Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä meillä seuratoiminta ja metsästäjien toiminta perustuu mo:ta kunnioittavaan yhteistoimintaan. Luvat ammutaan yleensä loppuun kolmessa viikossa ja sen jälkeen ollaan pahoillaan, että hirviä jäi liikkaa. Ei pystytty tekemään enempää, kun lupia ei ole.
Ongelman kertoi Metsä_Tyyppi, yksi tyyppi heiluttaa nuijaa jossain ja päättää koko maakunnan luvista. Hirviä on enemmän kuin on yhteisesti sovittu, mutta ”niillä mennään”. Toinen ongelma on, että riistahallinto toimittaa vääristeltyä tietoa Luke:lle hirvikannan laskentaa varten. Se ei ole omiaan lisäämään luottamusta.
Niissä seuroissa joiden kanssa olen ollut tekemisissä sukset sojottavat ihan pitkin latua samaan suuntaan. Eikä itselläni ole ollut ongelmia seurojen kanssa, mutta seuroilla on ongelmia, kun niille ei anneta riistahallinnosta hirvenkaatolupia, joilla pystyisivät pitämään hirvikannan yhteisesti sovituissa rajoissa.
Ongelmahan tässä on riistahallinto: Riistakeskus, valtakunnallinen- ja alueelliset riistaneuvostot ja joissain paikoissa ongelmat yltävät alas riistahoitoyhdistystasolle.
Jostain kumman syystä kaikki hirvet olivat 2011-2012 ”naapurin puolella”. Niitä ei näkynyt missään, vaikka Luken takaisinlaskennan mukaan talvikanta oli 85 000 pinnassa, eli lähellä sovittua ehdotonta ylärajaa.
”No en tiedä onko se vääryys jos vahinkotarkastajien kustannukset maksetaan riistavahinkoihin osoitetusta määrärahasta.”
Ei kai se kovin suuri vääryys ole. Suuri vääryys on kuitenkin se, että kaatolupamaksuina kerätyt varat on lain mukaan tarkoitettu ensisijaisesti käytettäväksi metsänomistajille vahinkokorvauksiin ja nyt enää noin 10% ohjautuu siihen.
Valtion metsien inventointiohjelman mukaan vahingot eivät ole vähentyneet, mutta korvaukset ovat lähes loppuneet.
Jos riistahoitoyhdistyksestä osallistutaan tarkastukseen uuden lain mukaan aiheutuvat kustannukset korvataan. Kun metsänomistaja ottaa vapaata työstä osallistuakseen tarkastukseen, niin olisi syytä korvata myös hänelle koituneet kustannukset riistavahinkoihin osoitetusta määrärahasta? Ei niitä makseta, mutta tarkastusmaksun metsänomistaja joutuu maksamaan metsäkeskuksen tarkastajalle.
Pahimmillaan korvauskriiterien kiristyksen jälkeen metsänomistaja ei saa korvausta riistavahinkoihin osoitetusta määrärahasta. Hänelle laissa määritelllyistä korvausista maksetaan riistanhoitoyhdistyksen tarkastukseen osallistuvalle korvaukset, metsänomistaja joutuu maksamaan tarkastusmaksun metsäkeskukselle eikä saa mistään korvausta kustannuksista joita aiheuttuu tarkastukseen osallistumisesta.
Onko reilua ja tasapuolista?
Metsänomistajille tarkoitettujen vahingonkorvausrahojen lisäpuhallus jatkuu:
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta.
”Esityksessä ehdotetaan riistavahinkolakia muutettavaksi siten, että riistanhoitoyhdistyksien osallistumisesta riistavahinkotarkastuksiin aiheutuvat kustannukset korvattaisiin riistavahinkojen korvaamiseen osoitetuista määrärahoista.”
Puheenjohtajan yksin tekemä päätös ”niillä mennään” on mielestäni lainavastainen.
Metsästyslain 26§: ”Liikenne-, maatalous- ja metsävahinkojen huomioon ottamiseksi Suomen riistakeskuksen tulee vuosittain kuulla alueellisia sidosryhmiä”
Otettiiko sidosryhmän näkemys huomioon?
Riistahallintolaki: ”Suomen riistakeskuksen tehtävät: 2 § 5) riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminen.”
Ehkäistiikö päätöksellä vahinkojen syntymistä?
Ei se tietenkään yhtään lohduta, mutta samantyyppisiä ongelmia on muuallakin, kuten allaoleva linkki kertoo:
Meidän linnustajilla oli aikanaan tapana käydä Pohjois-Ruotsissa lintumetsällä koirien kanssa, kun sudet häiritsivät Suomen puolella. Mutta kaikki ei mennyt kuten kuviteltiin. Sudet hyökkäsivät siellä Sami Hägglundin koiraa kohti ja hän kellisti kahdella täsmälaukauksella suden. Tapauksesta nousi hirvittävä haloo Ruotsissa, kun sudet aika harvinaisia siellä. Ei taida olla sama kenraalin poika, sillä tapauksen jälkeen Sami Hägglung kuoli syöpään 48 vuotiaana.
En tunne Salon Rhy:n porukkaa, joten en lähde arvailemaan taustoja. Sillä ei ole edes mitään merkitystä, sillä kaikki sidosryhmäläiset olivat 2,5/ 1000 ha tiheyden kannalla. Yhden muistan tavanneeni metsätapahtuman yhteydessä ja hän oli ammatiltaan ”suorittava porras”.
Eivät suorittavan reviirin, Petäjäveden RHY:n alueen, hirvet olleet lopussa 2012… 2013. Riistawebin mukaan saalis oli 2013 suurin aikavälillä 2012….2016.
Petäjäveden Rhy:
2010 saalis 99
2011 saalis 107
2012 saalis 95
2013 saalis 104 (pyyntilupien käyttöaste 93%)
2014 saalis 89
2015 saalis 65
2016 saalis 85suorittava porras
2.1.2013, 20:19
…niin , meillä hirvikanta on aika ”tasainen”.
Tällä hetkellä ei löydy edes jälkiä. Ei ole löytynyt moneen viikkoon.https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/koivu-kasvaa-hirvista-huolimatta/
”Näätä” on varmaankin metsäsijoittaja, joka ostaa metsätiloja, saattaa myydä puuta tai olla myymättä. Hän katsoo kokonaisia metsätiloja samalla ”taloudellisella silmällä”, kuin puunmyyntiä. Hän voi myydä koko tilan vaikka vuoden päästä ostosta, jos saa hyvät kaupat ja näkee sen kannattavaksi. Sijoitushorisontti ei ole päätehakkuu 80 vuoden päässä.
Tällaisessa bisneksessä toimitaan vähän lyhyemmällä aikajänteellä ja nettonykyarvon laskenta istuu siihen hyvin…tai on oikeastaan ainoa tapa saada jotain tolkkua tekemisiinsä: kannattaako hakata ja milloin, kannattaako uudistaa, miten uudistaa, missä vaiheessa myydä koko tila pois.
Keskustelupalstalaiset taitavat enimmäkseen haalia lisähehtaareja tyyliin: ”tavoite on saada ainakin 300 ha.” Maapohjasta ei koskaan luovuta. Aina paremmalta tuntuu mitä enemmän on pinta-alaa, vaikka huonompaakin. Läheltä voidaan ostaa vähän ylihintaankin, kun silloin hoitotyöt voidaan tehdä ”ilmaiseksi” itse. Ainakin itse olin aikanaan tuollaisessa ”flow-tilassa”, mutta onneksi se meni ohi.
Suomessa on ollut 80 000 talvehtiva kanta viimeksi joskus 1990-luvun puolivälissä. Sen jälkeen se on vaihdellut Luken mukaan jossain 84 000….140 000 välillä. Nyt ollaan yli 90 000 tai jopa yli 100 000 lukemissa.
Suorittava porras on kiitettävästi valottanut eri tapoja miten muutenkin toimimaton kannan säätelysysteemi saadaan toimimaan vielä pahemmin väärin.
Tässäkin ketjussa tuli esiin jo aiemminkin esitetty motto, että älä välitä Luken ohjeista vaan säätele itse. Älä ammu sitä hirveä tänä syksynä, jonka voit ampua seuraavana vuonna. Eli kun suositellaan kasvattamaan verotusta 25%, jotta kannan kasvu saataisiin taitettua, niin päätetäänkin, että verotetaan se lisä 25% kolmena vuonna 8%/vuosi , jolloin kannan kasvu ei taitu vaan jatkuu.
Ei näin saa tehdä , se on väärin!
Riistakeskuksen kuuluu riistahallintolain mukaan valvoa, että kanta pysyy kurissa ja vahingot pysyvät kohtuullisena ( eli miljoonana hehtaarina taimikkotuhoja) eivätkä siitä nouse. Metsästyskortit ja pyssyt pois vilunki-villeiltä, että saadaan luottamus palautettua.
