Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 261 - 270 (kaikkiaan 3,410)
  • Planter

    No ei oteta uutta esimerkkkiä. Esitetään toisella tapaa hitaasti askel askeleelta edeten edellisen sivun Alajärven tapaus, josko asia  avautuisi näin.

    1. Heille on myönnetty 150 pyyntilupaa.

    Katso Luken verotussuunnitelma on edellisellä sivulla, jolla Luken laskelmien mukaan päästään alueellisen riistaneuvoston asettamaan tavoitteeseen:

    2. Tavoitehaarukan
    alaraja on 105
    yläraja on 150.

    Kun tavoite on esitetty haarukkana (alaraja/yläraja) tarkemmaksi tavoitteeksi asetetaan tällöin haarukan keskikohta.

    3. Laske haarukan keskikohta: (105+150)/2= 127,5

    4. Heillä on 150 lupaa kaikkiaan.

    Laske paljonko lupia pitää käyttää, jotta päästään haarukan keskikohtaan.
    100x(127,5/150)% = 85% myönnetyistä luvista

    Lupien käyttöasteeksi pitäisi tulla 85%, jotta osutaan tavoitehaarukan keskelle.

    5. Pankkiin laitetaan kuitenkin 40 lupaa, joten käyttöön jää 150-40 = 110 lupaa

    6. Käyttöön jäävät luvat ovat 100x(110/150)% = 73% myönnetystä kokonaislupamäärästä 150.

    Mitään lupia ei tämän lisäksi ole, koska kertoivat, että saivat 150 lupaa ja tallettivat niistä pankkiin 40. Missään ei ole ylimääräisiä lisälupia.

    7. Tavoite saavutettaisiin lupien käyttöasteella 85%, mutta käytettävissä on vain 73% luvista, joille niillekään tuskin tulee 100% käyttöastetta, sillä esimerkiksi hirviherra Vesterinen vetosi metsästäjiin (sorkkimisketjun aloitus), että näitäkin lupia käytettäisiin harkiten. Käyttöaste jää näin todennäköisesti alle 70%:n.

    suorittava porras 31.12.2021, 14:04 ”….ja suunnitelmissa näkyy myös ,millä lupien käyttöasteella laskennallinen tavoite saavutetaan. Meillä sillä kohtaa luki 80%.”

    Käytössäni olevissa Luken laskemissa suunnitelmissa ei käyttöastetavoitteita löydy. Jos sellaisia jossain on, ne ovat Rhy:n suunnitelmiin lisäämiä. Suorittamaan portaan esittämä tavoite voi olla (jos siinä sellainen on) Rhy:n alueelleen laskema verotussuunnitelmaan lisätty tavoitehaarukan keskikohta, joka edellä esitetyssä Alajärven tapauksessa on 73%…..ja olisi suorittavan portaan tapauksessa 80% (jos siinä sellainen on)

    Kommentit alla viittaavat siihen, että edellä esitetty kehityskulku saattaisi olla toteutumassa ?

    suorittava porras 3.11.2021, 19:55
    ”Kuluvalle kaudelle lupien käyttöasteeksi ennustetaan 70%.
    Edellä muutama poiminta metsästyksenjohtajille tarkoitetusta tietopaketista.”

    suorittava porras 21.11.2021, 16:34
    Paikkakunnan lupien käyttöaste tähän mennessä 56%. Riistapomojen kannanotto käy sitä vahvemmin toteen , mitä pidemmälle jahtikausi etenee. Valitettavasti tätäkin asiaa on Planterin pitänyt tulla hämmentämään.

    Taitavat edellä esitetyllä tavalla riistakeskuksen paikallisyksikössä, Rhy-tasolla, sivuun laitetut pankkiluvat selittää tämänkin. Riistakeskus on myöntänyt reippaasti lupia. Näyttää ettei lupia pantata, mutta silpaissut niistä paikallistasolla sivuun ison siivun:

    suorittava porras 9.11.2021, 17:57
    ”Taneli oli aikanaan sitä mieltä,että pyyntilupia on liian vähän. Samaan aikaan hänen vaikutuspiirissään pyyntilupien käyttöaste huiteli 60-70 %:n tasolla”

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 9.11.2021, 20:08

    ”Mistähän se se Suorittava pongaa noita 70% luvankäyttöjä. kyllä minä ainakin uskon näitä meidän seuran miehiä ennemmin. Viime vuonnakin heillä jäi puolikas lupaa käyttämättä, siis yksi vasa jäi juoksuun. Se on kyllä aika vähän kun lupia on suuruusluokkaa 50. En nyt muista oliko viime vuonna ihan tasan se, vai miten oli.
    Monena vuonna ovat ampuneet kaikki luvat ja muutaman luvan naapuriseurankin kiintiöstä. niihin naapuriseuran käyttämättömiin lupiin ei vain aina pääse kiinni.”

    Edelleen toistan, pankkiluvat eivät ole ”ylimääräisiä”  laskennallisen verotustarpeen yli meneviä lupia, vaikka riistakeskus on kaikkia metsästäjiä Metsästäjä-lehdessä niin valistanut.

    ylimääräiset-c

    Ne ovat ihan normaaleja lupia, jotka on tarkoitettu kaikki joka vuosi käytettäväksi alueellisen riistaneuvoston tavoitteeseen pääsemiseksi. Pankkiluvat on tarkoitettu tihentymien poistoon siellä missä hirvet ovat jakautuneet epätasaisesti yhteislupa-alueella…mutta käytettäväksi kaikki…aina.

    Luken verotussuunnittelun ohje 2021:
    ”Suunniteltu pyyntilupamäärä sisältää myös mahdollisten pankkilupien osuuden.”

    Nyt on alettu tulkita niin, että ”huonoina hirvivuosina” ”pankkia ei avata” ja pankkiluvat jätetään käyttämättä. Ne käytetään vain, kun tilanne alkaa ryöstäytyä käsistä. Tämä sotkee koko säätelyjärjestelmän. On käymässä kuten kymmenen vuotta sitten. Tavoite karkaa juuri kun sitä ollaan lähestymässä.

    Joko avautui? Otan kyllä mieluusti uusiakin esimerkkejä lisää ja vieläkin yksityiskohtaisemmin, niin kauan, että tämä  avautuu!

    Planter

    Pitää sitten laatia lisää esimerkkejä, ehkä se siitä avautuu.

    Planter

    MTK/mhy käsitys pankkiluvista:

    ”Nyt on tärkeää, että kaatolupia anotaan riittävästi, reippaasti yli arvioidun kaatotarpeen. Lupapankin ideana on, että lupia anotaan reserviin 20-30 % yli ennakoidun kaatotarpeen. Jos syksyllä ilmenee, että hirvikanta olikin ennakoitua suurempi, on lupapankista otettavissa kaatolupia joustavasti.”

    http://www2.mhy.fi/paijathame/Kotimetsa_1_2017/files/assets/common/downloads/page0021.pdf

    Luke:

    ”20.4.2021 | riistahavainnot.fi/sorkkaelaimet
    Riistanhoitoyhdistysten hirvieläinten verotussuunnitelmat

    Riistanhoitoyhdistysten tehtävänä on metsästysasetuksen 8§ mukaisesti laatia oman alueensa hirvieläinten verotussuunnitelmat 15.4. mennessä. Riistanhoitoyhdistykset ovat laatineet yhdessä verotussuunnitelmat hirvitalousalueille ja tämän perusteella omille alueilleen. Riistanhoitoyhdistys voi jakautua myös useammalle hirvitalousalueelle. Liitteenä olevissa taulukoissa on esitetty riistanhoitoyhdistyksen alueelle tai sen osalle suunniteltu hirvieläinverotus ja siihen tarvittava pyyntilupamäärä ja verotuksen rakenne. Määrät summautuvat kullekin hirvitalousalueelle.

    Verotussuunnittelun tarkoitus on suunnitella tulevalla metsästyskaudella tarvittava hirvieläinten saalismäärä ja -rakenne sekä tarvittava pyyntilupamäärä, jolla asetetut tavoitteet voidaan toteuttaa. Pyyntiluvanhakijat päättävät itsenäisesti hakemastaan pyyntilupamäärästä ja Suomen riistakeskus ratkaisee pyyntilupahakemukset julkisena hallintotehtävänä.”

    Verotussuunnittelun ohje:
    Suunniteltu pyyntilupamäärä sisältää myös mahdollisten pankkilupien osuuden.

    Planter

    Luken Alajärven rhy:lle tekemä verostussuunnittelu metsästyskaudella tarvittava hirvieläinten saalismäärä ja -rakenne sekä tarvittava pyyntilupamäärä, jolla asetetut tavoitteet voidaan toteuttaa.

    suunniteltu alaraja 105
    suunniteltu yläraja 150

    Alajärvi suun

    Riistakeskuksen paikallisyksikkö Rhy tallentaa lupapankkiin 40. Ne eivät ole riistakeskuksen keskustelun ensimmäiselle sivulla kuvaamia ”Pankkiluvat ovat yli laskennallisen verotustarpeen olevia ns. ylimääräistä lupia.” , vaan sisältyvät suunniteluhaarukkaan 105-150.

    Planter

    Luin ketjun uudelleen, siellä oli kommentoitu, ettei asia avaudu lukijalle vaikka katsoisi peiliin, joten otetaan toinen esimerkki elävästä elämästä, vielä vähän tarkemmin. Se on lähes identtinen ensimmäisen esimerkin kanssa, joten kyseessä lienee normaali käytäntö.

    ”20.4.2021 | riistahavainnot.fi/sorkkaelaimet
    Riistanhoitoyhdistysten hirvieläinten verotussuunnitelmat

    Riistanhoitoyhdistysten tehtävänä on metsästysasetuksen 8§ mukaisesti laatia oman alueensa hirvieläinten verotussuunnitelmat 15.4. mennessä. Riistanhoitoyhdistykset ovat laatineet yhdessä verotussuunnitelmat hirvitalousalueille ja tämän perusteella omille alueilleen. Riistanhoitoyhdistys voi jakautua myös useammalle hirvitalousalueelle. Liitteenä olevissa taulukoissa on esitetty riistanhoitoyhdistyksen alueelle tai sen osalle suunniteltu hirvieläinverotus ja siihen tarvittava pyyntilupamäärä ja verotuksen rakenne. Määrät summautuvat kullekin hirvitalousalueelle.

    Verotussuunnittelun tarkoitus on suunnitella tulevalla metsästyskaudella tarvittava hirvieläinten saalismäärä ja -rakenne sekä tarvittava pyyntilupamäärä, jolla asetetut tavoitteet voidaan toteuttaa. Pyyntiluvanhakijat päättävät itsenäisesti hakemastaan pyyntilupamäärästä ja Suomen riistakeskus ratkaisee pyyntilupahakemukset julkisena hallintotehtävänä.”

    Verotussuunnittelun ohje:
    ”Suunniteltu pyyntilupamäärä sisältää myös mahdollisten pankkilupien osuuden.”

    Järviseutu-lehti
    21.10.2021
    Alajärvellä lupa kaataa 150 hirveä, osa aiotaan jättää lupapankkiin

    Alajärven riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Ari Hautakankaan mukaan kaikkia hirvilupia ei ole tarkoitus käyttää, vaan niistä nelisenkymmentä talletetaan lupapankkiin vastaisuuden varalle.

    https://www.jarviseutu-lehti.fi/uutiset/online-uutiset/alajarvella-lupa-kaataa-150-hirvea-osa-aiotaan-jattaa-lupapankkiin-1.17964176

    Planter

    Lähinna Lapissa poronhoitoalueella:

    ”Poron vaikutus maisemaan ei koske vain jäkälikköä. Metsähallituksen mukaan Lapin tunturikoivikoista on hävinnyt pysyvästi 1200 neliökilometriä 60-luvun alun jälkeen – se on viidesosa 60-luvun alun kaikista tunturikoivikoista.

    Koivutuhon ovat aiheuttaneet alun alkaen halla- ja tunturimittari -perhoset. Koivutuhojen pysyvyyteen on monin pakoin vaikuttanut kuitenkin oleellisesti poro, joka on perso koivun lehdille.

    Jouko Kumpula, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus:
    ”Siihen liittyi tietenkin se että porot laidunsi sen monivuotisen tuhon jälkeen, siellä ei päässy uudistumaan, ne kuoli ne tyvivesat, taikka tämä juuristo siitä koivusta, niin siellä syntyi tämmöistä niin sanottua sekundääritunturipaljakkaa elikkä avointa aluetta.”

    Todennäköisesti ainakin suuri osa pysyvistä koivutuhoista olisi uudistunut, jos porojen laidunnusta olisi rajoitettu riittävästi. Tuorein laaja tunturikoivikon mittarituho on kooltaan noin 400 neliökilometriä. Se syntyi noin 10 vuotta sitten pääasiassa Utsjoen alueelle. Valtio ei ole puuttunut alueen porolaidunnukseen mitenkään koivikon elvyttämiseksi.

    Porot heikentävät koivuja mittarituhoalueiden ulkopuolellakin.

    Mauri Nieminen, dosentti, porotutkija, Inari:
    ”Tässä on tyypillinen, puhutaan omenapuukoivuista, elikkä porot ovat syöneet sille korkeudella lehdet, mihin ulottuvat, elikkä hyödyntäneet kovin koivua.”

    Planter

    vs

    Planter

    syönnös

    Poimin tämän kuvan puunhalaajan linkittämästä dokumentista. Kuvan selityksessä kerrotaan, että pensaikko on syöty 1,5 metrin korkeudelle. Kyseessä ovat silloin metsäkauriit. Samanlaista jälkeä olen nähnyt, mutta valkohäntäpeurat syövät 2-2,5 metrin korkeudelle, nousevat välillä jopa takajaloilleen, pensaat ja lehtipuun taimet, nälissään myös mäntyä ja kuustakin.

    Ne ja metsäkauriit ja valkohäntäpeurat siis kaluavat kaiken hirvieläimille kelpaavan ravinnon maan pinnasta tuohon korkeuteen. Jotkut heinät ja ruoko jäävät, kun ei sovi suutuntumaan tai vatsalle. Kotimaiselle hirvelle jää sitten siitä ylöspäin, pienelle vasalle ei oikein mitään. Että miksikö vasatuotto on vähentynyt ja saalitiheys romahtanut tällä alueella?

    Planter

    Myös kiitos puunhalaajalle.  Tosin datalla ei taida olla mitään merkitystä, koska päättävällä taholla on jo vakuuttava oma tutkimus ja sen mukaan toimitaan.

    Hirviemeritus on tutkinut:

    ”Luonnolle ei ole pystytty osoittamaan mitään haittaa.”

    https://yle.fi/uutiset/3-7281721

    suorittava porras:
    ”Kertauksena vielä ,että vuoden 2012 tienoilla Suomen johtaviin hirvitutkijoihin kuulunut(emeritus) Kaarlo Nygren oli sitä mieltä , että hirvi olisi rauhoitettava kokonaan kannan romahtamisen ja sen rakenteen vinoutumisen takia.”

    Kantahan oli tuolloin romahtanut 85 000 yksilöön!

    Emerituksen tutkimus perusteella toimitaan metsäministerin hirvitalousalueella ja siitä pohjoiseen.

    Riistakeskus Etelä-Savo (ministerin kotikenttä):

    ”Valkohäntäpeuran osalta tavoitteena on vahinkotilanne huomioiden kannan hallittu leviäminen ja kasvu.”

    Riistakeskus Pohjois-Savo

    ”Valkohäntäpeuran pyyntilupia myönnettiin haettu määrä. Pohjois-Savo on valkohäntäpeuran levinneisyyden reuna-aluetta, ja metsästysoikeuden haltijoita on ohjeistettu metsästämään harkiten ja valikoiden paikallisen peurakannan mukaan. Myönnetyistä valkohäntäpeuran pyyntiluvista on viime vuosina käytetty keskimäärin reilu kymmenen prosenttia.”

    Planter

    ”Toin nuo suunnitteen ylittävät lupamäärät esille siksi ,että olet väittänyt järjestelmän rajoittavan lupien hakemista.”

    En usko, että olisin missään väittänyt, että järjestelmä rajoittaa lupien hakemista. Jos niin on käynyt, olen silloin ollut väärässä ja pyydän anteeksi, että olen erehtynyt.
    Seurat voivat hakea itsenäisesti lupia, niin paljon kuin lupahakemukseen saa numeroita mahtumaan. Ainakin tuhansia uskoisin, ellei miljoonia?

    Tässä on ollut kysymys montako myönnettyä lupaa löytää tiensä ”rivimetsästäjän taskuun”, niin, että hän saa painaa liipasinta, kun hirvi näkyy ristikossa. Tällaisesta lupien ”panttaamisesta” olen kirjoittanut. Myös siitä, että liian korkeiden hirvitiheystavoitteiden vuoksi lupia ei saa riittävästi.
    Nyt ollaan tilanteessa, että hirvikantaa on saatu hieman alemmas ja aletaan lähestyä alueellisten riistaneuvostojen asettamia tavoitteita tai niihin on päästy. Tämä on kriittinen piste, jatkuuko kehitys tavoitteiden mukaisesti vai käännetäänkö se väkisin takaisin kasvu-uralle.

    Vaikka lupia olisi haettu keskimäärin Luken määrittelemän tavoitehaarukan ylärajan verran, niin tavoite alkaa taas karata, jos lupien käyttöaste jää pankituksen vuoksi alle 90%:n. Tässä tilanteessa pankkilupien tulkinta ylimääräisiksi luviksi jarruttaa lupien kulkeutumista rivimetsästäjän taskuun, ne tarttuvat pankinjohtajien haaveihin matkan varrella.

    Kun Lisäksi Vesterinen & Co ja Yle toitottavat tiedotusvälineissä hirvien vähyyttä, alkaa rivimetsästäjän pääkopassa jäytää ajatus, uskaltaako käyttää edes sitä lupaa, joka on sinne taskuun tiensä löytänyt…ja tämähän on riistaorganisaation tarkoitus.

Esillä 10 vastausta, 261 - 270 (kaikkiaan 3,410)