Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
”Keski-Suomessa on saavutettu yksi virstanpylväs, jota aikoinaan Sauli Härköseltä tivasin: ilmoituksia hirvivahingoista ei tule. Onnittelut siitä! Tilanteessa on edelleen parannettavaa, mutta voidaan edetä pienin askelin kun ei ole paniikki päällä niin kuin etelässä ja lounaassa.”
Katsoo alla linkin esityksen sivu 10. Laatua-alentavia tuhoja on korvattu 2% VMI:n rekisteröidyistä tuhoista. Miten hyvin tämä mittari kuvaa todellisia hirvituhoja?
Viime vuosikymmenen hirvihuippu osui 2015-2016 paikkeille ja samaan kohtaan osui hirvituhokorvausten minimi. Tässä kohtaa siitä 2%:n osuudesta korrelaatio on jopa käänteinen.
Sivun 11 …T2 taimikkokuva laittaa sekin vähän uuteen valoon Keski-Suomen tilanteen.
”Jos ne voisi jotenkin opettaa syömään vain vähäarvoisia puulajeja (pihlaja, paju, raita, haapa), kaikki olisi hyvin.”
Ei olisi hyvin, ne ovat monimuotoisuuden kannalta tärkeitä, haapa jopa avainlaji, niitäkään ei saada syödä kokonaan pois.
Ei tehdä äkkinäisiä arvioita vaan tutkitaan ja sitten hutkitaan. Onnistuin lopulta löytämään pitkän polun päästä esityksen, josta tuo viimeisin VMI-hirvituhokäyrästö on peräisin. Onnitteluille ei vielä ole aihetta? Tässä on muutakin mielenkiintoista, oled teretulnud:
”Hyvä tiivistelmä nykytilanteesta”
Oliko varmasti sarkasmia?SP:”Niistä käy selkeästi ilmi kannan puolittuminen pahimmista ajoista. Kannattaa muistaa ,että käyrä on vain keskiarvo. Huomattavasti keskiarvoa isompikin määrä hirviä oleili vilkkaimpaan aikaan jopa näillä nurkilla. Siitä huolimatta metsät tuottavat enemmän puuta kun koskaan.”
Luke: ”Arvio puuston vuotuisesta kasvusta vuosina 2014–2020 on uusimpien mittausten mukaan 103,5 miljoonaa kuutiometriä, joka on 4,3 miljoonaa kuutiometriä vähemmän kuin vuotuinen kasvu 2009–2018.”
SP:”Suunnitelmassa on huomioitu ne virheet ,joita menneinä vuosina on eri syistä tehty. Se suunnitelma on myös vastaus 2000-luvun alun vtv:n raportin vaatimukseen. Virkatietä prosessi kesti kuitenkin lähes 10 vuotta.”
Kaleva 12.07.2005
”Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) laskelmien mukaan viime metsästyskauden jälkeen metsiin jäi 100 000-110 000 hirveä.
RKTL:n hirvitutkija Vesa Ruusila arvioi, että ensi syksyn kaatojen jälkeen talvikanta pysyy suunnilleen ennallaan.
Valtion talouden tarkastusvirasto (VTV) arvosteli viime tiistaina julkistamassaan raportissa hirvikannan liiallista huojumista. VTV:n mielestä huteran arvioinnin vuoksi yhteiskunnalle lankeaa hirvituhoista liian iso lasku. Viraston mielestä hirven minimikanta pitäisi puristaa koko maassa 60 000:een. Tuolloin eläinkanta olisi ekologisesti ja taloudellisesti kestävä.VTV patistaa maa- ja metsätalousministeriötä etsimään verotuksen ohjaukseen uusia vaihtoehtoja. Virasto tarjoaa yhdeksi keinoksi radikaalia vaihtoa: hirvenpyyntilupajärjestelmän romuttamista.”
Samoissa lukemissa junnataan edelleen ja ekologisesta kestävyydestä ollaan huolissaan.
SP: ”Toimintaan on saatu selvät sävelet kannan hoitosuunnitelman myötä.
Hirviherra: ”On kohtuutonta leikata pientä 5/1000ha hirvikantaa”.(piste)
SP:”Nämä vertailut ovat olleet mielipiteitteni pohjana ,mutta jostakin syystä ne alkavat kelvata kriittisimmille vasta nyt.”
SP:Miksikö olen kriittinen?
Kun taimikkojeni hirvituhot aikanaan vain lisääntyivät, niin kuvittelin, että tältä keskustelupalstalta voisi saada vinkkejä, kun muut neuvot oli läpikäyty. Eräs nimimerkki ottikin minut heti karhumaiseen syleilyynsä ja alkoi antaa auliisti neuvoja. Neuvot alkoivat vähitellen tuntua oudoilta ja tilanne kääntyi siihen, että olin itse syypää vahinkoihin. Hän tunsi taimikkoni hoito-ja vahinkotilanteen, hirvimäärän, ikä ja sulkupuolirakenteen paremmin kuin minä itse, vaikka hän kirjoitustensa perusteella asui eri puolelle maata.
Pari näytettä alkuajoiltani:
27.2.2015, 18:17
”Onkohan nuo hirvet asettuneet asustelemaan palstan hirvihysteerikkojen mannuille ? Valtakunnan tasolla metsävahingot ovat vähentyneet dramaattisesti vuoden aikana . Hirvikolareiden lievä lisääntyminen puolestaan saattaa kieliä vain siitä , että hirvi joutuu kaverin löytääkseen liikkumaan paljon enemmän ja on näin useammin alttiina kolareille.”19.10.2015, 20:16
”Hajusteet taimikon ympärillä alentavat vahinkoriskiä huomattavasti . Voisin väittää , että varsin vähällä vaivalla tuota keinoa käyttäen taimikko on täysin turvassa hirviltä.”Kuten edellä joku totesi, että miesoletetun sanaan pitää voida luottaa, joten edellä olevat kommentit ovat sitten totta? Vähällä vaivalla ja repullisella Rexonaa saisi taimikkonsa täysin turvaan?
Juuri noin, miten Timppa kirjoittaa. Jos ja kun havainnot tehdään samalla tapaa säntillisesti joka vuosi, saadaan trendi selville. Kun havainnot ilmoitetaan lisäksi havaintoina jahtipäivää kohti, luvut ovat vertailukelpoisia eri vuosien välillä, vaikka jahtipäivien määrät vaihtelevat vuodesta toiseen.
Absoluuttista hirvimäärä ei mitenkään voi havaita tai laskea. Vasta Luken takaisinlaskennalla päästään oikeille hehtaareille, kun aletaan purkamaan minkälaisesta hirvikannasta ilmoitettu saalis on mahdollista saada. Tänä keväänä saataneen suhteellisen tarkka tieto, minkälainen kanta oli 2019 ja vähän tarkempi 2020 arvio. Siksi tuolla aloituksessa ehdotinkin kolmen vuoden liukuvaa keskiarvoa verotussuunnitelman pohjaksi, johon ei tietenkään kukaan ottanut kantaa vaan keskustelu karkasi ties mihin.
Anton unohti laskelmastaan metsänomistajille maksetut tuhokorvaukset. Se alin violetti suorakäyrä. Kun laittaa vahvat kakkulat päähän, niin siinä näkee pari pientä paukamaa.
Tätä käyrää harvemmin esitetään. 70-luvun kovat hakkuut ja ”räkämänniköuudistus” myös liian reheville maille toi hirville ruokamaat, jotka räjäyttivät yhdessä valikoivan metsästyksen, ”kannanhoidon”, kanssa kannan 100 000:een. Naaraita alettiin säästää. 70-luvun alussa hirviä kaadettiin vuodessa 5000, 70-luvun lopussa 50 000. Siitä saavutetusta edusta on tehty uusi normaali, josta ei ole sen jälkeen luovuttu, vaikka männyn uusitusala on laskenut noin kolmannekseen -70 luvun tilanteesta. Näkyy tarkemmin aloituksen tummansinisessä käyrässä. Selitetään vaan, että hirvikanta on puolitettu.
”Anneli on asian ytimessä. Poikkeavista olosuhteista( V-S) syötetään metsän kasvatuksen kannalta vahingollista tietoa/oletuksia muuhun Suomeen.”
Kyllä metsänomistajat toimivat joka puolella Suomea kuten minäkin noviisina. Eivät ne kaiva jostain keskustelupalstalta jonkin planterin ohjetta ja toimi sen mukaan. Metsäsuunnitelmassa luki: mätästys ja istutus mänty. Mätästin ja istutin mäntyä. Syötiin. Paikkasin. Syötiin, ennen kuin ehti edes tehdä virhettä taimikonhoidossa. Kun aikansa lyö päätään petäjän kylkeen, moni valitsee kuusen.
Aikaa ja rahaa kuluu oikein mitään kasvatuskelpoista saa alkuun. Pitäähän siihen jotain vihreää saada. Kuusi. Kehottaisin tutustumaan aloituksessa esitettyyn käyrään, siitä huolimatta, vaikka tiedän, ettei siihen tutustuta. VMI kertoo vähän laajemmasta ja suuremmasta ongelmasta kuin pelkkä VS.
”Keski-Suomessa on saavutettu yksi virstanpylväs, jota aikoinaan Sauli Härköseltä tivasin: ilmoituksia hirvivahingoista ei tule. Onnittelut siitä!”
Erinomaisia uutisia arvostetulta metsänhoitotieteen tutkijalta, että hirvivahinkotilanne on selätetty Keski-Suomessa. Se on maan tärkeimpiä puuntuotantoalueita, on loistava uutinen, että puuvalinnat voidaan tehdä vapaasti hirvistä välittämättä. Ilmastonmuutokseen varautuminen ja rauduskoivun osuuden lisääminenkin onnistuu siis ilman huolta. Onnittelut täältäkin, meillä ei tuo valitettavsti vielä onnistu.
Vielä kun saataisiin Ylen valeuutiset jotenkin aisoihin.
Tässäkin linkin uutisessa muka metsänomistaja Ilmonen on Keski-Suomessa tänä vuonna kohdannut pahan hirvivahingon. Olisi toki tehnyt vahinkoilmoituksen noin pahasta vahingosta, mutta kyllä uutinen on ankka, kun ei ilmoituksia tule. ”Härköseltä tivasin: ilmoituksia hirvivahingoista ei tule.””Esimerkiksi toivakkalaisen Matti Ilmosen kolmen hehtaarin männikön osalta haaveet tukkipuusta voi heittää, eikä hengissä olevista männyntaimista ole enää edes kuitukäyttöön.”
Vai mustamaalusta. Väitätkö tosissasi, että Planter on häirikkö ja Hägglundilla on pyhimyksen kehä päänsä päällä? Kohtuutonta leikata pientä 5/1000ha hirvikantaa. Riistahallinto nyt vaan on aika synkässä kunnossa.
Kaikki hirvimäärät on poimittu Luken tilastoista, en ole niitä keksinyt enkä metsässä laskenut. Kymmenen vuotta sitten kanta oli 85 000 ja tavoite 76 000 ja eikun rauhoittamaan.
”Tänä vuonna tuli eteen tilannne , jossa pankkiluvat kävivät paikoin tarpeettomiksi.”
Voi rähmä, ei pankkilupa-asia avautunut vieläkään. Pitänee laatia uusia esimerkkejä siihen ketjuun. Ei Luken verotussuunnitelma tietenkään pidä sisällään tarpeettomia lupia.
Luke: ”Suunniteltu pyyntilupamäärä sisältää myös mahdollisten pankkilupien osuuden”.
En ajatellut tähän ketjuun hirvien sukupuolivalistusta. Näkyy hirvijohtajilla olevan johtajuuskin kadoksissa. Metsästäjät ampuvat muka mitä sattuu, eivätkä johtajat ole saaneet joukkojaan järjestykseen kymmenessä vuodessa. Johtajat vaihtoon! Tätä muuten en usko, rivimetsästäjät ovat säntillisiä, jos eivät sanktiotkin on keksitty.
Eiköhän tuo lihantuotantomalli ole tietoinen valinta, jota ei halutakaan muuttaa. Saadaan pienemmällä talvikannalla ja pienemmällä rähinällä hyvä saalistiheys. Toinen vaihtoehto samaan saalistiheyteen olisi VS3-malli. Vedetään naaras/uros-suhde 1,5:een, mutta runnotaan läpi yli 4/1000ha tavoitetiheyksiä.
