Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Laitanpa tähän susien ”hoidon” perustelut, vaikka ei sitä kukaan lue:
”Pihasusia voi tietenkin poistaa, ne ovat varmaan usein yksittäisiä vaeltajia, ja metsästys pitää susia arkoina ihmistä kohtaan.”
Samaa perustelua käytetään ilveksen metsästyksessä, ihmisarkuuden säilyttäminen. Ilves ei ole laumaeläin vaan yksittäinen/yksinäinen vaeltaja.
Kysyn taas kysymyksen johon en ole saannut enkä saa vastausta: Miten ne muut kymmenien kilometrien päässä olevat lajikolleegat tietävät, että voihan v… se äijä ampui yhden meidän porukasta, nyt pitää olla ihmisarka.
Luonnonsuojeluliitolla on aika hurja näkemys Keski-Suomen tilanteesta. Vesterisen&Houhalan mielipidekirjoituksessa taas todettiin petojen syöneen hirvien vasoja niin paljon, ettei Luken arvio pidä paikkaansa vaan, metsästys vaatii extraharkintaa.
”Erityisesti vasoista tuntuu olevan puutetta monin paikoin. Ei tarvitse olla kummoinen ennustaja, kun voi päätellä, mihin keväällä syntyneet vasat joutuvat. Petojen saaliiksi.”
Olisiko totuus jossain ääripäiden välimaastossa, kuten yleensä?
Ihan vakavissani aloitin ketjun rhy-toiminnasta, koska pankkilupaketju johdatti tutkimaan rhy-toimintaa. Poistin aloituksesta yhden sanan, joka johdatti keskustelun heti ensimmäisestä kommentista väärille urille ja Gla:n avustuksen jälkeenkin heti uudestaan. Kommentti rhy-toiminnan lopettamisesta oli tietenkin ”vitsi”. Rhy:lla on lakimääräisiä tehtäviä ja metsästäjien koulutus-ja ohjaustehtäviä. Jonkun ne on hoidettava, ei porukkaa voi päästää metsiin aseiden kanssa sekavana joukkona pelkkä aseenkantolupa taskussa.
Huolta aiheutti aloituksen linkin karttojen punasävyisyys, tehtäviä jää vapaaehtoistyönä hoitamatta. Kyllä se iskee metsänomistajiinkin, jos toiminta hiipuu. Sama valitettavasti koskee monia muitakin tärkeitä vapaaehtoistoimintoja esim VPK tai vaikkapa tiekunnat.
Tulevaisuus lienee tämä, yhdistetään, että saadaan palkattua työvoimaa hoitamaan välttämättömät tehtävät, yhdistäminenkin voi tosin olla vaikeaa, halutaan kuitenkin olla itsenäisiä:
.https://metsastajalehti.fi/ajankohtaista/lansi-uudellamaalla-uskotaan-yhteistyohon/
Vähäistä tutkimustietoakin löytyy, että sudet aiheuttaisivat ehkä uroshirvien laumaantumista:
Täytyy jälleen myöntää, että tuli tehtyä virhe. Aloituksessa on yksi väärä sana ”peto”. Olin siis huolissani tilanteesta, jossa maa-ja metsätalousministeriön tavoitteena on lisätä ja levittää pieniä hirvieläimiä.
Samaan aikaan näyttäisi aloituksen linkin mukaan, että metsästys ainakin harrastuksena olisi hiipumassa. Onko tämä hirvieläinten lisääminen ja levittäminen jokin suurten metsästäjä-ikäluokkien viimeinen rykäisy? Saa rapulta pyörätuolista ampua porkkanakasan päältä vielä elämänsä viimeiset valkohännät…. mitä tapahtuu sen jälkeen.
Siellä Ehdotus Metsälehdelle ketjussakin oli sama kinaaminen käynnissä, kopioin röyhkeästi MTK:n Timo Leskisen kommentin tähän, koska sopii paremmin tähän ketjuun ja yhteen tuon edellä linkitetyn MMM:n dokumentin kanssa.
**********************************************************
VHP kaatolupien minimipinta-alan laskeminen 100 hehtaarin toisi vauhtia kannanleikkaukseen, välillisen vaikutuksen kautta. Olen saanut valtavan määrän yhteydenottoja maanomistajilta, jotka ovat tuskastuneet, kun heidän alueella seura ei ota tosissaan kannanleikkausta ja he joutuvat vain tyytymään tilanteeseen. Jos maanomistajalla olisi vaihtoehto metsästyksen toteuttamiseen, se motivoisi seuraakin toimimaan niin ettei tätä vaihtoehtoa käytettäisi. Niissä seuroissa, joissa ollaan kannanleikkauksen tiellä, lakimuutos ei sanottavasti vaikuttaisi seuran toimintaan, mutta tässä toisessa ryhmässä, ymmärrettävästi, tätä esitystämme vastustetaan ankarasti. Hyvin toimivat metsästysseurat ovat ainoa ratkaisu riistakantojen kannanhallintaan, mutta seurojen toimintaympäristöön tarvitaan peuraongelman ratkaisemiseksi uusi vaikutin.
En voi käsittää väitteitä, että pinta-alan laskeminen johtaisi peurakannan kasvuun muutoksesta johtuvan kaupallisen metsästyksen yleistyessä. Eihän kukaan pysty pitämään peuroja 100 hehtaarin alueellaan muuten kun aitaamalla alueen(!) Naapurissa kyllä satoa korjattaisiin siitäkin edestä, jos yksittäisiä peurakannan nostamisen tavoitteita jollakin olisi.
Nyt on katsottava tosiasioita silmiin. Tämän hetken saalistilasto ennakoi, että on tulossa 11. peräkkäinen vuosi, jolloin peurakannan kasvu jatkuu. Nykysysteemillä kannnahallinta ei hoidu. Vaikka meillä on loistavia esimerkkejä seurojen ja ehkä jopa RHY:n alueen kannanleikkaamisesta (suuri kiitos esimerkillisyydestä ja melkoisesta työmäärästä) iso kuva tilanteesta ja tulevaisuudesta on todella lohduton. On syytä muistaa, että nykyisen kannan kasvun sijaan, kannanleikkausta monilla alueilla pitäisi tehdä ainakin 3-4 vuotta peräjälkeen. Kuka enää uskoo että nykyisessä säädösten jäykistämässä toimintaympäristössä tämä olisi mahdollista?
Timo Leskinen, MTK riistapolitiikan erityisvastu
Kiitos Anneli, niin olikin siellä!
Voisiko asiallista keskustelua, jos sellainen ylipäänsä on mahdollista, jatkaa vaikka linkin dokumentin sivun 10 pohjalta, eikä heitellä summittaisesti omia ehdotuksia. Linkissä MMM:n näkemys miten tehostaa tai oikeastaan miten ei voi tehostaa metsästystä.
Valon käyttökin oli kuitenkin mahdollinen. Kovan paikan edessä saatiin poikkeuspykälä nopeasti.
”- Ehdotus 2) Pyyntilupajärjestelmästä luopuminen tarkoittaisi, ettei voida korvata vahinkoja”
Tarkoittaa siis, että pyyntilupamaksuista osa käytetään vahinkorvauksiin.
Toisaalta petovahinkoja korvattiin viime vuonna noin 11 miljoonalla eurolla. Niitä vahinkoja voidaan korvata, vaikka petojen pyyntilupamaksujen tuotto taitaa ola nolla.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2020-AK-304237.pdf
Ja täällä mussutetaan hirvenlihasäilykkeitä, kun pitäisi keskustella valkohäntäpeuroista.
Tämä keskustelu näyttää muutenkin kummalliselta. Yritin etsiä viimeistä asiallista kommenttia, mistä jatkaisi. Mielestäni tässä ketjussa oli MTK:n Timo Leskisen kommentti, mutta onko se poistettu ja jätetty pelkkää kinaamista?
