Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Hyvin jäi vielä pankittaen hirviä Pohjanmaan rannikolla, eiköhän niitä sieltä köpöttele Jalasjärveltä, kun vielä tuo 2021 pallurarivin alapää yleensä nousee myöhemmin takaisinlaskennalla noin 0,5 hirveä ylöspäin.
Kertaus on opintojen äiti, tapaus Alajärvi:
”1. Heille on myönnetty 150 pyyntilupaa.
2. Tavoitehaarukan
alaraja on 105
yläraja on 150.Kun tavoite on esitetty haarukkana (alaraja/yläraja) tarkemmaksi tavoitteeksi voidaan asettaa tällöin haarukan keskikohta.
(105+150)/2= 127,5 ”
Luken ei myönnä erikseen perus-ja pankkilupia, se myöntää vain potin lupia.
Alajärviset olisivat voineet hakea 127,5 lupaa, mutta silloin olisi edellytetty, että he käyttävät luvat 100%:sti.
He päättivät hakea 150 lupaa, joka on Luken suositushaarukan yläraja. Sen riistakeskus myöntää. Jos olisivat hakeneet vaikkapa 170 lupaa, silloin siinä olisi niitä verotusuositukseen nähden ylimääräisiä lupia. Tuskin olisivat niitä saaneet, koska olisi mahdollista yliverottaa.
He siis saivat 150 lupaa. Jos niitä ei pankiteta vaan käytetään normaalisti niin 85% käyttöasteella päästään tavoitteeseen, sillä 0,85×150=127,5
Jos pankkiin olisi laitettu 150-127,5=22,5 lupaa, tavoitteeseen olisi voinut päästä vielä, edellyttäen, että kaikki muut luvat käytetään 100%:sti. Tämän suurempaa määrää ei saa pankittaa, koska se edellyttäisi yli 100% käyttöastetta pankin ulkopuolella oleville luville.
He pankittivat 40 lupaa.
”Totta kai pankkilupien on sisällyttävä haettuun lupamäärään ,koska kesken kauden niitä ei voida hakea lisää.”
Hyvä ystävä, tietysti näin.
Ero Luken ja riistakeskuksen ohjeissa on: Sisältääkö se Luken tekemä verotussuunnitelma pankkiluvat. Se suunnitelma, jolla arvioidaan päästävän alueellisen riistaneuvoston asettamaan tavoitetiheyteen.
Pitää huomata, että hirvikannan hoitosuunnitelman ja uuden hirvikannan säätöjärjestelmän käyttöönoton jälkeen ei enää anota erillisiä pankki-hylly tai reservilupia.
Ihan hyvää pohdiskelua. Erikoinen tilanne, että maanomistaja ja metsästyoikeuden haltija on määritelty ”sidosryhmäläiseksi”. Tilanne pitäisi olla tietysti päivastoin, maanomistaja päätää ja muut ovat sidosryhmiä. Ei asunnon vuokraajakan ole sidosryhmäläinen. Tämä ei kuitenkaan kuulu otsikon pankkilupamääritelmään, ehkä joku avaa sille oman ketjun.
Jos pidetään puolivälin pankkilupapalaveri ja katsotaan mihin on päästy.
Lähdettiin tilanteesta, jossa Luke on määritellyt ja ohjeistanut, että verotussuunnitelu, jolla arvioidaan päästävän tavoitetiheyteen sisältää mahdolliset pankkiluvat. Riistakeskus kuitenkin ohjeistaa metsästäjiä, että pankkiluvat eivät kuulu verotussuunniteluun vaan ovat ylimääräinen hätävara.
Suorittava porras ja Anneli ovat jyrkästi sitä mieltä, että Luke on väärässä, ovat laskeneet väärin tai ohje on väärä, muut ovat pääosin ”hiljaa”. Itse vain totean, että ristiriita on, lähestyy asiaa miten tahansa.
Luken määritelmä ylhäällä, riistakeskuksen alhaalla.
Meillä on täällä tämä oma ongelma:
”Alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja Martin Hägglund on selvillä MTK:n vaatimuksesta mutta ei näe sille perustetta.
”Vaatimus laskea hirvitiheys 2,5 hirveen tuhatta hehtaaria kohden koko maakunnassa on kohtuuton. Se puolittaisi pienen kannan puoleen nykyisestä.”
Ennestään hän on VS-alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja ja valtakunnallisen riistaneuvoston varapuheenjohtaja. Nyt hänet on nimitetty myös riistakeskuksen hallitukseen 1.1.2022 alkaen. Kun polkee mahdollisimman hyvin sidosryhminen oikeudet, niin eteenee riistaorganisaatiossa, se tuntuu olevan pelin henki.
Hallituksen nimittää maa- ja metsätalousministeriö. Sinne on mennyt palautetta, että täällä ei totella ministeriön ohjeita. Palautteeseen reagoidaan nimittämällä.
https://riista.fi/riistahallinto/suomen-riistakeskus/hallitus/
Mutta tämä asia ei liity pankkilupiin. Onko jo kaikille avautunut, että uuden säätöjärjestelmän pankkiluvat eivät ole ylimääräisiä pyyntilupia, sillä tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan valtakunnallisesti 92% käyttöaste. Pitääkö esittää vielä eri näkökulmista.
”Ainakin sen (ehkä) opimme tästä, että pankkilupajärjestelmä on tärkeä osa lupajärjestelmää.”
Ehkä yhteislupa-alueella tärkeä, jos sitä käytetään oikein, jos pankkiluvat (jotka eivät ole ylimääräisiä) käytetään kaikki ja kohdennetaan tihentymiin.
Muuten yhteislupa-alueiden ulkopuolella pankkilupajärjestelmä on turha ja haitallinen. Edellä esitetty 92%:n lupien käyttöasteen saavuttaminen on todella haastava ilman, että parhaan jahtikauden ajaksi osa luvista laitetaan pankkiin.
Otetaan seuraava lähestymiskulma, koska edelleen nousee käsiä, ettei ole ihan ymmärretty.
Jos lupien käyttöastetta ei pystytä pitämään yli 80%:n voidaan maailman hienoin kannan säätelyjärjestelmä kuopata. 60% oli tietysti tyypillinen provokatiivinen heitto. Jos tämän vuoden 41 000:sta myönnetystä luvasta käytettäisiin 60% (25 000), kun tavoitehaarukan keskikohta on 38 000, niin miten toimisi säätö.
Koko maan tavoitehaarukan yläraja 42557
koko maan tavoitehaarukan alaraja 33678Koko maan haarukan keskikohta (42557+33678)/2= 38117,5
(Timppa varmaan tarkistaa ettei ole laskuvirhettä)
Lupia myönnetty koko maahan 41631
Kun kaikista myönnetyistä luvista (sisältää pankkiluvat) käytetään koko maassa keskimäärin 92% päästään tavoitehaarukan keskelle. Tänä vuonna pitäisi koko maan keskimääräinen lupien käyttöaste olla siis yli 90%.
0,92 x 41631 = 38300
Yhtään ei ole varaa pankittaa/jättää käyttämättä. Mitään ylimääräisiä pankkilupia ei ole.
”Eikös se lupapankki siitä synny, jos ensin haetaan lupia tavoitehaarukan keskelle ”Tarvittava määrä” ja asetetaan käyttöasteeksi 70 – 80 %? Myönnetty kokonaislupamäärä kasvaa siitä sen 20 – 30 %.”
Alajärvelle oli haettu 150 lupaa. Haarukan keskikohta oli 127,5. Jos yhtään lupaa ei laiteta pankkiin, tavoite täytyy 85% lupien käyttöasteella. 0,85×150=127,5
Jos laitetaan 15% pankkiin ja muut luvat käytetään 100%:sti tavoite saavutetaan.
Alajärvellä laitettiin 27% pankkiin. Rhy-tason tavoitetta ei ole mahdollista saavuttaa ilman pankin avaamista. Yleisellä 20-30% lupien pankituksella tavoitetta ei voi saavuttaa ns ”perusluvilla”
Pankkiluvat eivät ole ylimääräisiä pyyntilupia nykyisessä uudistetussa hirvikannan säätöjärjestelmässä.
