Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
”Pyyntilupahakemukset osoitetaan suoraan riistakeskukseen. Eivät poikkea missään välillä . Tämä on lukutaitoisen helppo tarkistaa”
Tiedätkö, että riistanhoitoyhdistys on riistahallinnon paikallistason yksikkö?
https://riista.fi/riistahallinto/riistanhoitoyhdistykset/
Et kai kuvittele, että lupapäällikkö Sauli Härkönen levittää pöydälleen lähes 5000 seurojen pyyntilupahakemusta, tarkistaa karttaliiteet, yhtenäisyyden, rajat, pinta-alat, pyytää korjaukset virheellisiin hakemuksiin alkaa miettiä antaako 6 vai 8 lupaa….Ei tietenkään katsoo ehkä hirvitalousalueet, että pysytään raameissa. Tietysti rhy:t käsittelevät hakemukset ja joku ”hakkaa vaan leimoja” pääkonttorilla.
”Tämä on lukutaitoisen helppo tarkistaa.!”
Olen lukutaitoinen ja tarkistan, vaikka tulos on itsestään selvä.
Tietysti se yhteislupa-alueen pyyntilupahakemus tulee omalle Rhy:lle, eli itselle, mihin se muualle menisi.
suorittava porras 1.10.2013, 19:54
”Täällä jotkut epäilivät Mikko Tiirolan haluja pitää hirvikanta kohtuullisena ja mieluummin alentaa sitä.
Sen verran tunnen häntä henkilökohtaisesti , että olen varma , että hän tekee kaikkensa , ettei hirvien määrä lisäänny. Talvehtimisalueen tuntumassa olevan metsäpalstan tila hirvien jäljiltä ei ole kuulemani mukaan ollut kehuttava . Myöskin siinä , että hirviä vähennetään ampumalla eikä puskasta huutelemalla , hän tulee näyttämään esimerkkiä . Tänä syksynäkin hyväksytysti suoritettu ampumakoe antaa tähän mahdollisuuden .”Kyllä nuo edellisen sivun Petäjäveden luvut ovat hyvin linjassa muiden esimerkkitapausten kanssa. Lupia on kaikissa käytetty selvästi alle Luken suositushaarukan alarajan ja näitä on lisää. Vastapainoksi tuskin löytyy yhdistyksiä, joissa on vastaavasti käytetty lupia selvästi yli Luken suosituksen ylärajan. Jos Luken arviot pitävät likimain paikkansa, lähtee kanta kasvuun ennen kuin on saavutettu tavoitetta.
Yksi merkittävä havainto oli, että yhteislupa-alueen kattaessa kokonaan tai lähes kokonaan Rhy-alueen, yhteislupa-alue käytännössä hyväksyy omat lupahakemuksensa. Erikoinen kuvio.
Tiirola selitys on vähän ontuva. Hänellä on Petäjävedellä metsää 650ha. Olisi aika outoa, jos hän lähtisi hirvimetsälle entiseen kotipaikkaansa Pudasjärvelle, jossa metsää oli 27 ha.
Tuota suorittavan portaan Ponssen alla olevaa nimimerkkiä kun klikkaa niin, avautuu tieto ”kotipaikka Petäjävesi”.
Otetaan lisäesimerkiksi Petäjäveden Rhy, koska tänne on annettu sen lukemia ja saadaan ehkä kommentit verekseltään.
alaraja 90
yläraja 120haarukan keskikohta (90+120)/2= 105
Edellisen kommentin perusteella lupia haettiin ilmeisesti ylärajan verran, kuten edellisissäkin esimerkeissä, tasaluku 120.
Pankkiin laitettiin niistä 20%, eli 24 kpl, yhtään niistä ei käytetty.
Olisi käytetty 96 lupaa, edellyttäen, että kaikki pankin ulkopuolella olevat luvat olisi käytetty 100%:sti. Suorittavan portaan raportit kuitenkin kertovat pienemmistä prosenteista.
suorittava porras 21.11.2021, 16:34
”Paikkakunnan lupien käyttöaste tähän mennessä 56%. Riistapomojen kannanotto käy sitä vahvemmin toteen , mitä pidemmälle jahtikausi etenee.”suorittava porras 28.12.2021, 21:33
”Viime vuonna lupien käyttöaste oli 85 ja nyt jäädään alle 70%:n. Jo viime syksynä jotkut arvuuttelivat ,että tulikohan haettua liikaa lupia. Nyt ei enää tarvitse arvailla.”suorittava porras 5.1.2022, 17:21
”Kerrataan vielä , että oman rhy:n toimipiirissä uroksia tuli kaataa 40% aikuisista ja vasoja 62% kaikista hirvistä. Toteutuma 43% uroksia ja vain 50% vasoja.”Mikä sitten oli lopullinen lupien käyttöprosentti, se ei selityksistä selviä (olisiko noin 67%?), jolloin olisi käytetty korkeintaan 80 lupaa, kun Luken tavoitehaarukan keskikohta, eli tavoite on 105 ja alaraja 90. Pankkiin ei saa laittaa lupia niin, että määrä putoaa alle 105:n.
”Paikkakunnan kattavan yhteisluvan tapauksessa osakkaat hakevat lupia rhy:n laatiman suunnitelman pohjalta.
….Eli paikallisesti päätetään ,mitä tehdään. Mitkään ”korkeammat voimat” eivät tee päätöksiä paikallisten metsästäjien puolesta pankkilupa-asioissa.”Tässä onkin kuvattu paikallinen ”hirvimafia” täydellisesti. Yhteislupa-alue on sama kuin rhy-alue.
”Hakemus meni läpi sellaisenaan.”
En yhtään ihmettele, siinä voi yhteislupa-alue lähettää pyyntilupahakemuksen rhy:lle eli itselleen. Läpi menee silloin helposti. Pankilla voi säätää kantaa, voi laittaa riistakeskuksen ohjeistuksen mukaan vaikka 30% pankkiin, jos on venyvä omatunto, niin enemmänkin, jos jollain muulla on vähemmän. Ei ihme jos hieno hirvikannan säätöjärjestelmä ei toimi, kun sen sisälle on rakennettu tällaisia lisäsäätöjärjestelmiä.
ps. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolankin kotitila sijatsee Petäjävedellä. Ampuu siis hirviä ”samoilla luvilla” kuin suorittava porras . Hänhän kommentoi Metsälehdessä Vesterisen vetoomusta näin:
12.10.2021 09:15
Hirvipomojen sooloilu sai metsänomistajat pöyristymään”MTK:n metsävaltuuskunnan johtaja Mikko Tiirola Petäjävedeltä hämmästelee linjanvetoa.
”Tässähän on selvä viesti, että älkää vaan ampuko hirviä”, Tiirola sanoo.
Hänen mukaansa Houhalan ja Vesterisen kirjoituksella ohitettiin heidän itsensä johtaman alueellisen riistaneuvoston linjaukset ja metsästysviranomaisten myöntämät kaatolupamäärät.
”Tietojeni mukaan tätä ei ole käsitelty alueellisessa riistaneuvostossa.”
Tiirola on huolissaan kirjoituksen vaikutuksesta hirvikannan säätelyyn.
”Esimerkiksi meillä Petäjävedellä kannan säätely on toiminut hyvin ja kanta on kehittynyt tasaisesti. Houhalan ja Vesterisen kirjoittelu vaarantaa tämän kehityksen. Kanta voi lisääntyä äkisti, jos hirviä nyt jätetään ampumatta.”
”Jos perintö siirretään yli sukupolven niin siirrytään kakkos perintö veroluokkaan.”
???????????????????
Kuulut veroluokkaan I, jos olet
”perinnönjättäjän aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen osapuoli
perillinen suoraan alenevassa tai ylenevässä polvessa eli lapsi, lapsenlapsi, vanhempi, isovanhempi
aviopuolison tai entisen aviopuolison perillinen suoraan alenevassa polvessa
perinnönjättäjän kihlakumppani, joka saa avustuksen (perintökaaren 8 luvun 2 §).Kuulut veroluokkaan I, jos olet elänyt perinnönjättäjän kanssa avoliitossa ja täytät toisen seuraavista kohdista:
Olet ollut aiemmin avioliitossa perinnönjättäjän kanssa.
Sinulla on tai on ollut yhteinen lapsi perinnönjättäjän kanssa.Adoptiolapset ja -vanhemmat ovat verotuksellisesti samassa asemassa biologisten sukulaisten kanssa.”
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/perinto/perint%C3%B6verolaskuri/
Suosittelisin samaa menettelyä kuin itse tein ostaessani erään kuolinpesän hoitamattomana maanneen rääseikön, johon itselläni oli riittävän läheinen sukulaisuussuhde.
Sain sovittua, että laitan tilasta myynti-ilmoituksen. Tarkoitus ei ollut välttämättä myydä tai ostaa tilaa, vaan etsiä sille markkina-arvo, jonka pohjalta alkaa purkaa kuolinpesä tavalla tai toisella. Tarjouksia tuli toistakymmentä. Esitin osakkaille tarjoukset, poimin niistä suurimman ja kysyin, onko tämä nyt tilan arvo? Olivat yhtä mieltä, että on.
Laskin hankintameno-olettaman pohjalta, paljonko menisi veroja ja kuinka paljon kukin osakas saisi käteen, jos tila myytäisiin, esitin ne osakkaille.
Kysyin onko muulla väliä, kunhan jokainen saa käteensä tuon maksimimäärän rahaa. Ei ollut.
Koska olin sukulaisuussuhteessa pesään tarjosin noin 75% suurimmasta tarjouksesta, jolloin myyjille jäisi käteen sama summa rahaa sukulaiskauppojen verokohtelusta johtuen. Muistaakseni ei mennyt ihan tasan ja tarjosin jonkin satasen kompensaatiota. Pyysin vielä verottajalta ennakkopäätöksen, jonka esitin pesän osakkaille.
Ainoastaan yksi pesän osakkaan puoliso veti herneen nenäänsä….sinä voitat tässä kaupassa. Sanoin, että saatan voittaa tai hävitä, mutta kukaan muu ei häviä. Jätä korkeampi tarjous, jos haluat voittajaksi, oma tarjous on tämä. Ei tullut kilpailevaa tarjousta…kaupat syntyi.
Tällainen reikä löytyy hirvitalousalueelta VS2:
