Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Olen tänäkin kevättalvella harrastanut liikuntaa seuraamalla kymmeniä kilometrejä hirvien lumijälkiä ja niiden tekemisiä matkan varrella. Ravinnonkäytössä on aivan selvä kaava. Ihan kuin seisovassa pöydässä, tykätyimmät otetaan ensin, jos ne loppuvat reitin varrelta, siirrytään aina seuraavaksi parhaaseen.
Käyvät kyllä mielellään nuolukivelläkin. Nuolukivellä käynti ei kuitenkaan vähennä hirven ruokailua, enkä usko että pärjäisivät pelkällä magnesium-suonenvetotabletti kuurilla talven yli. Jos 200 metrin päässä nuolukivistä on koskematon 10 ha mäntytaimikko, niin lähempänä pitää olla todella paljon haapaa, pihlajaa, pajua,katajaa ja alikasvosmäntyä. Muussa tapauksessa ovat hirvet keväällä aika laihoja, jos pelkästään huuliaan nuoleskelevat puoli vuotta.
Metsälehti 11/2016
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Risto Jalkanen”Laaja-alaisista mäntytaimikoista ja niissä lihotetusta hirvikarjasta on jäljellä vain – suuri hirvikanta. Taimikot ovat nyt kasvatusmetsiä. Siksi vastaisuudessakin runkojen kuorintaan tulee varautua, jos on paljon lunta ja hirvikanta säilyy nykyisellä korkealla tasolla.”
”Runkojen kuorinnassa voi olla kyse myös jonkun tai joidenkin hivenravinteiden tarpeesta, jolloin kuorinta täydentäisi yksipuolista ruokavaliota. Toisaalta hirvet näyttävät jatkaneen alueella asumista lumipeitteen laskettua ja nila-ajan lähestyessä.”Rossipohjasta saa hyvät kinaamiset aikaiseksi. Pitää ainakin erottaa uudet ja vanhat rakennukset.
Vanhoissa kumpareille ja mäen päälle rakkennetuissa taloissa se toimi. Lattioissa oli huonot eristeet ja tulisijojen eristämättömät perustukset olivat ryömintätilassa ja lämmittivät sitä. Hellaa käytettiin kesälläkin. Ryömintätila oli kesällä ja syksyllä lämmin. Jos talo remontoidaan ja kaikki paikat eristetään, muuttuu ryömintätila kylmäksi ja tulee sama ongelma kuin uusissa taloissa.
Uusia rossipohjataloja on kaavoitettu tasaisille pelloillekin. Maapohjan kuivana pitäminen on vaikeaa. Lattiat on hyvin eristetty ja mahdollista tulisijaa käytetään vain talvella ja se ei muutenkaan johda lämpöä ryömintätilaan. Kesällä ryömintätila on kylmä kuin kellari. Pahimmillaan ilman suhteellinen kosteus on 80…100%, myös talon ulkopuolella. Kun sitä päästetään tai puhalletaan lisää ryömintätilaan niin ilman kosteus tiivistyy vedeksi kylmiin ryömintätilan pintoihin ja homehan alkaa kasvaa.
Siitä sitten kinaavat ns asiantuntijatkin, kannattaako sitä kosteaa ilmaa puhaltaa ryömintätilaan ja jos puhellataan niin miten paljon. Ilmeisesti, jos riittävästi puhaltaa, niin ryömintätila lämpenee ja kosteuden tiivistyminen sitä kautta vähenee.
Kun asuu omakotitalossa voi valita mieleisensä ratkaisun. Itse laitoin makuuhuoneeseen linkin 2030s – mallisen venttiilin. Asensin sen tuuletusluukkuun, jolloin ei tarvinnut reikää tiiliseinään. Vähän kalliimpi kuin ”passiivinen” ventiili, mutta tämä toimii esitteen mukaisesti, ei vedon tunnetta eikä kylmää lattiaa.
Ilmavaihdon kannalta vaihtelu yli- ja alipainetilanteen välillä on hankalin. Höyrysulussa on aina reikiä, sähkötöiden ym vuoksi. Ylipaineen vallitessa kostea ilma pääsee niistä eristeisiin ja tiivistyy kosteudeksi. Kyseisiin paikkoihin syntyy hometta. Jos ilmapoisto tekee rakennukseen alipaineen, eikä korvausilma tule hallitusti, tulee korvausilmaa kyseisten hyörysulun homeisten vuotokohtien kautta ja levittää homeitiöitä huoneilmaan.
On aika vaikeasti hallittava tilanne, kun ilmavaihtokoneen lisäksi on käytössä takkoja, liesituuletin ja tuuletusluukkuja, jotka vaikuttavat paine-eroihin.
Itse on huolehtinut siitä, että ainakin makuuhuoneessa on puhdas ja raikas ilma. Siellähän vietetään 1/3 elämästä. Liika hiilidioksidi ja tunkkainen ilma aiheutti aamupäänsärkyä, eikä aamulla herännyt virkeänä. Alunperin huoneessa ei ollut minkäänlaista korvausilman tuloa. Asensin huoneeseen pienellä säädettävällä puhaltimella varustetun korvausilmaventtiilin, joka tuo, lämmittää ja suodattaa ulkoilmaa. Kyllä yöunet paranivat huomattavasti.
”Maasäteilyguruja” liikkui aikanaan aktiiviisesti mittailemassa säteilyä. Meilläkin kävi guru pyörittämässä langan päässä roikkuvaa kultasormusta. Jos perheenjäsenellä oli ongelmia, oli sängyn alla vesisuoni, jos ei olut ongelmia vesisuonta ei ollut. Sängyt käsketiin siirtää ja pistorasioissa kääntää pistokkeet toisinpäin.
Vika oli kyllä siinä, että gurun päässä ei säteillyt ja fysiikan läksyt oli lukematta.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01103
Läpimurto hirvenkestävän männyn jalostamisessa!
Metsäntutkimuslaitoksen Parkanon tutkimusasemalla kenttäkokeissa on saavutettu rohkaisevia tuloksia hirvenkestävän männyn kehittämisessä.
Kotimaisen jalostetuun männyn taimeen on ympätty samalla ilmastovyöhykkeellä aasiassa kasvavan karvasmantelin (prunus dulcis) geenejä. Menetelmää voi verrata visakoivun tuottamiseen, mutta tässä tapahtuu reaktio, jossa männyn neulasiin kerääntyy myrkyllistä amygdaliinia, joka tuottaa yhdessä männnyn terpeenien kanssa auringonvalon vaikutuksesta sinihappoa.
Pieninä määrinä sinihapolla on huumaava ja pyörryttävä vaikutus ja niitä syönyt eläin ei pysy jaloillaan.
Kenttäkokeissa uutta hirvenkestävää taimimateriaalia maistanut hirvi metsäntutkimuslaitoksen vanhemman tutkijan Juha Korkean kuvaamana.
Ihmisillä on taipumus ajatella, ettei yhden ihmisen (minun) toimilla ole mitään merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Jos 7,5 miljardia ihmistä tekee edes pieniä muutoksia, niin kyllä se vaikuttaa.
Toiset taas keksivät erilaisia selityksiä, joilla perustelevat, että heidän ilmastolle haitalliset toimensa ovat hyväksyttyjä tai kieltävät kokonaan ihmisten osallisuuden ilmastonmuutokseen.
Omat toimet:
- Koska metsän uudistaminen ei eräiden eläinlajien hirvittävän runsauden johdosta enää onnistu, on uudistushakkuut omalta osaltani tehty ja metsätalous lopetettu kannattamattomana. Keskityn hiilinielun kasvatukseen, minkä tahansa hiiltä sitovien kasvien, jotka onnistuvat ponnistamaan yli neljän metrin korkeuteen.
- Autoilua on vähennetty, kävelyä ja pyöräilyä lisätty.
- Eläinproteiinin käyttöä vähennetty.
- Passi vanheni vahingossa kolme vuotta sitten. Huomasin, etten sitä tarvitse, koska ulkomaan työmatkat on matkailtu. Lentomatkailu, suurin CO-päästäjä, on loppu, kotinurkissa on hyvä olla. Enää ei tarvitse polttaa pinnaansa, kun aina takin liepeessä roikkuu joku ”Hey Mister” kauppaamassa tai kerjäämässä jotain. Saa olla ihan rauhassa.
- ”Kulutuksen” lisääminen on lopetettu. Tämä taso riittää, voi jopa vähentää. Ostetaan laadukkampia tuotteita ja harvemmin.
Mitä tästä on seurannut? Ei ole kiire mihinkään. Pilkoin pihalla rauhassa klapeja, hain kupillisen kahvia, istahdin auringonpaisteeseen ja kuuntelin mustarastaan kevätvihellyksiä. Samana aikana naapuri porhalsi opelillaan neljä kertaa ohi…kiire on jonkin.
Kannattaako maksaa ”tapporahaa”. Se menee varmaankin villisikojen talviruokinnan järjestämiseen, sillä tarkoitus on vakiinnuttaa vahva villisikakanta Suomen luontoon.
Riistapäivät 2016:
”Villisika on kiinnostava metsästyksen kohde ja lajin metsästysmahdollisuuksia tulee todennäköisesti tarjoutumaan yhä useammalle suomalaiselle metsästäjälle. Villisika voidaan nähdä myös riistataloudellisena mahdollisuutena, joka tarjoaa riistalihaa, elämyksiä sekä elantoa maaseutuyhteisössä.”
Suomen Metsäsätäjäliiton ex. puheenjohtaja Lauri Kontro:
”Metsästäjät suhtautuvat villisian yleistymiseen innolla. Eläin on mielenkiintoinen pyydystettävä ja liha maukasta, joten kannan vähentämiseen riittää varmasti innokkaita jahtimiehiä.
Esimerkiksi Suomen Metsästäjäliitossa toivotaan villisian ajometsästyksen rantautuvan Suomeen. Muualla Euroopassa koirilla tapahtuva villisikojen seuruemetsästys on erittäin suosittua. Tähän saakka meillä villisikojen metsästys on tapahtunut valtaosin ruokintapaikoilta niin kutsutusti ”kyttäämällä”.
Valitettavasti meiltä puuttuu villisian metsästyksen perinne. Kaikkia villisikoja ei varmasti saada metsästettyä pois, sillä luonto on niin vahva. Tärkeää on myös metsästää oikein, jotta kanta pysyy terveenä, korostaa Suomen Metsästäjäliiton puheenjohtaja.”
Kyllä käytetty Corolla on hyvä sijoitus. Hypisten joskus 15 vuotta sitten uutta autoa. Päädyin kuitenkin käytettyyn Corollaan. Sijoitin autokauppaan varatun 17 000€ osakkeisiin. Käytin kuukauden verran aikaa käymällä läpi kaikkien varteenotettavien Suomalaisten pörssiyhtiöiden vuosikertomukset ja silllä perusteella ostin muutaman yhtiön osakkeita. Tänään niiden arvo näkyy olevan 6,5 kertainen ostohintaan nähden ja osinkojakin on tullut noin 12 000€.
Käytetty Corolla on tuottanut 120 000€, kelpo sijoitus.
