Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Tällainen työkalukin on olemassa heinäämiseen. Heinäintä markkinoivat metsänhoitoyhdistykset.
Tauno Holapan kehittämä ”tehoheinäin” muistuttaa haravaa: puuvarressa on metalliterä ja viisi piikkiä. Terä leikkaa heinät, piikit helpottavat taimen etsintää ja suojaavat terää kiviltä. Työkalua käytetään työntävin liikkein.
Linkkejä aiempiin palstan keskusteluihin:
https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/hetki-heinayksen/
https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/taimikon-heinays-ym/
https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/toimiiko-heinain/
https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/ruohostus-metsanomistajan-kesahuvi/sivu/4/
https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/valoa-taimille/
Lainaan tähän ”Paavo Puuntuottajan” kuvaa. Tällaisen miehen korkuisen heinikon heinäämiseen käytän jotain ”kättä pidempää” keppiä, mailaa, haraa tai puutarhaharavaa, jolla kaivan taimen näkyviin ja sitten poljen heinät ympäriltä nurin. Tämä 1-3 vuotialle taimikolle, sitä vanhemmalle otan käyttöön sen kevyemmän raivaussahan, sillä joukossa alkaa olla vesaikkoa, vattua ja muuta, joka ei polkemalla taltu. Silloin kyse onkin jo lähinnä taimikon varhaisperkauksesta.
Onko tämä nyt uusi taktiikka, että myönnetään lupia paljon lisää sinne missä on vähemmän hirviä ja vaikea löytää, mm. +40% Lapin tiettömille selkosille. Täällä missä hirviä on paljon lupia on lisätty vain 6%. Riistahallinto voi siten valkopestä itsensä sanomalla, että lupia kyllä annettiin, mutta ei pystytty kaatamaan, kun ei ollut tarpeeksi hirviä tai metsästäjät eivät kykene jahtiin. Lupien käyttöaste jäi pieneksi.
Lisäksi suuri osa luvista on pankki/hyllylupia, jotka voidaan jättää käyttämättä.
”Viime vuosina Uudellemaalle myönnetyistä hirvenpyyntiluvista on käytetty 70−80 prosenttia. Alhainen lupien käyttöaste johtuu laajasti käytössä olevasta hyllylupajärjestelmästä, jossa lupia haetaan enemmän kuin hirviä on suunniteltu kaadettavan.”
Vielä lisäksi siirrettiin metsästyksen alkua myöhemmäksi, kiellettiin sirpalealuemetsästys ja usutettiin osa harrastajista metsästämään jousipyssyllä.
Yleensä on ollut niin, että metsästäjien arviot kannan koosta ovat varovaisia ja määrä arvioidaan vähän pienemmäksi kuin se todellisuudessa on. Nyt täällä hirvirunsailla alueilla tilanne on kääntynyt päälaelleen. ”Vahvistettuihin havaintoihin” perustuva Luken laskenta tuotti pinemmän hirvimäärän kuin metsästäjien arvio, vaikka sähköiseen järjestelmään siirtymisen piti viedä 10..20% enemmän havaintoja Lukelle.
Toistan epäilykseni, että todellista hirvimäärä ei ole halua pienentää, joten jatkakaa aitojen rakentamista!
(W, kW, kilowatti ei ole enegian yksikkö vaan tehon. KWh on energian yksikkö)
Kyllä Audilla ainakin on konseptiauto, jonka katto oli vuorattu aurinkopaneeleilla. Saksan leveysasteilla auringonpaisteessa parkissa pidettäessä todellinen paneelien tuottama teho olisi Audin mukaan 320W, jolla saataisiin vuositasolla keskimäärin 1000 ”ilmaista” kilometriä.
Jotta aurinkopaneelin hankkiminen taloon olisi edullista, kannattaisi kaikki sähkö käyttää itse eikä syöttää ylimääräistä lähes ilmaiseksi verkkoon.
Verkosta irrallinen systeemi, jota käytetään sähköauton akkujen lataamiseen ja käyttöveden lämmittämiseen saattaisi olla taloudellisesti perusteltavissa.
Kyllä Seppo on oikeassa. Verolainsäädännössä ei enää käytetä termiä osuuspääoman korko, vaan ”ylijäämä”, vaikka ML papereissa on mainittu hämäävästi ”korkotodistus”.
Osuuskunnan jakamasta ylijäämästä 75% on verovapaata 5000€ asti ja ja 25% verotettavaa pääomatuloa . Ylimenevästä osasta verotettavaa on 75%.(85%)
ML:n maksama hinta oli jossain vaiheessa huono, mutta kun kävi välillä ”vieraissa” tuli parempia tarjouksia.
Oma kommentti perustui linkin vero-ohjeisiin. Sivun alalaidassa lukee:
”Sivu on viimeksi päivitetty 20.4.2017”, joten kuvittelin, että on voimassa oleva.
Pitääpä oikein kaivaa veropaperit esiin ja katsoa onko verotuskäytäntö erilainen kuin ohjeet.
https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48011/osuuskuntien_verotuksest/
Kyllä Metsäliiton osuudet ovat ovat olleet ihan hyvä sijoitusvaihtoehto, jos puukauppatuloja on tarkoitus sijoittaa, eikä välittömästi kuluttaa.
Kun korko osuuksille/lisäosuuksille on pyörinyt 5,5…6% paikkeilla ja korot 1500€/ vuosi asti verottomia ja sen yli menevä korkokin osittain verovapaata. Vastaa 7…8 % verollista tuottoa. Jos hyödyntää vielä pääomabonuksen pääsee vielä parempaan. Huomattavasti parempi tuotto kuin metsällä ja helpompi harventaa / päätehakata tiliä…onnistuu hiirellä.
Miksi Lapin hirvikantaa leikataan noin rajusti, kun hirvivahingot ovat käytännössä loppuneet?
Yle: ”Inarin, Keminmaan, Kolarin, Muonion, Pellon, Ranuan, Simon ja Ylitornion kuntien alueilla ei ilmennyt lainkaan hirvivahinkoja viime vuonna.”
https://yle.fi/uutiset/3-9435598
Suorittava porras :”Todetut ja kirjatut vahingot vaikuttavat myös kannan verotussuunnitelmaan”
Siis käänteisesti?
Taneli puhuu asiaa. Jos kanta olisi ”maltillinen” ei pieni tempoilu olisi dramaattista. Jos 20 000 kanta karkaa 50%, ei 30 000 ole vielä paniikin paikka. Kun 100 000 kanta karkaa 50% , 150 000 on katastrofi.
Eikä se syyllinen kannan suuruuteen ja tempoiluun ole metsästäjät tai metsästysseurat.
Syyllinen on maa-ja metsätalousminiteriö ja sen alainen riistahallinto. Tutkii asiaa miten tahansa ja lähestyy miltä kantilta tahansa niin samalle ”sylttytehtaalle” päätyy. Muistin virkistämiseksi eräs ”tutkintalinja” alla.
https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/mita-tapahtui-tarkastuskertomukselle/
