Valuvat ne vedet kuitenkin sinne naapurin puolelle, kun allas on täynnä. Ei sellaista lakia ole, että jokaisen pitää padota ja säilöä vedet omalle tontilleen.

Omalta taimikolta menevät vedet naapurin ojaan. Kun hakkualue mätästettiin, ojat perattiin ja tehtiin uusia naveroja, niin tietysti sieltä lähtee liikkeelle aluksi kaikenlaista humusta ja sakkaa, jota ei saa johtaa vesistöön tai tukkimaan naapurin ojaa.

Sovittiin naapurin kanssa, että teen reilun kokoisen saostusaltaan ennen vesien johtamista hänen ojaansa. Veden pinnan justeerasin puolisen metriä maanpinnan alapuolelle, kaivamalla 200mm putken siihen syvyyteen laskuputkeksi. Hyvin toimii.

”Eikös suden vaikutus hirvikantaan näy jo Varsinais-Suomessa. Molempia on reilusti yli tarpeen ja kannat vain kasvavat .”

Ei susi ole aiheuttanut hirvieläinongelmaa. Meillä tämä on niinpäin, että suuri hirvielänkanta on tuonut mukanaan susiongelman.

”Valtakunnan metsien 11. inventoinnissa on selvitetty ensi kertaa myös luontaisesti syntyneiden puiden osuutta talousmetsien metsä- ja kitumailla. Osuus on huomattavan suuri, olkoonkin, että uuden metsän perustaminen viljellen – siis istuttamalla tai kylvämällä – on 41 prosenttia.

Loput metsät on perustettu luontaisen uudistamisen menetelmin, missä uudet puut syntyvät metsään päätehakkuun yhteydessä kaatamatta jätettävistä siemenpuista.

Kun luontaisesti syntyneiden puiden osuus lasketaan puuston kokonaistilavuudesta, inventoinnin mukaan metsä- ja kitumaan puustosta 84 prosenttia on maastossa tehdyn luokituksen mukaan luontaisesti syntynyttä ja 16 prosenttia istutettua tai kylvettyä. 0,6 prosentin osalta luokittelu on epävarma.”

.https://forest.fi/fi/artikkeli/yli-nelja-viidesta-puusta-on-luontaisesti-syntynyt/#58ebdee9