtanut siihen, että ministeriö ei ole katsonut aiheelliseksi ryhtyä tarkastuksen johdosta säätelyjärjestelmää uudistaviin toimiin. Perusteluina ministeriö esittää, että se ei näin pikaisella aikataululla ole ollut tarpeellista. Toisaalta koska hirvikanta on metsästyksen takia jonkin verran laskenut, pidetään myös tätä perusteena siihen, että järjestelmään ei ole tehty muutoksia. MMM ei ole aloittanut hirven erilaisten säätelyjärjestelmän etujen ja ongelmien eikä myöskään nykyiseen järjestelmään liittyvien joustomahdollisuuksien selvittämistä. Ministeriö ei ole laatinut taloudellista laskelmaa hirvikannan säätelyn ja hirvien valtakunnallisen tavoitekannan perustaksi.
MMM pyrkii kehittämään hirvitalousstrategiaansa. Strategian laadinta tullaan kirjaamaan vuosien 2009 – 2012 TTS-asiakirjaan. Strategian tulee perustumaan tutkimustietoon: METLAssa ja RKTLssä on aloitettu hirveen liittyvä taloudellinen tutkimus. Strategian muotoilu tehdään vuorovaikutteisesti eri sidosryhmien kanssa. Ministeriö aikoo kansallisen hirvitalousstrategian laadinnan yhteydessä selvittää tarvittavat muutokset
säätelyjärjestelmään ja sen perustana olevaan lainsäädäntöön.jatkuu
Kukaan ei ole esittänyt, että olettamukseni väärennetystä Metsälehden graafista ja artikkelin otsikoinnista ei pitäisi paikkaansa. Sellaista julkista tietoa ei löydy mistään, jolla olettamukseni pystyisi kumoamaan.
Nyt onkin siirrytty syyllisten etsintään. Ei tätä tavallisten ”rivimetsästäjien” niskaan voi kaataa. Ei olisi ollut vaikeaa tehdä havaintojen palautusta pakolliseksi, samalla tavalla kuin saalisilmoitusten….jos olisi haluttu. Valtavasti nähdään vaivaa, että saadaan havainnot silmiin asti, mutta tietoa ei haluta kokonaisuudessaan välittää hirvikannan arviontilaskelmiin, koska hirviä löytyisi liikaa. Eivätköhän tavalliset metsästäjät ole kuitenkin läpileikkaus Suomalaisista miehistä, keskimäärin rehtiä sakkia ja poikkeus vahvistaa säännön. Rehellisiä metsästäjiä tarvitaan edelleen, ehdottomasti, en vainoa heitä.
”Yhtä lohduton tilanne on metsävahinkojen kohdalla . Havaintojärjestelmän tiedostoihin metsävahingot päätyvät harvoin ja silloinkin vasta , kun valtakunnan metsiä inventoidaan . Yksittäiset maanomistajat tyytyvät turisemaan vahigoista vain ABC:llä . Tilastoihin vahingot eivät pädy .”
Nyt ovat menneet syyt ja seuraukset sekaisin. Ei metsä- ja liikennevahinkotilastoja käytetä hirvikannan laskentaan. Ainakin liikennevahinkoja pitäisi käyttää. Ei kuitenkaan käytetä.
Hirvihavainnot ovat laskennan perusta ja niitä on peukaloitu!
Hirvikantalaskelmat tehdään käyttäen hirvijahdin aikana kerättävää aineistoa havaituista ja kaadetuista hirvistä sekä lentolaskentojen avulla kerättyä aineistoa ja matemaattisia malleja.
”Vaikka palstoilla on vuosikausia puhuttu valtakunnan tason ongelmasta joka on paisutettu riistahallinnon häikäilemättömällä pluffauksella. Jota Metsälehdenkin, samoin Aarre-kehden artikkeli palvelee.”
Ehkä ainakin Metsälehden kanssa kannattaisi laittaa jäitä hattuun joksikin aikaa. Aarre-lehdestä en tiedä mitään.
Metsälehti on julkaissut Kärkkäisen kärkeviä hirviaiheisia kirjoituksia.
Sahurien kriittisen hirvikirjoituksen
Antonin mainitseman Heikki Smolanderin kirjoituksen
Teinpä itsekin testin. Näin jokin aika sitten lehdestä, että seuraavaan numeroon tulee ”Kanta-arviosta pyyntiluviksi” juttu. Lähetin toimitukseen pari linkkiä ja vinkin, että kaikki ei suju niinkuin pitäisi ja jäin odottamaan mitä tapahtuu. Tuli ”kuuluuko sidosryhmien ääni?” kyseisen artikkelin jatkeeksi. Toimitus oli tarkistanut pitääkö vinkki paikkansa, soittanut muutamille asianosaisille ja tehnyt itsenäisesti jutun, joka on sellainen kuin pitääkin. Ei mitään moitittavaa.
Vikaa on varmaan siinäkin, että metsänomistajat ovat liian passiivisia. Ongelmat pitäisi tuoda reippaasti ja näkyvästi median kautta esiin, turha niistä on yksin hammasta purren jupista. Jos media luovutetaan toisten käyttöön syntyy helposti väärä kuva todellisesta tilanteesta. Annetaan toisten kertoa, että hyvin menee vaikka ei menekään. Sähköposti, kamera ja tarinan pätkä, ei ole vaikea vaikuttaa.
Jos keskustelupalstan ”vainoharhaisen söheltäjän” antama vinkki tarkistetaan ja otetaan huomioon, niin en osaa moittia toimitusta.
Ongelman näyttävät muodostavan ainoastaan yhdestä suunnasta tulevat jutun aiheet. Ilmeisesti niiden lähettäjä on niin avulias, että on tehnyt valmiit luonnokset, joiden ulkoasun toimitus tarkistaa ja laittaa painoon.
Kun täysin luotettavaksi koettu taho tekee näin, ei osaa ajatella, että jotain olisi vialla. Uskomaton tosiasia kuitenkin on, että tieto on kulkenut jonkin ”puppugeneraattorin” kautta tai alkuperäinen tieto on virheellistä.
Kyllä sidosryhmien käytössä pitää olla paras käytettävissä oleva tieto hirvikannan suuruudesta, päätöksen pohjaksi. Missään piilossa ei voi olla ”vaihtoehtoista faktaa” ja Luken luvuista ei tule Metsälehden graafia.(eikä muistakaan lähteistä)
Metsälehden jutussa toisaalla oli näkyvästi isolla punaisella fontilla ”Absoluuttista tietoa hirvikannan suuruudesta ei ole kenelläkään” . Tällä ilmeisesti jutun materiaalin toimittaja korostaa sitä, että kysessä on arvio, joka ei voikaan olla tarkka.
Varmasti ollaan kaukana absoluuttisesta määrästä, jos havaintokorteista heitetään roskikseen 20%, jos ei tullut hyvä, niin viilataan tulosta vielä 10 000 – 20 000.
Metsälehdelle on tältä palstalta ”heilutettu lippua”, että ollaan löydetty ongelma, toimittajakin kommentoin johonkin väliin, joten asian pitäisi olla tiedossa. Odottavat kaiketi mitä Luke ilmoittaa 2016 määräksi ja ihmettelevät sitten, mitä tehdään.
Hiukan vielä asian sivusta:
Ahmoja on Suomessa 150–300, luokiteltu elinvoimaiseksi, metsästys luvanvaraista.
Susia on Suomessa 150–300, luokiteltu elinvoimaiseksi, metsästys luvanvaraista.
Hirviä on Suomessa 100 000 luokiteltu elinvoimaiseksi, metsästys luvanvaraista.
Kun hirvikanta putosi 2012, tilastosta tai lähteestä riippuen 70 000 – 80 000 paikkeille, oli elinvoimaisuus uhattuna ja kantaa alettiin nostaa systemaattisesti.
Katsoin muutamaa rahastoa. Yhdessäkin oli ensimmäisen vuoden tuotto 11% ja toisen 7%.
”Tuotto” ei tarkoita, että rahasto olisi tehnyt tällaisen voiton tai saanut rahaa. Se lienee laskennallinen ”tukkualennus”.
Jos rahasto ostaa kerralla vaikkapa 1000 hehtaaria, metsäyhtiöltä esimerkiksi, hinta on halvempi kuin ostettaessa vähitellen 20 kpl 50 hehtaarian tiloja.
Tuotoksi kirjataan kuitenkin olettamus, että myytäessä tila pois 50 ha:n erissä hinta olisi esim. 10% korkeampi.
Jos tällaista ”olematonta rahaa” aletaan jakaa ulos rahastosta, se on todennäköisesti lainarahaa ja silloin käy huonosti (vrt Orava asuntorahasto).
Rahaston ”voitto” on oikeaa rahaa, jota on saatu puukaupoilla ja sitä voidaan jakaa ulos ehkä 1-2% rahaston arvosta, koska hallintokulut vievät 2% , eikä todellinen metsän tuotto voi olla juurikaan yli 4%.
Lyhytaikainen rahastolla keinottelu on estetty sillä, että merkintäpalkkio on muutaman prosentin ja lunastuspalkkio 5% jos myy heti pois. Viiden vuoden jälkeen lunastuspakkio laskee 1%:iin.
Näköjään se meni taas siiihen, ettei kirjoiteta itse asiasta vaan lähdetään arvioimaan toisten mielenterveyttä. Kukin voi tehdä omat päätelmänsä.
Itse olen pyrkinyt välttämään edes kirjoittajien luonteenpiirteiden tuomista esille, vaikka niitä toki olen mielessäni pohdiskellut. Tehdään nyt pieni poikkeus,kun siihen yllytetään.
Kaikki eivät ole trolleja, osa vaan yksinkertaisesti uskoo omaan asiaansa kuin peruskallioon. Mitkään faktat eivät uskoa järkytä.
Koraanikoulussa on ilmeisesti jonkinlainen tarkkailuluokka, jossa opetetaan: (itse koraanissa tuskin lukee suoraan niin)
Kun listii ison joukon vääräuskoisia hengiltä pääsee paratiisiin ja saa itselleen seitsemän neitsyttä.
Houkutteleva mielikuvva vanhenevalle miehellekin. Mutta tuskin sitä enää jaksaisi, kun vielä se koraanikoulukin on käymättä…..onneksi.
Jos koraanikoulussa opetetaan, että siat kiipeävät mäntyihin ja syövät nilaa, niin kyllä siihen uskotaan. Vaikka ei saisi seitsemää neitsyttä…..kunhan edes saisi. Vaikka kuinka yritettäisiin todistella, että ei se ole todennäköistä ja tuskin mahdollistakaan, niin ei.
Kehitellään mielikuvissa vaikka jonkilainen sian ja kirahvin risteytys, joka ylettyy tarpeesi ylös ja tykkää kamalasti kyseisestä appeesta.
Jos puukaupparahat tarvitsee heti, kannattaa myydä sille, joka maksaa eniten. Selvä peli.
Jos on tarkoitus sijoittaa puukaupparahat pidemmäksi aikaa, ovat metsäyhtiöt varteenotettava vaihtoehto, silloin kannattaa puukaupan kilpailutuksessa pitää tarjouksen €:n määrän lisäksi mielessä ko yhtiön sijoituksen tuotto.
SE:n tähtitililtä sai viitisen vuotta sitten 5% koron, sitten 4,5% ja nykyisin ilmeisesti 3,5% rahat saa ulos kuukaudessa. Esim ALV rahat kannattaa pitää siellä , tuleepa jopa ilmoitus milloin pitää nostaa tililtä, että ehtii ALV maksuun.
Rahat kannattaa levittää eri yhtiöiden sijoituksiin, sillä toiselta saa rahat ulos nopeasti toiselta puolen-puolentoista vuoden kuluttua nostoilmoituksesta.
ML:n jäsenedut kannattaa avata itselleen ennen puukauppojen tekoa. Sääntömääräisille jäsenosuuksille maksetaan korkoa nyt 6% ja lisäosuuksille 5,5%, eikä se edellytä ML:n metsäpalvelujen käyttöä, kunhan on jäsen. Puukaupat ML:n kanssa kannattaa tehdä ”köntässä” vaikkapa joka toinen vuosi, ei pitää väliä, jolloin pääse nauttimaan 15% pääomabonuksesta (tätä suunnitelmaa ei tietenkään saa paljastaa ostomiehelle). Lisäksi säätämällä puukaupparahoja eri kalenterivuoisille voi päästä kiinni 15% bonukseen. Lisäksi tulee puukaupoistakin jotain Jessen kehumia pienempiä bonuksia.
”Kun sijoitat A-lisäosuuksiin, saat samalla oikeuden pääomabonukseen. Pääomabonus tarkoittaa, että voit merkitä A-lisäosuuksien merkintävuotta seuraavien kahden kalenterivuoden aikana (ns. käyttöjakso) puukauppatuloilla uusia A-lisäosuuksia edullisemmin eli maksat niistä vain 85 % merkintähinnasta. Loput 15 %:a maksaa Metsäliitto Osuuskunta.”
Osa korkotuotosta on vieläpä verovapaata: Verovuodesta 2006 alkaen veronalaista tuloa on 75 % ja verovapaata 25 % osuuspääoman korosta.”
Kaikki paperit leväälleen tarjousten viereen ja noukkimaan rusinat pullasta.
Kannattaa olla kaikkien jäsen, mutta ei sidoksissa mihinkään.
Joku sanoi aiemmin pudonneensa kärryiltä, joten tehdään taas yksinkertaistettu yhteenveto, siis oma näkemykseni:
Hirvestäjät ovat aiemmin täyttäneet kaksi paperia: saalisilmoitus ja hirvihavaintokortti.
Saalisilmoituksen palauttaminen on ollut pakollista. Saalistilastoihin on tullut oikea saalismäärä.
Hirvihavaintokortin palauttaminen on ollut ”vapaaehtoista”.
Tälläkin keskustelupalstalla on tuotu esille miten turha paperi se on, ilmeisesti rivimetsästäjien keskuuteen on levitetty tietoa, ettei kaikkia tarvitse palauttaa. Saadaan vastuu jaettua kollektiivisesti koko porukalle ja puutteet ”unohduksen” piikkiin.Hirvihavaintokorttiin merkitään kaadetut sekä hirvihavainnot. Kun verrataan hirvihavaintokorteista kerättyä kaadettujen määrää saalisilmoituksista kerättyhin kaadettujen määrään, voidaan laskea montako prosenttia hirvihavaintokorteista on jäänyt menemättä perille. Esimerkkejä on esitetty aiemmin tässä viestiketjussa. Ero on keskimäärin 20%.
Tämä tarkoittaa sitä, että 20% hirvihavainnoista on jäänyt menemättä perille Luonnonvarakeskukselle, joka tekee hirvikanta-arviot. Tämä on vain yksi muuttuja Luken laskelmissa, joten ei voida suoraan sanoa, että 2015 hirviä olikin 106 000. Luken on täytynyt tietää tämä, sitä en tiedä, onko tämä systemaattinen virhe otettu huomioon arvioissa.
Nyt onkin mielenkiintoista, miten tehdään temppu, jotta 2016 päästään Luken 71 000 määrään, tai edes Metsälehden graafin 80 000:een. Kaikki mittarit vetävät toiseen suuntan. Metsälehden artikkelin mukaan kanta kutistuu lähelle alinta tasoaan 2000-luvulla, eli 71 000:tta.
Kun ollaan siirtymässä yhteen järjestelmään, sähköiseen järjestelmään, pitäisi virheen korjaantua ja eroa hävitä. Niin onkin osittain tapahtunut: RiistaWeb:in ja Riistahavainnot.fi palvelun mukaan hirvisaaliit ovat likimain samat.
Samalla kuitenkin pitäisi tapahtua se, että hirvihavainnot nousevat, koska kaikki havainnot menevät nyt perille, eli ehkä sen +20%. Vuoden 2016 hirvikanta-arviot ilmeisesti puuttuvat edelleen. Ehkä sellaista OMOa ei ole vielä keksitty, että tämä saataisiin valkopestyä.
”suorittava porras” trolliprofiili-tiimin takaa edellä yritetään selitellä asiaa:
”Havaintoilmoituksia tehtiin kuluneella metsästyskaudella aivan eri tahtiin verrattua edellisiin kausiin” ”Hirviä ei välttämättä ollut enempää , mutta havaintokirjauksia tehtiin ja havainnoista ilmoitettiin ahkerammin.”Eli hirvihavaintoja oli enemmän, mutta hirviä ei välttämättä ollut enemmän.
En ole kovin hyvä tekemään tietokoneohjelmia, mutta sen verran osaan, että kännykässä pyörivään hirvihavaintosovellukseen osaisin laskennan tuloksen kertoa luvulla x 0,8. Jos koko sovellus servereineen on riistan hallinossa, niin ulos saa ihan mitä haluaa.
Kuten joku viisas on sanonut: Luottamuksen voi menettää vain kerran, siksi edellinen toteamus.
Luottamusta ei myöskään lisää trollaus. (jos joku ei tiedä mitä on trollaus, niin kelatkoon tätä viestiketjua taaksepäin)
Luodaan luotettavan metsäammattilaisen, motokuskin profiili, jonka takana toimii metsänomistajien hirvikeskusteluja vahtiva henkilö tai tiimi. Tässä tapauksessa on näyttäytynyt ainakin motomies, rivimiesmetsästäjä, metsästyksenjohtaja ja kokouksissa pyörivä ehkä isompi ”kiho”.
Systeemi on pyörinyt ainakin yli 4 vuotta. Jos siitä toiminnasta saa korvausta, voi hyvin ajatella, että osa metsänomistajilta puhalletuista
käyttämättömistä hirvituhokorvausrahoista, jotka palautettiin ”hirvikannan hoitoon”, on käytetty tähän toimintaan.Toiminta on täysin systemaattista ja loogista. Provosoidaan, suorastaan kiusataan, jotta saadaa keskustelu sotkettua ja käännettyä johonkin muuhun. Lykätään äkkiä päälle kaikenlaista tilastoa ja puuroa, jotta vaarallinen viesti painuu äkkiä näkymättömiin. Vaarallisimmat ”viholliset” yritetään värvätä omiin joukkoihin takomalla koko ajan päähän: ” Ainoa tapa hirvivahinkojen hallintaan on hankkia metsästyskortti ja liittyä paikalliseen metsästysseuraan.” Tämä sopii mainiosti Putinin hallintoon, mutta ei Suomeen.
Olen ihmetellyt, onko tämä tosiaan läpileikkaus koko Suomalaisesta metsästäjäkunnasta, kun ei kukaan astu esiin ja sano, ettei asioita näin voida hoitaa. Oletin, että palstaa lukevat muutkin kuin pelkästään trollit, että joku rehti rehelllinen olisi joukossa. Vai johdetaanko organisaatiota pelkästään pelolla, ettei omaa mielipidettään uskalla ilmaista? Viikolla sattui silmiini kirjaston lehtihyllystä eräs mielipidekirjoitus, jossa metsästyksenjohtaja arvosteli kärkevästi riistakeskusta ja laittoi samalla järjestykseen lehden toimituksen väärästä uutisoinnista. Ristivetoa selvästi on.
Tämä ei ole mitään bluffia, kehottaisin printtamaan sidosryhmä-viestiketjun aloituksen ja käymään lakimiehen juttusilla sen kanssa ja kysymään miten vahvoilla sen päätöksentekijät ovat. ”Visakallo” sanoi jossain kohtaa viestiketjua osuvasti missä mennään.
Trollitiimin ei kannata jatkaa vanhan virren laulamista, olen lopen kyllästynyt siihen. Olen 20 vuotta työkseni tutkinut mikä asia pitää paikkansa ja mikä ei. Viikkotolkulla jopa kuukausitolkulla olen kaivanut tietoa, että pystyy kumoamaan yhden ainoan lauseen väittämän ja säästänyt sillä firmalle miljoonia. Toistaiseksi olen seurannut tämän palstan tapahtumia vain ”toisella silmällä”.
Kun tulin noviisina tälle palstalle naureskelin Antonin verbaalisesti hauskoja, välillä mauttomuuden rajoja hipovia heittoja. Ajattelin mikähän häirikkö senkin nimimerkin takana on.
Kun tapana on tarkistaa kaikki asiat, niin vähitellen ne kääntyivät siihen asentoon, että Antonin väittämät pitivät järjestään paikkansa ja toisen auliisti ”neuvovan” puolen olivat puuta-heinää.
Olen pyrkinyt pysymään asialinjalla, mutta nyt on pakko sanoa…porsas on suolistettu!
2012-2013
http://www.rktl.fi/uutiset/hirvikannan_koko_ennallaan.html
Esikatselulla pääsee Metsälehden hirvijuttuun.
http://extra.epaper.fi/lehti/metsalehti-arkisto/2-2017/138322.html
Minä ainakin odotan mielenkiinnolla, miten nyt 75%:sti käyttöön otettu uusi kännyköillä tapahtuva havaintojen tallennus, joka ”näytti kyntensä”, korjaa vuosien 2012-2013 hirvimäärän 71 000 -> 82 000. Kirjoitetaanko historia uusiksi?
2014
http://www.rktl.fi/riista/hirvielaimet/hirvi/
2015 -2016
