Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
”Suorittava porras:”
”Kattava tieto alueen hirvivahingoista olisi varmasti lisännyt mahdollisuuksia kasvattaa pyyntilupien määrää .”
”Viranomaisilla ei ole muuta vaihtoehtoa , kun tukeutua viralliseen ja todennettavissa olevaan tietoon . Muussa tapauksessa viranomainen syyllistyy virkavirheeseen .”
Ei kai sentään ole käytetty hirvivahinkorvausten määrää perusteena kaatolupien määräksi?
Hirvi lisääntyy nopeasti, 50% vuodessa. Tilanteet muuttuvat nopeasti.
Hirvituhokorvaukset laahaavat vuosikausia jäljessä. Ainakin silloin, kun itse hain korvausta, huomioon otettiin tapahtuneet tuhot kolme vuotta taaksepäin.
Jos nyt huomaisin uudessa taimikossa tuhoja, ei niitä kannattaisi ilmoittaa heti vaan odottaa kolme vuotta, koska tuhoja tulee vuosittain lisää. Kolmen vuoden päästä ilmoittaisin ”kootut” tuhot ja tänä vuonna tapahtuneet tuhot tulisivat tilastoihin 4-5 vuoden kuluttua.
Ei kai kukaan tosissaan väitä, että menettely on se, että ensi vuoden kaatomääriä päätetään sen mukaan millaisia taimikkotuhoja on tapahtunut 4-5 vuotta sitten?
Nyt täytyy muistaa tämä perimmäinen ongelma, joka tekee ratkaisun tilanteeseen mahdottomaksi. Moraalikato.
Ihan pokkana pyykäistään puolet hirvikolareista pois ja nähdään hirviä vähemmän kuin niitä on, jotta saadaan hirvimääräkäyrä kääntymään haluttuun suuntaan. Ihan tarkkoja tilastoja itselläni ei vielä ole, mutta viitteitä on, etteivät kolarit olisi puolittuneet.
Olenhan minä näitä todisteita lähettänyt metsästysseuralle. Mutta kun ei ole lupia. Näyttö ei kai riitä, kun on yöllä vähän hämärä.
Samaan sarjaan kuuluu se, kun bayesilaiseen tilastotieteeseen perustuvan populaatiomallin avulla on kehitetty hirvi, joka ei metsästämällä vähene.
Duuma nousee seisomaan ja taputtaa samaan tahtiin, hienoa!
Länsimaissa jo lehdistökin puuttuisi asiaan.
Heittäisin tähän kuitenkin tohtoritason matematiikkatehtävän, tuolta Luken kanta-arviot ketjusta.
2000 hehtaarin alueella on 7 hirveä ja niistä kaadetaan 8. Montako jää jäljelle?
(Kaakkois-Suomi-Etelä Häme)
Oikea vastaus: 7
Kyllä susiasiassa pitää kuulla ja uskoa niitä, jotka asuvat ja harjoittavat elinkeinoa susialueen keskellä. Kun eväs vähenee metsästä, napsitaan pihoilta. Asiaan liittyy suuria tunteita ja kaikkein viisaimpia ovat ne, jotka eivät asiasta mitään tiedä.
Hirviasia on kyllä aika samanlainen, ainakin täällä missä hirvikanta on pinta-alaan nähden kymmenkertainen Kuhmoon verrattuna. Tosiasia on, että taimikoiden perustaminen ei onnistu.
Samaa mieltä harrastelijan kanssa, ei tätä sudella ratkaista…ainakaan etelä-suomessa.
”Hirvitiheyden kasvaessa yhden hirven aiheuttama taimikkovahinkoala pienenee?”
Jos kahdelle hirvelle on 10 hehtaaria taimikkoa, syövät 2,5 ha/ hirvi.
Jos kymmenelle hirvelle on 10 hehtaaria taimikkoa syövät 1 ha/hirvi.
Kaatoluvista päättävä riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen (kymmenen vuotta sitten):
Hirvi- ja vahinkolaskenta osoittaa hirvilaitumien tilaa suhteessa hirvien määrään eli hahmottaa hirvikannan säätelyn perustekijöitä. Se, että kuusivaltaisella alueella hirvet saavat aikaan suhteellisen paljon vahinkoja, on varoittava esimerkki. Metsänhoidossa on hirvituhojen vähentämiseksi ollut tapana lisätä kuusimetsiköiden osuutta. Kun hirvitiheys kuitenkin halutaan pitää ennallaan, nousee laidunnuspaine entisestään alueen mänty- ja koivutaimikoissa. On ilmeistä, ettei näitä hirvien kannalta luonnollisia elinpiiritekijöitä oteta riittävästi huomioon mitoitettaessa hirvisaalistavoitteita.
Metsänhoidossa on korostunut männyn istutustaimikoiden perustaminen. On arvioitu, että mäntytaimikoissa runkojen alaosaan jäävät hirvenvioitukset tulevat viemään suuren osan tulevaisuuden tukkiosuudesta.
Lisäksi Etelä-Suomessa metsäpinta-aloihin ja metsien rikkonaisuuteen nähden suhteellisen runsas hirvikanta voi rajoittaa metsänkasvatuksen vaihtoehtoja aiheuttaen metsänomistajille taloudellista vahinkoa, jota ei kuitenkaan korvata.
Nykyisen suosituksen sallimissa rajoissa saattaisi vahingot huomioon ottava kohtuus edellyttää hirvikantaa, jonka tiheys asettuisi lähelle kahta hirveä tuhannella hehtaarilla, jolloin kyse olisi n. 50 000–60 000 hirven talvikannasta.
https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article6701.pdf
Olen toiminut omaishoitajana vuosikaudet, syöpäpotilaan omaisena, mutta en ole saanut senttiäkään yhteiskunnalta. Hirvikannan hoitoon kyllä ohjataan rahaa. Ehkä juuri siksi omat elämänarvoni ovat aivan toiselta planeetalta, enkä ymmärrä takertumista jonkin harrastukseen.
Miten tämän nyt sanoisi, ettei pääse ruma sana. Olen ainakin kaksikymmentä kertaa kirjoittanut, että riistakeskus ihan itse ”valittaa”, että 5 hirveä tuhannella hehtaarilla on liikaa. Siitä kuitenkin syytetään metsänomistajia. On tämä nyt ihan h******tin kummallista.
”Suorittava porras”:
”Jotkut valittavat , että 5 hirveä tuhannella hehtaarilla on paljon .”
Hirvikannan hoitosuunnitelman valmistelu tehtiin Suomen riistakeskuksen hankkeena vuosina 2011 – 2013.
Vuonna 2014 vahvistettu hirvikannan hoitosuunnitelma luo pohjan tulevalle hirvikannan hoidolle ja samalla hoitosuunnitelman avulla pyritään toteuttamaan julkisen riistakonsernin strategiassa määritellyt tavoitteet.Hirvikannan hoitosuunnitelma:
”Maa-ja metsätalousministeriön tulosohjauksella hirvikannan tiheys onvuodesta 2004 lähtien pyritty pysyttämään hirvitalousalueittain tiheydessä 2-4 hirveä tuhatta hehtaaria kohti lukuun ottamatta Keski-ja Ylä-Lappia, missä vastaava tiheystavoite on ollut 0,5-3 hirveä tuhatta hehtaaria kohti. Hirvikannan noustessa tavoitehaarukan ylärajaa suuremmaksi on toistuvasti törmätty laajamittaisiin yhteiskunnan sietokyvyn ylittäviin metsä-ja viljelys vahinkoihin sekä lisääntyneisiin hirvionnettomuuksiin. Toisaalta hirvikannan tiheyden laskeminen tavoitehaarukan alarajoille on aiheuttanut hirvikannan ja sen hoidon kannalta haitallisia piirteitä, kuten paikallisia hirvityhjiöitä.”