Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
”Jonkinlaista faktantarkistusta nuo mielipidekirjoituksetkin kaipaisivat.”
Ei, ei mielipiteen tarvitse olla faktaa. Jos kirjoittaa mielipiteen mielipidepalstalle, se voi olla yhden hurahtaneen änkyrän mielipide ja sellaisen kanssa on turhaa lähteä tuhlaamaan aikaa ja inttämään.
Pitää katsoa mitä lukee kirjoittajan nimen alla, jos hän on ministeri, kansanedustaja, meppi, tai organisaation puheenjohtaja ja mielipiteen voidaan katsoa edustavan koko organisaation näkemystä, silloin kannattaa reagoida.
Ei kai tämä Sulkavakaan edusta Koneen säätiötä, kyseenalaista asiantuntijuutta on vain vähän pönkitetty mainitsemalla, että on osallistunut johonkin Koneen säätiön projektiin. Hän on biologi, joka saattaa kuulostaa metsänkasvatuksen asiantuntijaltakin, mutta biologia on aika laaja tieteenala ja hän näkyy väitelleen saukoista, olisi edes avohakkaavista majavista.
Jokin aika sitten oli asiasta kovaa vääntöä. Keski-Suomalaisiin lehtiin oli mielipidepalstoille jaettu hirvestystä koskeva mielipide. Allekirjoittajat olivat kuitenkin nimiensä perään lisäänneet ”alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja” ja ”alueellisen riistaneuvoston varapuheenjohtaja”. Tällöin kirjoitus tulkitaan alueellisen riistaneuvoston kannanotoksi, ei yksittäisten henkilöiden mielipiteeksi.
Se on sitten toinen juttu, miksi tuntuu, että HS:ssa tuntuu olevan painotus metsäalaa kritisoiviin kirjoituksiin. Ovatko kriitikot aktiivisempia ja niitä mielipiteitä on enemmän tarjolla, vaika poimiiko HS tarkoituksella tietyntyyppisiä kirjoituksia?
Näin HS: ”Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. ”
Asiantuntuntijan mielipiteitä ovat, mutta pitäisi olla sen alan asiantuntija josta kirjoittaa. Meteorologi voi olla asiantuntija, mutta ei metsäalan asiantuntija.
Kun metsätalousministerin jakkaralle astui uusi ministeri, haastatteli Metsälehti häntä numerossa 12/2017. Hän totesi, että hirvestys kaipaa hiomista ja hirviä ei saa olla liikaa. Aika monet silmälasinsangat ja taimet on pureskeltu sen jälkeen, hiomakivi on edelleen kadoksissa, mutta nuolukivet eivät.
”Kauriit ja peurat nakertavat hiukan uusia silmuja mutta se on noissa massamäärissä vesoja aika samantekevää.”
Mieli saattaa muuttua, kun nuo elukat leviävät oikein kunnolla Satakuntaan. Istutustaimen potissa on lannoitetta ja ensimmäinen vuosikasvu on rehevää, pehmeää ja maukasta. Erään kolleegan keväisen 3 ha istutusmännikön taimet olivat valkohäntäpeurat syöneet seuraavaan kevääseen mennessä tyystin pois. Ei ole ihan samantekevää hänelle.
Takaisin otsikon aiheeseen. Olisiko summittaisten mielipiteiden roiskimisen sijaan syytä katsoa, miten riistakeskus huomioi suurpetojen vaikutuksen? Vaikutus siis nykyisellä petokannalla.
Kun tiedetään suurinpiirtein karhu- ja susikantojen koko, niin alla olevista tiedoista voi arvioida suuruusluokkia, joilla petojen vaikutus on merkittävä. Vaikutus ei tietenkään ole suoraviivaista, jos petojen annetaan lisääntyä. Kun pedot alkavat merkittävissä määrin verottaa saaliseläimiä ja helppo saalis vähentyä, petojen pentueet pienenevät. Vähitellen löytyisi tasapainotila Yellowstonen tapaan. Ei taida Suomalainen yhteiskunta olla valmis sellaisen tasapainotilan etsimiseen.
PETOJEN VAIKUTUS HIRVIKANNAN KOKOON
AIKUISET
Karhu keskim. noin 0.5 %
‒ vaihtelu 0-5 %Susi keskim. 0.5 %
‒ vaihtelu 0-5 %VASAT
Karhu keskim. 3 %
-vaihtelu hyvin vähäisestä jopa yli 50 prosenttiinSusi keskim. 6 %
– vaihtelu hyvin vähäisestä 15 prosenttiinVaikuttaa vähän pieneltä tuo viisaitten ilmoittama 18 miljoonaa kiloa ruokaa, itse haarukoin aiemmin isomman määrän. Sorsillekin menee 6 miljoonaa kiloa!
Kinaaminen stop !
Luken arviot vhp jäävä kanta 2020-2021 metsästyksen jälkeen Varsinais- Suomen riistakeskuksen Rhy:t (keskimäärin 31/1000ha).Pinta-alat maapinta-aloja, joten mukana kaupungit ja kylät Turku ym, joissa kanta harva…vielä.
Vhp arvio 125 000. Metsäkaurisarvio 80 000, kolareita viime tilastossa enemmän kuin vhp, nekin pakkautuneet pääasiassa Varsinais-Suomeen. Ei liene suurentelua, jos arvioi, että VS kanta olisi noin 20 / 1000 ha. Lisäksi hirvet keskimäärin 4/ 1000 ha.
On siinä sellainen setti yli 50/ 1000ha talvella, noin 80/ 1000ha kesällä, keskimäärin, että sanoisin koko maakunnan olevan tihentymäaluetta.
Alastaron riistanhoitoyhdistys
pa 26900 ha
jäävä 1159Kalannin seudun riistanhoitoyhdistys
pa 38600 ha
jäävä 985Kemiönsaaren riistanhoitoyhdistys
pa 67700 ha
jäävä 2378Kiskon piirin riistanhoitoyhdistys
pa 64900 ha
jäävä 1085Laitilan seudun riistanhoitoyhdistys
pa 73700 ha
jäävä 2802Loimaan seudun riistanhoitoyhdistys
pa 59000 ha
jäävä 2451Marttilan seudun riistanhoitoyhdistys
pa 48700 ha
jäävä 1507Maskun seudun riistanhoitoyhdistys
pa 51700 ha
jäävä 971Mynämäen alueen riistanhoitoyhdistys
pa 61900 ha
jäävä 1865Paimionlahden riistanhoitoyhdistys
pa 49000 ha
jäävä 1103Paraisten riistanhoitoyhdistys
pa 27200 ha
jäävä 578Perniön seudun riistanhoitoyhdistys
pa 47800 ha
jäävä 1328Pöytyän seudun riistanhoitoyhdistys
pa 85600 ha
jäävä 4871Rymättylän-Merimaskun riistanhoitoyhdistys
pa 21700 ha
jäävä 599Salon seudun riistanhoitoyhdistys
pa 85500 ha
jäävä 2716Turun seudun riistanhoitoyhdistys
pa 68800 ha
jäävä 820Vakka-Suomen riistanhoitoyhdistys
pa 63400 ha
jäävä 2159Turunmaan saariston riistanhoitoyhdistys
pa 59300 ha
jäävä 2462Someron riistanhoitoyhdistys
pa 66700 ha
jäävä 1642Erittäin hyvä kiteytys ja ymmärrys tilanteesta!
Pyydyksistä tuli mieleen. Joskus ahti suo antejaan ylemäärin, joskus ei mitään. Pienessä kyläyhteisössä aikanaan varttuneena oli tapana antaa ja tasata niille joilla ei ollut. Jos ahti antoi ylimääräistä, jaoin ylimääräisen. Nuoret saivat kalat perkaamattomina, vanhuksille perkasin tai fileerasin saalista ja vein perille, korvauksena hyvä mieli. On aika sottaista hommaa sisätiloissa. Rannan perkaupöydällä terävillä veitsillä homma hoitui nopsaan ja siististi. Puhtaanapitolaitoskin oli oppinut milloin on nokkaan tulossa perkeitä.
Tuollainen kateus ja itselle saaliin varaaminen, vaikka pyydykset ovat omat, on itselleni täysin vierasta. Onko se joku Keski-Suomalainen luonteenpiirre?
Ehkä pitäisi pyytää anteeksi suorittavalta portaalta, olen syyttänyt häntä provosoinnista, ehkä se ei olekaan sitä. Jos onkin perinyt Keski-Suomalaisen vittumaisen luonteen, niin sillehän ei voi mitään.
”Mitä tulee ylimääräisten rambojen tuloon roiskimaan toisten ylläpitämille ruokintapaikoille (muualta ei saa saalista),saattaa homma loppua heti alkuunsa eripuran seurauksena. Moni on niin mustasukkainen (aiheesta) ruokintapaikkansa elukoista ,että esim koiran avulla tapahtuvaa jahtia ei voi aloittaa ilman repivää riitaa läheltäkään ruokintapaikkaa. Kyse on vastaavasta asiasta ,kun joku tulisi kokemaan toisten verkot tai katiskat.”
Hirveetä dramatisointia, mutta eihän sitä voi tietää. Esiintymisalueen reunoilla ollaan siinä vaiheessa kuin itse 90-luvulla. Valokuvattiin ja ihasteltiin hienoa uutta eläintä ja esiteltiin kuvia tuttaville, lähetettiin paikallislehteeenkin kuva, miten kaunis eläin kävi pihalla. 2010 paikkeilla lisääntyivät omalla reviirillä räjähdysmäisesti lauhojen talvien seurauksena. Meri ei jäätynyt ja pieni lauma jäi jumiin muutaman kymmenen hehtaarin saareen.
Keväällä kauhisteltiin jälkeä kaikki varvut ja risut oli kynitty pois, ruoka oli loppunut, sitten oli siirrytty havuihin, jopa miehenmittaiset kuuset oli riivitty puhtaaksi. Ei niitä kovat talvetkaan ja ruoan loppuminen helposti tapa, ne ovat selviytyjiä, syövät hätätilassa melkein mitä vain, merikotkille aikanaan laitettu possuhaaskakin kuulemma kelpasi, luita kaluttiin. ”Hiljaisia signaaleja” tähän suuntaan voi huomata ketjuun linkitetystä Kuntun keräämästä aineistosta, ne havainnot ovat kuitenkin tilanteesta, jossa mielinen ruoka ei ole vielä loppunut. Maukkaimmat syödään ensin, mutta ruokapulan yllättäessä T1 taimikko on mennyttä.
Silloin saaressa tajusimme, että haitallista vieraslajia ei missään tapauksessa saa päästää leviämään laajalle ja yritimme tehdä asian selväksi muillekin. ”Planter aloitti rummutuksen ja mustamaalaamisen”. Nyt (anteeksi) idiootit ovat päättäneet tahallaan lisätä lisätä ja levittää tätä tuholaista. Siinäpä levitätte, perästä kuuluu.
Minulla asettui jokunen vuosi sitten metsäkauriita juuri istutettuun kuusentaimikkoon. Kaveri-ja tuttavapiiriin kuuluu useita metsästyksen harrastajia pari seuratontakin, ”jonossa” ovat, mutta paikkaa ei ole auennut. Nämä ova mahdollisimman kaukana mistään ramboista. Kävivät poistamassa taimien syöjät kun vihjaisin asiasta.
Minkäänlaista ruokintapaikkaa ei ole, mutta elukat olivat tulkinneet virheellisesti, että taimikko on ruokintapaikka. Eikä se meidän puutarhakaan ole ruokintapaikka, mutta joku on opettanut, että juurekset kuuluu syödä. Näytin taimikossa kavereille sopivan kyttäyspaikan, jonka editse kauriit kulkevat ja mikä on niiden tykkäyspaikka. Ei ole sen koommin ollut murhetta pienimmistä sorkista, jos tulevat lähtevät sorkat pystyssä. Minusta vastaava mahdollisuus poistaa valkohännät väärin tulkitulta ruokintapaikalta olisi ihan perusteltua, ei kanta enää vaarannu.
