Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Pienen aikalisän jälkeen täällä juoksevat Nakkilan kirkon vaiheilla hirvet, kun pitäisi otsikon mukaisesti keskustella lupien määräytymisestä ja käytöstä.
Tarkistin tuon kiistellyn rhy-roolin lupakäsitelyssä. Olin väärässä.
Oma tieto perustui kuitenkin edellä esitettyyn Metsälehden 3/2017 artikkeliin, jossa järjestelmän pääarkkitehti hyvin ja kansantajuisesti kuvasi järjestelmää.
Pääarkkitehtikin oli väärässä. Muutos tapahtui jo 2016, eli hän ei 2017 ollut tietoinen, että järjestelmä, jonka luomista hän oli projektipäällikkönä ohjannut oli muuttunut tai toimittaja oli tehnyt virheen.
Suorittava porraskin oli väärässä. Hänkin antoi ymmärtää, että järjestelmää oli muutettu Metsälehden 3/2017 julkaisun jälkeen, joskus 2019.
Tämä yksityiskohta lienee nyt jankutettu loppuun ja levyä pyöritetty tarpeeksi samassa urassa.
Linkin, josta tämä kuvakaappaus on laitan keskustelupalstan sääntöjen mukaan toiseen uuteen ketjuun, ettei harhauduta otsikon aiheesta pois.
Tarkennan vielä tuolla pari sivua sitten esittämääni tapausta.
Itselläni ei ollut alunperin pienintäkään aikomusta ostaa kyseistä tilaa, eikä sotkeutua edes viiden metrin kepillä kuolinpesän asioihin. Yksi kuolinpesän osakas vaan pyysi apua, miten pesä olisi viisainta purkaa. Pesällä oli Mhy:n tekemä tuore arvio metsämaan arvosta, eli summa arvo arvonkorjauksen jälkeen.
Totesin vaan, että näyttää paperien mukaan aika alhaiselta verrattuna siihen, mitä markkinoilla maksetaan. Lupasin selvittää sille todellisemman markkinahinnan, kuten edellisessä viestissä kerroin.
Kaivoin esiin vanhat paperit. Suurin tarjous ylitti 32% Mhy:n arvion. Ero rahassa useita kymmeniä tuhansia. Silloin en vielä aavistanut, että tulen jättämään oman tarjouksen ja jälkeenpäin ajatellen tyhmyyksissäni, menin vielä kilpailuttamaan keskenään kaksi parasta tarjousta, erään säätiön ja suurtilallisen tarjoukset. Tarjous nousi vielä 36% suuremmaksi, kuin Mhy:n summa arvo.
Siinä vaiheessa tuli mieleen, että jos itselläni on mahdollisuus saada tuo noin suosittu tila 3/4 hintaan, niin ehkä kannattaa marssia pankkiin.
Tunnustin kyllä suurimman tarjouksen tehneelle rehellisesti, miten kaupassa vahingossa kävi ja miksi. Eipä tuo asiasta suuttunut, totesi, että olisi itse tehnyt samoin vastaavassa tilanteessa.
Mitenkä tätä ”keskustelukulttuuria” saisi siivottua Metsälehden arvolle sopivaksi. Alkaa olla vauva.fi tasoa ja monet fiksut nimimerkit ovat valitettavasti poistuneet, varmaan siitä syystä. Miksi ei voida keskustella otsikon aiheesta ja asiasta eikä asian esittäjistä, ainakaan loukkaavasti. Ihan niinkuin palstan ohjeissa neuvotaan.
Olen moneen kertaan todennut, että minulla oli rhy-lausunnoista ”vanhaa” tietoa. En kuitenkaan ymmärtänyt, että uuden järjestelmän aikaiset 2016-2017 kuvaukset ja ohjeet olivat ”ikivanhoja” ja korvattu uusilla vuonna 2019. En ole sellaista huomannut, vaikka olen aika tiiviisti seurannut mahdollisia muutoksia. Jankkaaminen olisi loppunut heti, kun olisi näytetty uusi korvaava ohje, mutta sitä ei muutamaan pyynnön jälkeen tullut.
”Tuo yhdistyksen” toimarin” roolin vääristely on jo pohjanoteeraus.”
Pakkohan tuollaisiin syytöksiin on vastata ja kaivaa esiin edellisen sivun ”ikivanha ohje”, muutaman vuoden takaa ja näyttää, että mitään toiminnan ohjaajan tehtävistä ei ole itse keksitty tai vääristelty, ohje on vain vanhentunut.
Uskon nyt, että nämä tehtävät on karsittu pois rhy:n toiminnanohjaajilta vuonna 2019 ja siirretty joillekin muille toimijoille, mutta sitä en tiennyt, enkä tiedä mihin on siirretty.
Pankkilupa-asian korkeamman tason ristiriita on esitetty keskusteluketjun sivulla 1. Lukella ja riistakeskuksella on eri ohje, sitä en voi perua kummankaan Luken tai Riistakeskuksen puolesta.
Pyydän anteeksi aiheuttamaani mielipahaa.
Asiallisempia keskusteluja toivoen.
Ystavällisin tyerveisin
PlanterEn ymmärrä ollenkaan mitään ”apinan raivoa”. Minulla on tällainen riistakeskuksen antama ohje uuden järjestelmän ajalta, oletin sen olevan voimassa. OK, se on vuonna 2019 peruutettu. Mikä tässä nyt niin ärsyttää.
17.2.2016
SUOMEN RIISTAKESKUS OHJE
LAUSUNNON ANTAMINEN HIRVIELÄINTEN PYYNTILUPAHAKEMUKSIIN
Pyyntilupahakemusten käsittely
Toiminnanohjaajan tulee hallitukselle esittelyä varten käydä pyyntilupahakemuksista läpi seuraavat asiat ottaen huomioon mm. mitä erillisessä ohjeessa hirvieläinten pyyntiluvan hakijoille todetaan:
1) kartta
– kartassa tulee olla selvät ulkorajat (yhtenäinen viiva) ja alue on esitettävä kokonaan kartalla (mikään kulma ei saa puuttua).
– hakemusten karttoja tulee verrata siten, että mahdolliset eri hakemusten päällekkäisyydet ha-vaitaan ja niistä kirjoitetaan selvitykset esittelyyn (riistanhoitoyhdistyksen lausuntoon).
– karttamateriaalin on oltava riittävän tarkkaa, jotta sen perusteella voidaan selvittää hakijan ha-keman alueen yhtenäisyys, päällekkäisyydet naapurihakijoitten kanssa ja pinta-alavaatimuksen täyttyminen. Riistanhoitoyhdistys voi vaatia hakijaa täydentämään hakemusta tältä osin.
2) pinta-ala
– hakemuslomakkeelta ja kartasta on tarkastettava, että alueen pinta-ala on hirveä koskevassa pyyntilupahakemuksessa vähintään 1000 ha (valkohäntäpeura, kuusipeura ja metsäpeura 500 ha). Jos minimipinta-alan täyttymisestä on epäilyä, kirjoitetaan esittelyyn (riistanhoitoyhdistyksen lausuntoon) asiasta selvitys.
– ML 8 §:n alueella (Pohjois-Suomen valtion alueet) hakemuslomakkeen etusivulle täytetään ha-kemuksen yksityismaiden ja valtion maiden pinta-ala niille varattuihin erillisiin kohtiin.
3) ampujamäärä (ML 8 §:n alue)
– ML 8 §:n alueella (Pohjois-Suomen valtion alueet) hakemuslomakkeen etusivulle täytetään ha-kemuksen ampujien määrä (ampumakoe voimassa tai vanhenee kuluvana vuonna) sille varattuun erilliseen kohtaan. Ampujiksi lasketaan vain ne, joilla ei ole muuta metsästysmahdollisuutta tai jotka eivät käytä sitä.
3 (10)
4) alueen yhtenäisyys
– alueen yhtenäisyyttä tarkastellaan ottaen huomioon mm. tiet, rautatiet ja vesistöt. On huomat-tava, että jos alue ei ole yhtenäinen, hakemuksen yhtenäisen alueen pinta-ala voi jäädä alle vaa-dittavan 1000 (tai 500) hehtaarin, jolloin Suomen riistakeskus ei voi myöntää hirvieläimen pyynti-lupaa.
– hirvieläimen pyyntilupa voidaan myöntää tieyhteyttä vailla olevalle saarelle, vaikka se ei täytä metsästyslain 27 §:n 1 momentin vähimmäispinta-aloja (hirvi vähintään 1000 ha, muut hirvieläi-met 500 ha).
– maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan ratkaisukäytännön mukaan yksi yhteinen rajapyykki ei yhdistä alueita toisiinsa.
– tien, rautatien ja vesistön vaikutus metsästysalueen yhtenäisyyteen selvitetään aina tapauskoh-taisesti. Useimmiten alueen katsotaan säilyvän yhtenäisenä, jos hakijalla on suoraan tien, rauta-tien tai kapean joen vastakkaisella puolella olevalla alueella metsästysoikeus.
– jos alueen yhtenäisyydestä on epäilyä, kirjoitetaan esittelyyn (riistanhoitoyhdistyksen lausun-toon) asiasta selvitys.
5) riidanalaiset alueet
– jos hakemuksissa on epäilyä riidanalaisista alueista (esim. päällekkäiset vuokrasopimukset, met-sästysoikeutta koskeva muu epäselvyys), kirjoitetaan esittelyyn (riistanhoitoyhdistyksen lausun-toon) asiasta selvitys.
6) salassa pidettävät asiat
– hakemuksissa mahdollisesti olevia salassa pidettäviä asioita (kuten esimerkiksi henkilötunnukset ja vuokrasopimukset) ei saa saattaa julkisuuteen.Taas ollaan tyypillisesti harhauduttu pois otsikon aiheesta, lupa-asioista keskustellaan tässä ketjussa. Viimeinen aiheesta näkyy olevan palaute jankutuksesta ja levyn ”päälle jäämisestä”. Pahoittelen, tässä ketjussa on vaan joutunut samaa asiaa toistamaan moneen kertaan ja esittämään monelta eri kantilta.
Kun on siirrytty sähköiseen järjestelmään, niin siinä vaan monella seniorimetsästäjällä on jalka pettänyt digiloikassa. Jankutetaan ”Sen jälkeen seurat hakevat tarpeelliseksi näkemänsä määrän lupia suoraan riistakeskukselta”. Tämä ei todellakaan tarkoita sitä, ettei esimerkiksi rhy:n toiminnanohjaalla olisi mahdollisuutta antaa tietokantaan lausuntoa hakemuksista, jos hänelle on annettu siihen oikeudet. Nyt sanotaan, että ne oikeudet on poistettu vuonna 2019. Uskotaan sitten niin, ihan sama, vaikka ei mitään pyytämääni todistetta asiasta ole esitetty.
Sikäli outoa, että eräskin kommentaattori on koko ajan tolkuttanut, että päätöksentekoa on siirretty paikallistasolle, siellä voitte vaikuttaa, vaikuttakaa paikallisesti. Nyt sama kommentaattori suuttui, kun minulla oli perusteltu (vanha?) käsitys, että paikallisen rhy:n toiminnaohjaaja tarkistaa hakemukset. Tapahtui lähes liikekannallepano. Nyt asia kääntyi niin päin, ettei missään tapauksessa paikallistasolla oteta kantaa erittäin tärkeään asiaan, lupamäärään.
Anneli asian nopeasti selvitti:”Varmasti varsinaiset lupapäätökset tekee joko Suomen Riistakeskuksen keskustoimisto tai aluetoimisto”
Varma tieto siis. Keskustoimistoa kutsutaan itänaapurissa ”politbyrooksi”. Ilmankos Vladimir on alkanut katsella Saulien suuntaan. Täällä olisi yhteensopivan raideleveyden lisäksi yhteensopiva hallinto.
Uskaltaisin varovasti väittää, että suurin piirtein ymmärrän digitaalisen hirvikannan säätelyjärjestelmän toimintaperiaatteen. Vaikka en toimi tietotekniikan alalla, niin sen ymmärtäminen on nykymaailmassa pärjäämisen kannalta niin tärkeää, että ihan vaan harrastuksena olen suorittanut tietotekniikan Bsc-tutkinnonkin.
Tekoälyhän lupahallinnon hoitaisi näppärästi. Äly tarkistaa meneekö seuran ”lupatiheys” (lupia/ 1000ha) yli rhy:n alueelle Luken laskeman suositushaarukan ylärajan. Jos menee yli, ylimenevät leikataan pois. Muussa tapauksessa hakija saa hakemansa. Ihmisen subjektiivista näkemystä ei tarvita ja päätökset ovat tasapuolisia. Kartat, vahinkojutut ym olisi helpointa tarkistaa paikallistasolla vaikka toiminnanohjaajan toimesta, mutta näin ei kuulemma ehdottomasti tehdä, eikä saa tehdä. Jonkun joka ei tunne paikallista tilannetta pitää tehdä se.
Jos hakemus ohjautuu lausunnolle rhy:n toiminnanohjaajalle joka on työsuhteessa riistakeskukseen, niin meneekö riistakeskukseen vai rhy:lle. Varmasti riistakeskuksesta vastataan niille desanteille, että riistakeskukselle.
Riistahallintolaki
19 §
Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajaRiistanhoitoyhdistyksellä on työsuhteinen toiminnanohjaaja.
Toiminnanohjaajan ottaa ja erottaa riistanhoitoyhdistyksen hallitus. Toiminnanohjaajan tehtävistä säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajana voi toimia myös Suomen riistakeskuksen työsuhteessa oleva henkilö, jolloin työnantajavelvoitteista vastaa Suomen riistakeskus. Riistanhoitoyhdistys voi tehdä Suomen riistakeskuksen kanssa sopimuksen siitä, että Suomen riistakeskus osoittaa henkilön hoitamaan toiminnanohjaajan tehtäviä.
</div>