Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 2,871 - 2,880 (kaikkiaan 3,410)
  • Planter

    Kemerasta vielä se, että sehän on kamalan byrokraattinen ja hankala systeemi EU:sta johtuen, kaikki pitää tehdä vähintään kahteen kertaan. Taitaa loppua muutaman vuoden kuluttua kokonaan.

    Jossain väläytettiin, että sen kautta olisi oikeudenmukaista siirtää rahaa syrjäseutujen huonosti kannattavan metsätalouden tukemiseen. Onkohan järkevää, että Suomussalmella Keräsen taimikossa metsäkeskuksen tarkastaja pers pystyssä laskee kantoja ja mittailee poistumia ja taimia. Lopulta Keränen saa joskus, jos yleensä saa, murto-osan  siitä rahasta, joka käytetään systeemin pyörittämiseen.

    Sitten on tämä hakuruljanssi hakusulkuineen. Kyllä minä siinä pärjään. Itselläni on erittäin nopea valokuitu ja tarkka kronometri pöydällä. Kun hakusulku päättyy klo 00.00, painan ”lähetä” nappia ja otan paalupaikan hakemusjonossa. Tolopainenkin pärjää, mutta ei minulle, koska hänellä on kaljatölkki toisessa kädessä klo 00.00 ja keskittyminen herpaantuu.

    Sitten on se Takahikiän Taavi. Hän alkaa aamukahvin jälkeen viritellä jeesuksenaikaista ADSL-modeemiaan vanhan hapertuneen kupariparikaapelin päässä. Muutaman minuutin se ilmoittaa ”muodostetaan yhteyttä”. Kun lopulta yhteys on saatu ja hakemus rustattua, tulee ilmoitus ”hakusulku taas päällä….rahat loppu.”

    Ei tämä mikään fiksu ja oikeudenmukainen systeemi ole.

    Planter
    Planter

    Nyt Tolopainen palasi taas järkilinjalle, suurin piirtein noin se menee. Unohdetaan koko juttu, otetaan vaan ne 50 miljoonaa kemeraa. Muut tuet ovat niin isojakin, asumistukimenot ovat vuodessa 1 700 miljoona ja yritystuet 7000 miljoonaa. Valtio saa halvalla lainaa. Me ollaan vanhoja miehiä antaa mennä vaan.

    Planter

    Tolopainen on kyllä melkoinen kameleontti ja hyviä oivalluksia, mutta sodan jälkeisen asutuspolitiikan vertaaminen kemeratukiin, ei ansaitse peukutusta. Ehdottomasti Timpan linjoilla siinä.

    Eikä kemera ole ainoa kuvio, jossa syntyy itseään ruokkiva byrokraattinen hässäkkä. Näitä syntyy aina hyvinä vuosina sekä julkiselle puolelle, että hyvin menestyviin firmoihinkin.

    Planter

    Kannattaa kuitenkin olla tarkkana. Tästä on jo vuosia aikaa, mutta selvitin erään perikunnan puukauppoja. Kauppaa oli käyty, mutta rahaa tuli yllättävän vähän.

    Mukana oli tuollainen lahokuusierä. Se oli tehty mhy hankintana ja myyty kelpo hintaan. Kun kaivoi laskut esiin,  oli laskutettu: hakkuu, lähikuljetus, kaukokuljetus satamaan (aika pitkä  matka), lastaus laivaan ja välityspalkkio.

    Viivan alle jäi -8€/m3, eli perikunta joutui maksamaan 8€ kiinto, jotta pääsi puista eroon. Täytyi ihan soittaa ja kysyä, miksi noin tekivät. Vastaus oli, ettei saatu muualle kaupaksi.

    Planter

    Jos keskimääräinen päätehakkuu on 200 kiintoa metsätalous ei kannata.

    Planter

    Hirvikanta on ”hoidettu” sellaiseksi, että tuotto on madollisimman hyvä, jolloin se vuosittainen lisääntyminen on 50% luokkaa.

    Hirvimäärä yritetään pysyttää tavoitehaarukan ylärajalla, ei suinkaan keskellä tai lähempänä alarajaa.

    Kun lisääntyminen on noin nopeaa ja säätely pettää, niin kanta ryöstäytyy käsistä.

    20% virhe 100 000:ta on 20 000.

    Jos kanta olisi 20 000 ja tulisi vastaava virhe, se olisi 4000.

    Luke sanoo, että kanta heilahtaa ylös 10 vuoden sykleissä. Se tarkoitta, että jokainen taimikko kokee ainakin yhden huippusyklin.

     

    Planter

    Jos tekee hehtaarin päätehakkuun 500 m3, tarvitsee saada kuutiolta  hintaa 0,3 euroa enemmän, että saa katettua varhaishoidon kemeran.

    Metsänhoitoyhdistykset ja yrittäjämetsurit eivät taida kannattaa kemerasta luopumista, tuki valuu siihen suuntaan.

    Planter

    Tämä uusi  varhaishoidon kemera tuntui järkevältä joten hain sitä parin hehtaarin varhaishoidolle. Ihmettelin miksi postissa tuli kamala pumaska paperia, puolet vielä Ruotsinkielisenä. Uteliaisuuttani tutkailin miten se oikein pyöri byrokratiassa.

    Metsäkeskukseen palkattiin lisää väkeä, että saatiin kaksinkertainen hallintomenettely hoidettua. Itse sain pari satasta puhtaana, mutta taisi tulla yhteiskunnalle aika kalliiksi. Nyt ilmeisesti paperin lähettely on sentään loppunut, kun hakemuksen voi tehdä sähköisesti.

    https://www.metsakeskus.fi/blogi/anna-rakemaa-miksi-kemera-mattaa-ja-paatokset-ovat-kymmensivuisia

    Planter

    Luonnonvarakeskus korjasi hirvimäärän arviohaarukkaa oikeaan suuntaan. Syksyn arvio oli 66 000-88 000. Uusi arvio 79 000-103 000.

    Suunta on oikea, mutta ei tämä arviomenetelmä oikein vakuuta. Viiden vuoden takainen arvio on korjaantunut ylöspäin 13 000 yksilöä ja kahden vuoden takainen 6 000 yksilöä ylöspäin. Tämän vuoden arviota ei oikein tiedetä, se tiedetään vasta kahden tai viiden vuoden kuluttua. Tämän vuoden lukemia tarvittaisiin nyt, ei viiden vuoden takaisia.

    Mikään muu indikaattori, kuin Luken arviomenetelmä, ei näytä, että hirvimäärä olisi laskenut vuodesta 2015 vuoteen 2016.

    Onko arviomenetelmä luotettava?

    Julkaistuista aikasarjoista löytyy noin 40 tapausta, joissa hirvitalousalueen kaikki hirvet on kaadettu. Joskus jopa enemmän hirviä, kuin talousalueella on. Se ei kuitenkaan ole aiheuttanut merkittävää muutosta hirvimäärään.

    Kaatomäärät ovat tarkkoja, maalaisjärki sanoo, että kanta-arvioissa on jotain pahasti pielessä.

    Selitykseksi ei käy ”digiloikka”. Ennen noin  20% paperisista havaintokorteista jäi täyttämättä tai menemättä perille. Nyt menivät lähes kaikki havainnot perille sähköisesti. Havaintomäärien olisi pitänyt hypähtää ylöspäin. Hirviä oli nyt kuulemma vähemmän vaikka havaintoja oli enemmän.

    Ei tätä voi myöskään selittää ”hirvikannan hoitosuunnitelman sisäänajolla”. Mitä sisäänajoa se on, jos kanta-arviot menevät entistä enemmän pieleen. Ei tällaisten lukujen pohjalta voi suunnitella yhtään mitään. Eikä hirvikannan hoitosuunnitelmassa ole tavoitteena vahinkojen vähentäminen.

    Metsälehden päätoimittaja kirjoittaa 16.3.2017

    ”Syksyn hirvenmetsästystä suunnitellaan hämmentävien lukujen äärellä.”

    Osuvasti sanottu, ne ovat todella hämmentäviä. Lukuja katsellessa ja laskiessa saa monta kertaa nipistää itseään. Olenko hereillä tai olenko edes hengissä, voiko olla näin?

    ”Tupakkiaskin kanteen” tehty laskelma on paljon tarkempi kuin mutkikas analyysi?

Esillä 10 vastausta, 2,871 - 2,880 (kaikkiaan 3,410)