Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
”Mahtaisikohan yllä olevalla tiedolla olla vaikutusta siihen , että Varsinais-Suomessa päädyttiin 5 hirveä /1000ha tavoitekantaan vuoden 2016 jahtikaudella?”
Hoitosuunnitelmasta:
”Hirvikannan noustessa tavoite-haarukan ylärajaa (4) suuremmaksi on toistuvasti törmätty laajamittaisiin yhteiskunnan sietokyvyn ylittäviin metsä- ja viljelysvahinkoihin sekä lisääntyneisiin hirvionnettomuuksiin.”
Esittäisin toivomuksen riistakeskuksen tälle keskustelupastalle asemoimalle trollikanavalle nimeltä ”suorittava porras”.
Samat asiat on käyty läpi moneen, monen kertaan toisten päivystäjienne kanssa. Näitä on jankutettu yli neljä vuotta. Voisitteko ystävällisesti lopettaa meidän kiusaamisen?
”On pakko palata vielä hirvikannan hoitosuunnitelmaan . Se on syntynyt yleisön ja tarkastusviraston toivomuksesta . Kuten mikä tahaansa uusi asia , myös edellä mainittu suunnitelma , vaatii tietyn sisääajovaiheen
Näyttö tilanteesta on saatava siirtymään selkeinä lukuina myös sidosryhmien ja viranomaisten käyttöön . Lisäksi yhteistyötä on lisättävä niin metsästäjien , kuin myös metsästäjien ja maanomistajien kesken .”
Kauniita sanoja, teot ratkaisevat ja käytäntö on tämä:
*******************************************************
Mikä on alueellinen riistaneuvosto:
”Jokaiselle Suomen riistakeskuksen toiminta-alueelle on valittu alueellinen riistaneuvosto. Se on aluetason strateginen toimielin, joka tukee riistapolitiikkaa ja osallistuu riistapolitiikan valmisteluun. Alueellisten riistaneuvostojen tehtävistä säädetään riistahallintolaissa ja -asetuksessa. Alueelliset riistaneuvostot lisäävät riistatalouteen liittyvää avointa ja vuorovaikutteista sidosryhmäyhteistyötä, sekä pyrkivät toiminnallaan edistämään erilaisten intressien yhteensovittamista.
Mitä ovat sidosryhmät:
Otan esimerkin Varsinais-Suomesta (jatkossa V-S), sidosryhmäkuulemisen kokouspöytäkirjasta:
Sidosryhmää: Ely-keskus Liikennevastuualue, MTK, MTK metsälinja, Turunseudun metsänomistajat, Pöytyänseudun rhy:n maanomistajajäsen, MHy Lounametsä, Perniönseudun maanomistajat, Kemiönsaaren metsänomistajat, Salonseudun rhy:n metsänomistajajäsen, Mynämäen rhy:n maanomistajajäsen, Laitilan rhy:n maanomistajäsen, Metsähallitus, Kiskonpiirin rhy:n maanomistajajäsen.
Ketkä tekevät päätöksen tavoitteesta, johon hirvikannan suuruudessa paikallisesti pyritään
Metsälehden paperiversiossa nro 3 (16.2) oli asiaa selventävä kaavio. Päättävä elin näyttäisi olevan alueellinen riistaneuvosto, esimerkkitapauksessa siis V-S alueellinen riistaneuvosto, joka järjestää sidosryhmätilaisuuden, vahvistaa tavoitekannan-ja tiheyden hirvitalousalueille.
Miten tässä sitten kävi:
Yhdessä piti päättää. Otan suoran lainaukset (” ”) samasta Metsälehden artikellista johon aiemmin viittasin: ”Tilaisuudessa maanomistajat toivat voimakkaasti
ja yhtenäisesti esiin, että alueen hirvikannan kasvu pitää katkaista ja asettaa keskimääräiseksi tiheystavoitteeksi 2,5 hirveä tuhannella hehtaarilla, paikallisten olosuhteiden mukaan säätäen””Riistaneuvostoneuvosto teki kuitenkin päätöksen, että sen jokaisella hirvitalousalueella tavoitehaarukkaa joko nostettaisiin tai tiivistettäisiin aiempiin tavoitteisiin verrattuna ja siten keskimääräinen hirvitiheystavoite nousisi kaikilla hirvitalousalueilla.”
”Tuohtumusta maanonmistajissa herätti sekin, että myös kuulemistilaisuuteen osallistunut liikennepuolen edustaja kannatti 2,5 hirvitiheyttä.”
Arvioitu keskimääräinen hirvitiheys on ollut 5/1000 ha paikkeilla ja päätös oli, että sitä hivutetaan edelleen ylöspäin.
Jos ajatellaan aluksi ihan maalaisjärjellä. Oliko fiksu ja demokraattinen päätös? Jos päätös tehtäisiin äänestämällä käyttäen yksinkertaista enemmistöä tai määräenemmistöä mikä olisi päätös? Oma mielipiteeni on, että tämä oli demokratian irvikuva, lähellä Putinin hallinnon toimintatapoja. Kokousspöytäkirjalla pyyhittiin sitä, mutta en sano mitä.
Onko tämä paikallinen ongelma? Ei ole! Kokouspöytäkirjan mukaan paikalla oli Suomen riistakeskuksen edustaja, joka siis ”siunaa” tällaiset toimintatavat.
Jos hivuttaudutaan lakipuolelle, niin metsästyslaki ja riistahallintolaki määrittelevät, että vahingot on pidettävä kohtuullisella tasolla.
Riistakeskuksen itse tekemä hirvikannanhoitossuunnitelma sanoo näin:
”Maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauksella hirvikannan tiheys on vuodesta 2004 lähtien pyritty pysyttämään hirvitalousalueittain tiheydessä 2-4 hirveä tuhatta hehtaaria kohti lukkuunottamatta Keski- ja Ylä-Lappia, missä vastaava tiheystavoite on ollut 0,5-3 hirveä tuhatta hehtaaria kohti. Hirvikannan noustessa tavoite-haarukan ylärajaa suuremmaksi on toistuvasti törmätty laajamittaisiin yhteiskunnan sietokyvyn ylittäviin metsä- ja viljelysvahinkoihin sekä lisääntyneisiin hirvionnettomuuksiin.”Riistaneuvoston päätöksessä tavoite on yli 5/1000 ha. Riistaneuvosto asetti tavoitteen, sidosryhmiä kuulematta, jolla hirvikannan(heidän itse tekemänsä)hoitosuunnitelman mukaan törmätään laajamittaisiin yhteiskunnan sietokyvyn ylittäviin metsä- ja viljelysvahinkoihin sekä lisääntyneisiin hirvionnettomuuksiin.
Metsästyslain 26§: ”Liikenne-, maatalous- ja metsävahinkojen huomioon ottamiseksi Suomen riistakeskuksen tulee vuosittain kuulla alueellisia sidosryhmiä” Onko otettu huomioon? Ei ole!
Onko noudatettu riistahallintolakia, jossa sanotaan, näin: ”Suomen riistakeskuksen tehtävät: 2 § 5) riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminen.” Onko edistetty? Ei ole!
Toisaalta laki sanoo, että pitää huolehtia hirvikannan elinvoimaisuudesta. Hirvikannan hoitosuunnitelma kuitenkin sanoo näin: ”Toisaalta hirven lisääntymismenestys näyttää pienenevän myös suurilla yli 5 – 6 hirveä/1000 ha tiheyksillä kilpailun lisääntyessä.” Onko edes huolehdittu hirvikannan elinvoimaisuudesta? Ei ole!
Riistaneuvosto on tehnyt käsittämättömän päätöksen, maalannut itsensä nurkkaan ja lopuksi vielä vetänyt itsensä löysään hirteen (laki/seuraamukset!). Kaikki tämä Suomen riistakeskuksen siunauksella!
Jatkoksi voisi lukea vielä viestiketjut ”Suuri puhallus” ja vaikkapa ”Pitäisikö Metsälehden ryhdistäytyä” miettiä ja ihmetellä lisää.
Yritin saada Valtiontalouden tarkastusviraston aktivoimaan uudelleen tämän tarkastuskertomuksen jälkiseurannan, koska mitään parannusta tilanteeseen ei ole tullut. On mennyt pahempaan suuntaan.
Näkyy byrokratia suojaavan kaikelta:
”Aloitteenne tarkoittaisi käytännössä uuden tarkastuksen aloittamista.
Tarkastusvirastossa tarkastusten suorittaminen perustuu viraston vahvistamaan tarkastussuunnitelmaan.”Ensimmäistä kertaa ihmettelen riistakolmiota, mutta ymmärsin näin:
Yksittäinen riistakolmio on tasasivuinen kolmio, jonka
sivu on 4 km, ja siten laskentalinjan kokonaispituus on 12 km (kuva 1)D on laskettavan lajin keskimäärin vuorokaudessa kulkema matka (taulukosta sivu 17)
S on kyseisen lajin ylitysjälkien lukumäärä vuorokaudessa per kolmio.
Tarvitaan kaikista 50 km etäisyydellä tarkastelupisteestä olevasta riistakolmioista.(ovatko tiedossa?)Yli 22 km etäisyydellä olevat kolmiotiedot painotetaan painotuskertoimella (kuvan 5 yläpuolella).
Jos kolmioita 50 km etäisyydellä on vaikka 10, niin lasketaan niistä löytyneiden ko lajin keskiarvo. Saadaan aika tarkka tieto miten paljon on keskimäärin yhden kolmion alalla. Skaalataan siitä sitten vaikka alalle 1000 ha.
T = 1,57 S / M D
Vastaus ”Puukin” kysymykseen on aika pitkä, mutta jos lukee linkin dokumentin, niin voi todeta, että kyse ei todellakaan ole pelkästä ”viihdearvosta”, kuten eräät tahot väittävät.
Absoluuttista hirvimäärää ei nyt yritetä arvioida. Oleellisinta tässä on, että jälkilaskenta näyttää hirvikannan olevan voimakkaassa kasvussa, eikä voimakkaasti supistumassa, kuten pari viestiä aiemmin käyrä-vertailulla osoitetaan. Kaikki käytettävissä olevat tiedot: RiistaWeb, riistahavainnot.fi, hirvikolaritilastot, Luken antamat määrät näyttävät eri suuntaa Metsälehden käyrän kanssa.
