Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Koko maan lumijälki-indeksin suunta:
Esikatselulla pääsee katsomaan ja vertaamaan, minkälainen oli Metsälehden käyrä ja perustelut sille:
http://extra.epaper.fi/lehti/metsalehti-arkisto/2-2017/138322.html
Tuollaista ei voi muuten keksiä, ellei ole itse tehnyt niin 🙂
Itse maksoin ALVit heti tammikuun alussa, jos on jotain hämminkiä, ehtii pähkäillä pari kuukautta. Tällainen hämäläiset sukujuuret omaavakin ehtii siinä ajassa omaksumaan verkon ja digimaailman koukerot. Suosittelen.
Veronmaksuun käytettyjä rahoja ei ole kysytty, mutta pankit ovat tulleet tarkoiksi. Yksi kaveri käy kauppaa, jossa käytetään vielä paljon käteistä ja joka kerta kun vie pankkiin aletaan tivata mistä ne ovat peräisin.
Ala siinä sitten selvittää, että Virtanen osti 30:lla kympillä sellaisen vimpaimen, Lahtinen 400:lla tollaisen jne. Pitää viedä melkein joka seteli erikseen. Jos vie 5000€ kerralla on liemessä.
Nyt kyllä täytyy siteerata suorittavaa porrasta Varsinais-Suomen osalta: ”sillä on korkeintaan viihdearvo”, koska Varsinais-Suomessa on vain yksi kolmio. Miksiköhän.
Ihan oma epävirallinen lumijälkilaskenta, riistakamera ja näköhavainnot antoivat elämäni suurimman jälkimäärän
Suurimmassa osassa maakuntia oli kuitenkin kymmeniä kolmioita, joten jälkien määrän lisääntyminen 66%:lla antaisi ainakin karkeita viitteitä, ettei hirvimäärä olisi jyrkästi putoamassa 2000-luvun alimmalle tasolleen.
Metsälehden keskustelupalstan ”rähinäindeksi” tukee erinomaisesti lumijälki-indeksiä.
Satakunta on ykkönen lumijälki-indeksissä, samoin Jesse rähinäindeksissä.
Varsinais-Suomi on kakkonen lumijälki-indeksissä. Itse olen noussut kohisten viimeaikona rähinäindeksissä….olisiko jo kakkonen.
Ei Suomalainen mies turhasta valita, kaikki tutkimuslaitokset voi lopettaa, katsotaan vaan keskustelupalstalta, mihin tarvitaa lisää lupia.
Kyllä lumijälkilaskennat näköjään tukevat hyvin omaa epävirallista jälkilaskentaani. Kartan mukaan Strömsöössäkin on melko vahva kanta.
——————-
Yritin vielä perehtyä tarkemmin hirvikannan laskentamenetelmiin, mutta ei sieltäkään löydy selitystä Metsälehden outoon graafiin.
RKTL käytti ilmeisesti ainakin jossain vaiheessa populaatiomallitusta, jossa yhtenä osana oli takaisinlaskenta. Siinä arvioitiin takautuvasti sitä vasovan kannan kokoa, mikä alueella on täytynyt vähintään olla vuosittaisen saalimäärän kaatamiseksi.
Tällaisella laskennalla vuoden 2016 arvio voisi muuttaa takautuvasti hieman myös vuoden 2015 arviota. Tällä ei kuitenkaan voi selittää 2011-2013 yli 10 000 yksilön eroa Metsälehden graafin ja Luken arvion välillä.
Eikä tällainen laskenta voisi muuttaa 2015 määriä merkittävästi, varsinkaan kun kaikki muut lähteet, mukaanlukien kolaritilastot, näyttävät nousevaa suuntaa.
Tässä on selvästi laadittu graafi, joka tukee Metsälehden otsikkoa, jolla rauhoitellaan metsänomistajia. Hirvikanta alkaa olla vuosituhannen alhaisimalla tasolla. Kanta kutistui….hirvimäärä lähestyy alhaisinta tasoaan 2000-luvulla.
On ajateltu ettei kukaan enää tutki vuoden 2012 määriä ja nostettu
se alhaisin taso 71 000-> 83 000.On helpompi lähestyä alhaisinta tasoa kun se on 83 000 eikä 71 000.
2015 käyrää kääntyy laskuun vaikka 2014->2015 muutos oli Luken mukaan 83 000 -> 88 000.
2016 määrä on graafissa ennustettu 80 000:ksi. (88 000 -> 80 000).
Kun uudella sähköisellä järjestelmällä kaikki havainnot tulivat kirjatuksi, havaintoja pitäisi tulla ehkä 20% enemmän. Riistahavainnot.fi palvelussa tällaista hyppäystä ei näy. Selityksenä oli, että havaintoja hirvistä kyllä on enemmän, mutta ei se tarkoita, että hirviä olisi enemmän.
Olen ihmetellyt miksei Luken sivuilta löydy selvää yhteenvetoa viimeisten vuosien hirvimäärän kehityksestä. Aikasarjaa, graafia, pylväsdiagrammia, luetteloa, edes jotain näistä.
Hirvisaalis löytyy tilastotietokannasta ja siitä voi piirrellä haluamiaan diagrammeja. Tilastojen julkistuslistalta ei löydy hirvikannan arvion julkistusta. Saalis julkistetaan ja tilastoidaan Lukella ja hirvikanta-arviot riistakeskuksessa, eikö hirvikanta-arvioiden pitäisi Lukella?
Sidosryhmillä pitäisi olla ajantasainen kuva kannan kehityksestä, että osasi ottaa kantaa sidosryhmäkuulemisessa. (vaikka se ei mitään vaikutakaan)
Kansanedustajat ovat kiinnostuneempia petoasioista ja esimerkiksi hirvien salakaadon rangaistuksia on vaadittu nostettavaksi, koska ne ovat ilmeisesti yhteiskunnalle pahempi ja kalliimpi vitsaus kuin miljoonan hehtaarin taimikkotuhot.
Seurasin eräänkin ex kansanedustajan vaalikampanjaa, miten loppumetreillä vetäisi esiin ”susikortin”. Kiiluvasilmäiset sudet vaanivat teiden varsilla lapsia koulutiellä, läpi meni.
Alla olevasta linkistä löytyy kansanedustajien hirviasioita sivuavia kannanottoja.
Siellä ne ovat samassa organisaatiolaatikossa: Erä”talous”, luonnonvara (hirvitilastot), metsä-ja biotalous.
Ihmettelin miksi Luken sivuilta ei löytynyt tietoa 2015 hirvikannan suuruudesta, vaan se löytyi erä/riista-talouden puolella.
https://riista.fi/hirvisaalis-kasvoi-odotetusti/
Aika sisäänlämpiävä organisaatio. Sidosryhmät eivät pääse enää väliin katsomaan mitä ovat Luken laskelmat. Riistakeskus ottaa ne suoraan ja tarjoaa ”jalostettuna” sidosryhmille, kuten toisessa keskusteluketjussa nähtiin.
Kuten seurantaraportista nähtiin, niin MMM:ssa hirvi on tärkeämpi kuin metsä.
”MMM ei yhdy VTV:n tarkastusraportissa esitettyyn näkemykseen, että hirvi olisi valtiontaloudelle haitta. Tätä perustellaan sillä, että hirvestä ei aiheudu valtiolle välittömiä kustannuksia, koska hirvieläinten aiheuttamat vahingot korvataan metsästäjiltä kerätyistä pyyntilupamaksuista.” (0,45 milj. euroa /2015)
Sanokaa nyt jotain viisasta, itse olen sanaton.
Niin, 0,45 miljoonaa euroa tuskin korvaa kaikki raportissa esitettyjä metsävahinkoja?
Mikä oikein on maa- ja METSÄTALOUS miniteriö, mitä se metsä siinä tarkoittaa?
Sirkka-Liisa Anttila ja Juha Korkeaoja näkyivät olleen mmm-ministereinä, kun tämä seurantaraportti on tehty.
Jälkiseuranta osoitti, että tarkastus ei ole vaikuttanut hirvikannan säätelyjärjestelmään. Maa- ja metsätalousministeriön ohjaus mahdollistaa edelleen suuret kannanvaihtelut. Tavoitteena ei ole valtiontalouden kannalta perusteltu, nykyistä selvästi alhaisempi hirvikanta. Syynä tähän on muun muassa se, että maa- ja metsätalousministeriö katsoo hirvivahinkojen tulevan korvatuiksi pyyntilupamaksuilla. Ministeriön näkemys ei huomioi lainkaan tiestön suojaamisesta ja liikenneonnettomuuksista aiheutuvia kustannuksia.
Tarkastuksen jälkeen maa- ja metsätalousministeriö on pyrkinyt lisäämään tietoa hirven vaikutuksista sekä kokoamaan kerättävää tietoa yhteen tietokantaan. Tällä ministeriö pyrkii nykyistä parempaan hirvikannan
hallintaan.Raportti on loppu, sana on vapaa!