Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Jos olisin nuorempi niin ilman muuta aitaisin moottoritietyyppisellä aidalla koko metsätilani. 5 km aitaa maksaisi 100 000€. Kun olin töissä oli marginaalivero 50%. Kun ei olisi myynyt puuta viiteen vuoteen ja alijäämähyvityksenä vähentänyt 20 000 € vuosittain ansiotulosta, olisi aidan saanut 50 000€:lla.
Nyt menee 5000 € / ha hirvien takia hukkaan, eli tasaisen vauhdin taulukon mukaan 300 000€ on menossa niiden pötsiin.
Olisi se taivaallista kasvattaa koivua, mäntyä, vaikka jalopuita (mutta ei sentään haapaa), kun kukaan ei syö niitä. Kasvattaa ihan suositusten mukaan…ajatelkaa. Aidan sisään voisi laskea yhden peuran ja syödä sen itse pois.
Linkissä kuva, josta voi voi paremmin haarukoida nykyisen hirvikannan suuruutta. RiistaWeb:iä ja lumijälki-indeksiä ei käytetä Luonnonvarakeskuksen kanta-arvio laskelmissa, joten niitä ei ole ollut tarve mitenkään ”säätää”, jotta käyrän loppupään nousu saataisiin taittumaan tai kaartumaan alaspäin. Joten alkakaa kaikki kynnelle kykenevät virittämään niitä aitoja, on tulossa vaikeat ajat.
RiistaWeb:issä on riistanhoitoyhdistyksiltä kerätyt hirvikanta-arviot.
Lumijälki-indeksi perustuu kolmiolaskentaan. Riistakolmio on maastoon merkitty tasasivuinen kolmio, jonka sivut ovat 4 km pitkä. Talvella lasketaan lumijälkien perusteella nisäkkäät. Samaa riistakolmiota käytetään vuodesta toiseen. Suomessa lasketaan noin 1000 kolmioita. Absoluuttisia eläinmääriä ei saada, mutta käsitys siitä, mihin suuntaan kanta kehittyy.
Moottoriteitä näkyy olevan 780 km. Kustannus 25 000€/ km tekee noin 20 milj €. Muuallakin on kuin moottoriteillä aidataan. Loimaan peura-alueellakin on käynnissä n. 1 milj.€ aitaprojekti.
(metsäomistajajille oli budjetoitu 0,3 miljoonaa taimikoiden suojaukseen)
Hirvieläinkolareita tulee aidoista huolimatta, liha tulee kalliiksi ja taimikot syödään.
Täytyy kuitenkin pitää mielessä, että vaikka hirviä olisi huomattavasti vähemmänkin, moottoritiet pitää suojata aidoilla. Hirveen törmääminen 120 kmh nopeudella on sellainen tälli, että harvemminkin tapahtuessaan saa kamalaa jälkeä aikaiseksi.
Kustannukset tuskin ovat paljoa muuttuneet kymmenessä vuodessa, linkissä aika hyvä dokumentti.
”Riista-aidan rakentaminen molemmin puolin tietä on maksanut 20 000…30 000 €/tiekm. Kustannuksiin vaikuttaa paitsi materiaalit myös maaperä, maaston mäkisyys sekä liittymien ja porttien määrä. Summa ei sisällä yli- tai alikulkuja hirville tms. hirvionnettom uuksien vähentämiseksi tehtyjä toimia.
Laskelmissa voidaan olettaa, että vuotuiset kunnossapitokustannukset ovat keskimäärin 150 €/tiekm.”
http://alk.tiehallinto.fi/thohje/pdf/2100049-v-07-aitojensuunn.pdf
Jesse on kyllä oikeassa siinä, että märkä nuoskalumi painaa muoviaidan tolppien välistä kasaan. Talviolosuhteissa pitää yläreunaa tukemaan laittaa rankoja, vaijeri tai jokin venymätön köysi.
Kaurisaitana olen kokeillut pienen pätkän ja etu rautalankaverkkon on se, että alareuna muotoilee maastoa. Rautalankaverkolla täytyisi olla aika tasainen maasto, muuten tulee ärräpäitä kivien kantojen ja kumpareiden kohdalla.
Riistakatiska idea toimi hyvin. Kauris oli päässyt sisään ja ryntäsi päin verkkoa ja siitä selälleen ketoon sorkat kiinni verkossa.
Eikö voitaisi tehdä niin, että pudotetaan hirvikanta 10 000:een ja pelillistetään loppu.
Pelissä ammutaan hirviä, tehdään aika vaikeaksi. Kun saa osuman, siitä menee tieto suoraan nettiruokakauppaan ja jonkun ajan kuluttua tupsahtaa postilaatikosta muutama kiloa mureaa sisäfilettä. Mitä parempi osuma, sitä suurempi filee.
Metsästäjät väittävät, että harrastukseen kuluu ainakin 1000€ rahaa vuodessa. Sillä saa pelattua 50kg luomunaudan paahtopaistia.
Jos ei jaksa tulkita aloituksen käyriä ja pylväskuvia, niin tässä yksinkertaistettuna mistä on kysymys. Olettamuksena on, että hirvikanta pysyisi likimain nykyisellä tasolla
Metla ( nyk. Luonnonvarakeskus) metsien terveys:
”Hirvet aiheuttavat pahimpia tuhoja männyn- ja koivuntaimikoissa usein keski- ja kevättalvella, mutta ne syövät sekä männyn että etenkin lehtipuuntaimia myös kesällä ja syksyllä. Toistuvat tuhot voivat tehdä taimikosta kehityskelvottoman. Hyvin sulavat lehtipuut ovat hirvelle parasta ravintoa. Määrän ratkaistessa on mänty kuitenkin tärkeintä talviravintoa, kun taas kesällä etusijalla on rauduskoivu.”
Mäntytaimikolta kestää kasvaa noin 20 vuotta sellaiseen pituuteen, että vihreitä alaoksia ei ole hirven ruoaksi.
Ajatellaan nykyhetkestä 20 vuotta eteenpäin.
Nykyiset taimikot ovat silloin kasvaneet hirvien ulottumattomiin.Nyt uudistetaan korkeintaan 40 000 ha vuodessa männylle + koivulle. 20 vuoden päästä ”syöntikelpoisia” taimikoita on 800 000 ha.
Hirvien tuhoama taimikkoala on pysynyt viimeisimmissä valtion metsien inventoinneissa vakiona 1 000 000 hehtaarissa. Tulevaisuudessa kaikki mänty + koivu uudistustaimikot syödään.
Ajatellaan aikaa taaksepäin.
1970-luvulla uudistettiin metsää vuositasolla monina vuosina reilusti yli 200 000 hehtaaria, siitä 80 % männylle + koivulle. Hirville tuli ”syöntikelpoista” taimikkoa vähintää 160 000 ha vuodessa, nelinkertainen määrä nykyiseen verrattuna.Nämä taimikot olivat parhaassa ruokailukunnossa kymmenen vuoden kuluttua 1980-luvun alussa. Hirviä oli silloin suunnilleen sama määrä kuin nyt.
Nämä 1970-luvulla perustetut taimikot ovat kasvaneet kokoon, jossa tehdään toista harvennusta. Metsälehdessä oli jokin aika sitten artikkeli,jossa kerrottiin, että sahoille alkaa tulla hirvituhon aikaansaamaa sekundaa tyvitukkia. Näin käy siitä huolimatta että 1970-luvulla laidunnuspaine oli vain 1/4 nykyisestä.
Hirvikannan hoitosuunnitelmassa on todettu: ”Hirvikannan kehityksessä merkittävä käännekohta oli 1970- luvulla, jolloin omaksuttu uudenlainen verotusmalli ja runsaat ravintovarat johtivat kannan tuottavuuden nousuun ja hirvimäärän nopeaan kasvuun kokonaan uudelle tasolle.
Sitä ei ole haluttu (tai älytty) kertoa, että runsaat ravintovarat ovat hiipuneet takaisin aikaan ennen hirvimäärän nopeaa nousua.
Hirveä tilanne!
ps. Hoitosuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden tavoitteena on myös ”lisätä hirven ja suurpetojen välisen vuorovaikutuksen huomioon ottamista.”
