Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Ei tämä mikään vedonlyöntikilpailu ole, kysymys on siitä missä tehdään päätös metsästysseuran lupahakemuksesta, paikallistasolla tai jossain muualla.
En ole kiistänyt ettei hakemusta jätettäisi riistakeskuksen tietojärjestelmään, mutta rhy on riistahallinnon paikallisyksikkö. Jos rhy:n toiminnanohjaaja ei ole vapaaehtoistyölainen, hän on riistakeskuksen palkkalistoilla. Olisi supertyperää, jos sellaisessa tapauksessa ei hän riistakeskuslaisena osallistuisi hakemusten katselmukseen omassa Rhy:ssä vaan sen tekisi joku muu jossain muualla.
Miten tällainen asia on niin tulenarka, että siitä pillastutaan ihan kamalan paljon?
Kiitos Anneli! Olisi kyllä jätte kivaa, jos Metsälehti tekisi jutun, jossa jututtaisi MTK:n johtoa asiasta. Miksi ei tehdä mitään konkreettista. Ei oikein auta jos metsästystä harrastavat puoluetoverit lähettävät viestejä toisilleen eri organisaatioihin, ehkä jopa jyrähtävät, että nyt tarttis tehrä jotain.
MTK->MMM->KEPU-> MTK->MMM->KEPU tuntuu olevan ”bermudan kolmio”, johon kaikki ehdotukset ja aloitteet salaperäisesti häviävät.
”Rhy ottaa huomioon suunitelmaa laatiessaan myös arn:n asettamat raamit ja mahdolliset paikalliset hirvivahingot metsässä ,pelloilla ja maanteillä.”
näin:
”Lisäksi riistanhoitoyhdistyksen tulee pyyntilupaa koskevaa lausuntoa antaessaan ottaa huomioon muun muassa metsästäjien tasapuolisen kohtelun ja asian puolueettoman käsittelyn periaatteet.
1) pyyntilupamäärä
– puollettavaa pyyntilupamäärää harkittaessa ovat vaikuttavia seikkoja alueen pinta-ala ja hirvi-kanta sekä vahingot (arvioidut ja korvatut maatalous- ja metsävahingot sekä tieliikennevahingot = viranomaisten todentamat vahingot).”Laita nyt linkki siihen 2019 tiedotteeseen, ettei paikallinen rhy ota enää mitään kantaa lupien myöntämiseen alueellaan, vaan valmistelu ja päätöksenteko on kokonaan siirretty johonkin etäälle. Olen sentään laittanut todisteet mistä virallisista lähteistä oma ”virheellinen” tietoni on peräsin, mahdollisimman luotettavasta lähteestä, lupajärjestelmän arkkitehdilta.
Muutenkin ”keskustelu” on taas edennyt siihen pisteeseen, että lupia on nyt jaettu ylenmäärin ja pyydetty hakemaan lisää, mutta eivät vaan kelpaa. Käyttöasteetkin jäävävät alle 70%:n. Eihän lupajärjestelmällä tässä tilanteessa ole mitään merkitystä. Kaikki saavat mitä haluavat, luvista voidaan luopua.
Toisaalta niistä luvista voidaan laittaa pankkiin 30%. Eivätkä pankkiluvat ole ylimääräisiä pyyntilupia, sitten luvat eivät riitäkään, jos ei pankkia avata. Onhan systeemi kehitetty.
Oikein. Kyllä jokainen seura hakee harkintansa mukaan ja laittaa hakemuksen riistakeskuksen tietojärjestelmään, siihen ei rhy puutu.
Seurat kuitenkin hakevat luvat itsenäisesti oman harkintansa mukaan. Siihen ei naapurin erkit eikä kallet vaikuta. Hakuprosessiin ei puututa, mutta entäpä päätösprosessi.Otetaan esimerkki. Luke on laskenut rhy:n alueelle tavoitteet täyttäväksi lupamääräksi 200. Seurat hakevat itsenäisesti innokkaasti lupia ja hakemuksia kertyy peräti 320. Pitää leikata lupamäärää. Kuka leikkaa jossain pääkonttorissa tai ”palvelukeskuksessa” ja millä perusteella? Leikataanko kaikilta tasaisesti, eli niiltäkin leikataan, jotka eivät ole laittaneet tinkaamisvaraa? Se onnistuisi, mutta kohdistuvatko luvat enää alueelle oikein, kun ei ole mitään paikallista kontrollia lopputuloksesta.
Jos oletetaan, että suorittavan portaan käsitys olisi oikea, järjestelmässä olisi vakavia ongelmia. Kuka ja missä päättää seuran kaatolupamäärät ja metsänomistajan kyykytyksen syvyyden?
Jostain syystä luotan enemmän riistakeskuksen projektipäällikkö Körhämöön kuin rivimetsästäjä suorittavaan portaaseen. Metsänomistajille ei ainakaan ole 2019 tihkunut mitään tietoa, että seurojen lupamäärät alettaisiin päättää suoraan jossain muualla, jossa ei ole mitään tietoa paikallisesta tilanteesta.
Miksi tällainen reaktio? Yritetäänkö tässä nyt häivyttää päätöksentekijät ”anonyymiin pilveen”. Saattaisi joissain vähemmän hyvässsä yhteishengessä toimivissa rhy:issä olla kiusallista tietää, että se onkin rhy:ssä istuva ”naapurin Pentti”, joka lausuu, mikä on sopiva määrä lupia meidän seuralle.
Asiaa on veivattu loputtomasti, vaadittu ja vedottu ja kirjoitettu kysymysmerkkejä. Siinä vaan on sellainen ongelma, että Tiirola vie aina viestiä ministeri Lepälle, eikä tapahdu mitään.
https://www.mtk.fi/-/milloin-alkaa-valkoh%C3%A4nt%C3%A4peuran-kannan-leikkaus-
Jos ei tiedä asiasta mitään pitää selvittää.
Selvitin aikanaan kuka/ketkä tekee päätöksen siitä, ettei lupia tule tarpeeksi seuralle, jolla on metsästysoikeus maihini. Metsänomistajan on hyvä tietää kuka paikallistasolla tekee päätöksen puolestasi, mitä uudistusmenetelmiä voit käytttää. Se tuli siinä samalla, kun ihmettelin, miksi tavoitetaso ei ole sitä mitä on sovittu.
Tuossa hyllyssä on Metsälehden numero 3/2017. Siinä on ehkä paras julkinen selvitys uuden hirvikannan säätöjärjestelmän lupaprosessista. Kannattaa katsoa siitä, jos ei tiedä mitään.
Metsälehti haastatteli siinä Jani Körhämöä. Hirvikannan hoitosuunnitelma kertoo näin:
”Suomen riistakeskuksessa hirvikannan hoitosuunnitelman valmistelusta vastasi projektipäällikkö Jani Körhämö. ”
Voisi kuvitella, että hänellä on paras kompetenssi aiheessta.Sivulla 17 tässä keskustelussa on kuvakaappaus Metsälehden kyseisestä haastattelusta, jossa Körhämö kertoo näin:
”Kun riistanhoitoyhdistykset ovat keskustelleet alueen luvanhakijoiden kanssa alueen pyyntilupamääristä, luvanhakijat, yleensä metsästyseurat, arvioivat tarvittavan lupamäärän ja jättävät hakemuksensa riistanhoitoyhdistystykselle…..Lopullisen päätöksen tekee Suomen riistakeskus. Siinä tehdään normaali hallintopäätös harkintoineen. Yhtenä ohjaavana tekjänä päätöksissä on hirvitalousalueelle tehty verotussuunnitelma, Körhämö sanoo.”
Tuntuu järkeenkäyvältä, että paikallistasolla (rhy) arvioidaan seuroille tulevat luvat ja pääkonttorissa katsotaan, että koko potti toteuttaa hirvitalousalueelle hyväksytyn suunnitelman. Hakemukset eivät sähköisenä aikana tietenkään fyysisesti kulje mihinkään. Ne tallennetaan riistakeskuksen hirvitietokantaan tai mikä sen nimi lieneekään, siinä mielessä ne ”lähetetään riistakeskukseen”. Niihin hakemuksiin sitten on joillan tahoilla oikeudet lukea, antaa lausuntoja, korjata. Körhämön mukaa rhy:illä.
Kun siteerasin suoraan Körhämöä, se aiheutti ihmeellisen palauteryöpyn. Miksi?
”Pyyntilupahakemukset osoitetaan suoraan riistakeskukseen. Eivät poikkea missään välillä . Tämä on lukutaitoisen helppo tarkistaa.
Käyhän sieltä riistakeskuksen sivulta tarkistamassa ,äläkä levitä väärää tietoa. Hakemukset menevät suoraan sinne . Voi myös tarkistaa rhy:n tehtävät osiosta.
Luulosi ei tälläkään kertaa vastaa todellisuutta. Aika perusteellisesti olet jälleen kerran maalannut itsesi nurkkaan.
No kun ei ohjaudu rhy:lle!Usko jo ennen ,kun nolaat itseäsi vielä lisää.”
Pitäähän tuo paikkansa, mutta hakemukset ohjautuvat riistakeskuksen järjestelmässä rhy:ille. Ei Härkönen voi mitenkään hoitaa hakemusten käsittelyä, ainoastaan hyväksyä ylemmän tason.
Mahdolliset lukijat saavat ihan itse päättää kuka maalaa itsensä nurkkaan, mutta joltain on maito kaatunut.
Katsoo sitten vielä toimintakertomuksen lopusta riistakeskuksen henkilökunnan tehtävänimikkeet. Löytyykö komppania lupakäsittelijöitä käsittelemään ne lähes 5000 seuran hakemukset? Aluetoimistot voivat olla mukana, mutta ei sielläkään ole sopivaa populaa riittävästi, aluetoimistojen henkilökunta on mukana listassa.
https://riista.fi/wp-content/uploads/2021/03/toimintakertomus_2020.pdf
Ei se ole käytännössä mahdollista, että jossain pääkonttorissa pystyisi käsittelemään hakemukset. Rhy on riistahallinnon paikallistason yksikkö, hakemukset menevät sinne. Sähköinen järjestelmä tietysti ohjaa ne sinne, ajattele. Eikö Körhämö tiedä?