Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 3,410)
  • Planter

    Kannattaa lukea Bernoullin laki, mutta muistaa, ettei tuulimylly ole putken päässä, eivätkä puut kasva putkessa, eikä kaasutinta kuristeta kitkaa lisäämällä. Puut ja mylly ovat vapaassa tilassa, jossa yksi sivu kiihdyttää tai jarruttaa tuulta joko muodollaan tai kitkalla.

    Tuosta saarien välistä, kun kulkee niin huomaa kun  tuulen kanavoituminen nostaa sen nopeutta, mutta siinä onkin kolmella puolella kanavaa supistavat elementit.

    Tällä voi sekoittaa päätään lisää:

    https://www.seepia.org/html/seepia5/siipi/siipi.shtml

    Planter

    Ovathan ne mäkien päällä olevat paikat tuulisempia…..teorissa.  Jos tuulen puoleinen rinne kasvaa 04 kehityluokan metsää tuulen kohtaama kitka hidastaa huomattavasti tuulta.  Kitkan vaikutus taitaa loppua vasta jossain kilometri(e)n korkeudessa.  Laajalla peltoaukealla kitka on pienempi.

    Planter

    Myllykartan mukaan  näköjään ei montaa myllyä ole Varsinais-Suomessa. Jos ajatellaan, että kansalaisaloitteen suojaetäisyys 3km menisi läpi, yksi mylly vaatisi 700ha ympyrän, jossa ei olisi minkäälaista mökkiä. ”Puisto” jossa on paljon myllyjä vaatii myllyjen välille reilusti tilaa. Ei täältä löydy tuhansien hehtaarien yhtenäisiä alueita, joissa ei ole edes kesämökkiä.

    Planter

    Onko tosiaan Sitralla tuollainen skenaario, onko nollamäärä oikea tai yksi liikaa. Päissään laskien, jos 30 000km siirtokäytävän leveys olisi 50m, niin metsää kaatuisi 150 000ha. Myllyjen aukot ja tiet päälle, niin ilmastovaikutus kääntyisi päälaelleen.

    Planter

    Ok Lasse, 2x400kV+110kV vaatii varmasti tuon 96m, ymmärsin, että oli kysymys 110kV linjasta. Kyllä olisi niskakarvat pystyssä jos omalle tontille tulisi.

    Planter
    Planter

    Toinen paljon hankalampi asia on sähkölinjan aiheuttama magneettivuon tiheys. Se riippuu todella monista tekijöistä ja halutessaan voi asiaa tuntemattomalle esittää mieleisensä arvon, vaikka niin, että maan magneettikenttä on voimakkaampi kuin tuo STUKin ohjearvo. Niin onkin, mutta se on staattinen kenttä. Voimajohtojen kenttä vaihtelee 50Hz tahdissa. Päässä kiinni korvalla oleva kännykkä aiheuttaa suurtaajuisen magneettikentän, GHz taajuisen kentän. Kentän vaikutus riippuu sen vaihtelutaajuusta. Muut huushollin sähkövärkit jotain siltä väliltä. Minkälaisen tällin mahtaa sähköauto munille generoida?

    Sähkölinjoissakin kaikki riippuu kaikesta. Linkin dokumentin sivulta 40 eteenpäin voi ihmetellä mikä kaikki.

    https://www.fingrid.fi/globalassets/dokumentit/fi/kantaverkko/turvallisuus/sosiaali_ja_terv_minister_yleisonaltistuminensahkojamagn.pdf

    Planter

    Lassen havainto, että tuulivoimaloiden ja sähkölinjan tulo pistää kyläyhteisön sekaisin, koska porukka jakaantuu tuulivoima”puistosta” hyötyjiin ja haitan kärsijöihin on varmasti totta.

    Mahtavatko kuitenkaan käytetyt argumentit olla luotettavista lähteistä, vai ovatko ne tuulesta temmattuja?

    ”leveys 96m joista isännät saa nyt päineen riidellä kenen metsää lopen lyödään nurin.”

    Onko todella 110kV (ei kW) johtokäytävä näin leveä?

    https://www.fingrid.fi/kantaverkko/kunnossapito/voimajohdot/johtoalue/

    Planter

    ”Se on totta että hirvi syö mielellään monimuotoisuuspuulajeja, mutta niitä kaataa myös taimikonhoitaja, joten hirven merkitys kokonaisuudessa on vaikea arvioida.”

    Ainakin hirvieläinten merkitys on helppo arvioida.  Yhden raivaussahan olen omissa taimikoissa loppuun ajanut, enkä ole yhtään pihlajaa, pajua tai haapaa taimikosta ”kaatanut”. Sellaisia metrin-puolentoista kuivuneita tai puolikuivuneita tappeja tai tupsuja ovat kaikki, jotka ylös yrittää. Se nyt vaan on niin, jos alueella on luokkaa 50-100/1000ha erilaisia hirvieläimiä.

    ”Nikulan ym. esitys oikein hyvä, kuten myös jälkimmäinen, Hakkilan ja Kärkkäisen.”

    Oliko tämä Härkösen esitys huono?

    ”Kun otetaan huomioon hirvien aiheuttamat vahin-
    got, voidaan kysyä, olisiko perusteltuna tavoitteena
    mahdollisimman pienen hirvikannan säilyttäminen.
    Nykyisen suosituksen sallimissa rajoissa saattaisi
    vahingot huomioon ottava kohtuus edellyttää hir-
    vikantaa, jonka tiheys asettuisi lähelle kahta hirveä
    tuhannella hehtaarilla, jolloin kyse olisi n. 50 000–
    60 000 hirven talvikannasta.”

    En löytänyt parempaa omaa kuvaa, mutta tämänsorttista, ei näissä ”puissa” paljon kaatamista ole.

    ”Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään”

    haapa

     

    Planter

    Sitten vielä perään mitä käsiteltiin 2000-luvun alussa ja kuka käsitteli. Näyttää jotenkin siltä, että  hankalat tulokset johtivat siihen, että kriitinen tutkija ”siirrettiin” toiselle puolen aitaa. On nykyisin riistakeskuksen ylin lupaviranomainen. Tuolla edellä Anneli viittasi, hänen sanoneen, ettei enää tule vahinkoilmoituksia Keski-Suomesta, vaikka tulee.

    https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article6701.pdf

    Avautuuko ”kuvio”

    Kannattaa lukea kaikki kolme tarkasti, vaikka se twiittistyneelle ajalle saattaa olla ylivoimainen tehtävä.

Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 3,410)