Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Alajärven poijjaat ovat laskeneet muut jutut, nyt oli enää kysymys tarvittavasta lupamäärästä. Sama laskelma periaatteessa on ilman laskuria tuossa edellisessä viestissäni kursiivilla. Lupia on myönnetty 150, ei sitä tarvitse laskea, vaan sitä, riittävätkö luvat ARN:n asettaman tavoitteen saavuttamiseksi, jos laitetaan pankkiin 27%.
Kun edelleen nousee käsiä, että asia ei ole ihan selvä, niin vaihdetaan näkökulmaa rhy-tasolta koko maan tasolle.
Alla olevat tiedot löytyvät osoitteesta: riistahavinnnot.fi -> sorkkaeläimet -> ajankohtaista -> Hirvitalousalueiden_verotustiedot_verotussuositus_2021.xlsx
Otettu Excel taulukosta suunniteltujen pyyntilupamäärien ylärajat hirvitalousalueittain (59)
551
384
401
1201
560
556
668
293
511
827
311
567
429
1132
1157
1976
823
125
1506
125
748
2042
1380
1350
1342
645
700
1030
748
1097
566
915
638
235
225
271
269
1092
443
712
373
947
1033
1946
1917
690
453
1293
390
286
629
759
139
251
489
225
516
402
268yht:42557 tämä on koko maan suunniteltu pyyntilupien yläraja.
Riistakeskuksen Yle:n ym. mukaan koko maahan on myönnetty lupia 41 631, eli vähän alle alle suunnitellun ylärajan.
”Nyt on tärkeää, että kaatolupia anotaan riittävästi, reippaasti yli arvioidun kaatotarpeen. Lupapankin ideana on, että lupia anotaan reserviin 20-30 % yli ennakoidun kaatotarpeen. Jos syksyllä ilmenee, että hirvikanta olikin ennakoitua suurempi, on lupapankista otettavissa kaatolupia joustavasti.”
Ei ole mitään suunnitellun kaatotarpeen ylittäviä pankkilupia myönnetty, ne sisältyvät arvioituun kaatotarpeeseen kuten Luke ohjeistaa.
Jos olisi myönnetty 20-30% ”ylimääräisiä” pankkilupia, kokonaislupamäärän pitäisi olla 50 000 paikkeilla.
Avautuuko asia? Voin kyllä miettiä vielä uusia näkökulmia, jos tarvetta on.
Otapa Anneli siihen laskuriin luvut tästä sivun 8 esimerkistä, joka on todellisesta elämästä. Työn helpottamiseksi kopioin oleellisen osuuden tähän alle.
-Laita sinne ne Luken laskemat tarvittava alaraja sekä tarvittava yläraja, 105 ja 150
– laita käyttöasteeksi 100% ja laske, montako lupaa pitää käyttää?
-vaihda käyttöaste ja laita 27% luvista pankiin, jolloin ne eivät ole normaalisti käytettävissä, joten vaihda käyttöasteeksi 73%
-suuriko on kokonaislupamäärä, jolla päästään tavoitteeseen, kun 27% pankitetaan….riittävätkö kätettävissä olevat luvat?
Olisiko pitänyt anoa enemmän lupia, mutta riistakeskus tuskin myöntää juurikaan yli 150, joka on Luken laskema yläraja.
***************************************
No ei oteta uutta esimerkkkiä. Esitetään toisella tapaa hitaasti askel askeleelta edeten edellisen sivun Alajärven tapaus, josko asia avautuisi näin.
1. Heille on myönnetty 150 pyyntilupaa.
Katso Luken verotussuunnitelma on edellisellä sivulla, jolla Luken laskelmien mukaan päästään alueellisen riistaneuvoston asettamaan tavoitteeseen:
2. Tavoitehaarukan
alaraja on 105
yläraja on 150.Kun tavoite on esitetty haarukkana (alaraja/yläraja) tarkemmaksi tavoitteeksi asetetaan tällöin haarukan keskikohta.
3. Laske haarukan keskikohta: (105+150)/2= 127,5
4. Heillä on 150 lupaa kaikkiaan.
Laske paljonko lupia pitää käyttää, jotta päästään haarukan keskikohtaan.
100x(127,5/150)% = 85% myönnetyistä luvistaLupien käyttöasteeksi pitäisi tulla 85%, jotta osutaan tavoitehaarukan keskelle.
5. Pankkiin laitetaan kuitenkin 40 lupaa, joten käyttöön jää 150-40 = 110 lupaa
6. Käyttöön jäävät luvat ovat 100x(110/150)% = 73% myönnetystä kokonaislupamäärästä 150.
Mitään lupia ei tämän lisäksi ole, koska kertoivat, että saivat 150 lupaa ja tallettivat niistä pankkiin 40. Missään ei ole ylimääräisiä lisälupia.
**************************************
Oi, täällä on saatu uusi määritelmä pankkiluville. Nyt kun hommat on tapulteltu, katsotaan laatikon pohjalle. Luvista on käytetty 69%. Ylimääräiseksi on jäänyt 31%. Koska pankkiluvat ovat ylimääräisiä lupia, niin pankkilupia oli 31%.
Kommentti Annelin ehdotukseen ”Mikä vika näissä?” jäi kiireessä perustelematta.
Säätelyjärjestelmän tarkastus 2005. Vaikka kaikki sidosryhmät ovat samaa mieltä, niin ei mitään vaikutusta.
”Hirvikannan tiheyttä mitataan arvolla hirvien lukumäärä tuhan-
nella maahehtaarilla. Hirven pääasiallinen elinympäristö on metsä.
Kaikki sidosryhmätahot esittivät kuvaavammaksi luvuksi hirvitiheyttä metsämaan osalta. Erityisesti Etelä-Suomessa ja muun Suomen maatalousvaltaisilla alueilla muun kuin metsämaan osuus voi
olla korkeakin. Hirvikannan mittarina voitaisiin käyttää myös hir-
vien määrää suhteessa taimikkoalaan. Tämä viittaisi selvästi hir-
vikannan talviravinnon määrään.”Yritetään selittää vaihteeksi asia näin. Käytössä oli vuoteen 2015 vanha hirvikannan säätöjärjestelmä, joka korvatiin uudella, nykyisin käytössä olevalla.
Vanha:
”Useissa riistanhoitopiireissä on otettu käyttöön
järjestelmä, jossa luvanhakijat hakevat varmuuden vuoksi enemmän
pyyntilupia kuin syksyllä on suunniteltu metsästää. Näitä kutsutaan
hylly-, pankki- tai reserviluviksi. Ne voidaan ottaa syksyllä käyt-
töön, jos hirvien määrä osoittautuu syksyllä keväällä arvioitua suu-
remmaksi.”Näin siis vanhassa järjestelmässä, pankkilupia haettiin erikseen ja ne olivat ylimääräisiä…varmuuden vuoksi…hätävara.
Vuoden 2014 hirvikannan hoitosuunnitelman hyväksymisen jälkeen otettiin käyttöön uusi pitkään valmistelu säätöjärjestelmä. Siinä Luke tuottaa riistanhoitoyhdistyksille verotussuunnitelun, pyyntilupa haarukan, alarajan ja ylärajan. Haarukkaan osuvalla saalismäärällä saavutetaan alueellisen riistaneuvoton asettama tavoitetiheys arvioiden mukaan.
Luken verotusuunniteluohjeessa lukee, että suunnitelu sisältää mahdolliset pankkiluvat. Katso tämä ketju sivu 1. Mitään ylimääräisiä lupia ei ole, eikä anota. Mahdolliset pankkiluvat on tarkoitettu tasaamaan lupia yhteislupa-alueen sisällä, mutta ne eivät ole ylimääräisiä.
Onko nyt käynyt niin, että ”vanhan liiton miehiltä” on uudistus on jäänyt huomaamatta ja porukka ajaa vanhaa järjestelmää uuden rinnalla ja säätää ihan omiaan, pankittaa niinkuin ei olisi mitään uutta tapahtunut. Silloinhan järjestelmä ei toimi.
Toisaalta luulisi riistakeskuksen olevan tietoinen uudistuksesta, kun on sitä ollut tekemässä, mutta kuitenkin opastaa Metsästäjä-lehdessä, että pankkiluvat ovat ylimääräisiä.
Joku voisi ehkä kuvitella, että haarukan keskikohdan ja ylärajan välillä olevat luvat olisivat niitä lisälupia. Silloin olisi edellytyksenä, että muut luvat käytettäisiin 100%:sti. Toisaalta jos pankitetaan neljännes/kolmannes luvista, niin määrä ei edes mahdu likimainkaan puoleen haarukkaan.
Jos, kuten yleistä on, saaduista luvista laitetaan heti pankkiin 20-30%, käyttöaste jää maksimissaan 70-80 %:iin, edellyttää että pankin ulkopuolella olevat luvat käytetään 100%:sti. Sivun 8 esimerkissä lupien käyttöasteella 85, päästäisiin tavoitteeseen, mutta pankkiin laitettiin 27%, joten maksimi käyttöaste on pankkia avaamatta 73%. Kun kylvetään epäilystä hirvien loppumisesta pankkeja ei avata.
Kun Jalasjärvi oli aloituksessa, niin laitetaan tähän toinenkin vuosi samalta paikkakunnalta:
”Toimintakertomus v.2015
Jalasjärvelle riistanhoitoyhdistyksen alueelle oli myönnetty hirvilupia yht. 180 kpl, josta jakoon laitettiin 131. Porukallamme oli 28 hirven kaatolupa, joista käytettiin 9 aik. ja 12 vasaa. Hirvipankki
49 lupaa . Myönnetyistä luvista käytettiin 15 eli vähän yli puolet. Koko Jalasjärvellä lupien käyttöaste oli 62,3%.”RP-PO3 hirvitalousalueen tiheys ponkaisikin 2015-2016 yli viiden tuhannelle hehtaarille.
Tuliko nyt kaikille selväksi? Jos ei vieläkään, niin käsi reippaasti ylös niin yritetään selittää vielä uudestaan ja tarkemmin.
Vaikka on perusteltu, ettei seurakohtaisia tietoja voida hirvitietokannassa laittaa julkiseksi, niin monet seurat julkistavat niitä vapaaehtoisesti. Löytyvät ihan googlella, jos osaa hakea. Kävin niitä läpi nähdäkseni pankkilupakäytäntöjä, nykyisen hirvikannan säätöjärjestelmän ajalta. Löydöksien haarukka oli, että luvista oli laitettu pankkiin 15%-66%. Hyvin tyypillisesti 25%-35%. Tämä sotkee aika tehokkaasti säätöjärjestelmän, koska pankkiluvat eivät ole ylimääräisiä lupia. Myös valkohäntäpeuralupia pankitetaan saman kaavan mukaan.
En ota nyt mitään yksittäistä seuraa esimerkkinä ”tikun nokkaan”, riitäköön edelliset rhy-tason esimerkit, ainakin toistaiseksi.
Ja ympäristöasioiden hoitoon englantia:
Nyt pistän aika pahan, anteeksi Jari.
Minusta tärkein avu, kun neuvotellaan EU-pöydissä on hyvä kielitaito. Esimerkiksi Petri Sarvamaa ei ymmärrä ruohonjuuritason metsäasioista höykäsenpölähtävää. Metsäteollisuus on kuitenkin prepannut hänelle oleelliset tärkeät asiat ja hän on ehkä parhaiten ajanut Suomalaisen metsäteollisuuden ja sitä kautta metsätalouden etua. Toinen samanlainen tapaus on Nils Torvalds.
Leppää edellisenä ministerinä oli Kimmon Tiilikainen. Metsänhoitaja ja kohtuullinen kieltaito, jolla kommunikoida suoraan ilman avustajia muunmaalaisten avainhenkilöiden kanssa. Tekikin ymmärtääkseni ympäripyöreitä päiviä ja hyvää työtä vaikeissa Lulucf neuvotteluissa.
Välillä hiipii alitajuntaan epäilys, että ei vaan olisi lobattu seuraajaa niin, että tärkeimpänä CV:ssä olisi ollut metsästysharrastus? Tuntuu, että EU-metsäasioissa on nyt junnattu jälkijoukoissa ja kaikki karkaa käsistä. Onhan metsätalousministeri ymmärtääkseni neuvotteluissa varsin tärkeässä roolissa.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/de9b1338-3cfe-4f8c-a8e5-6047c0092299
Thanks you’re welcome!