Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Ei ole valhe, jos kirjoitan, ettei MTK:lta kannata odottaa apua. Ei ole tullut apua. Taitaa olla ihan tämän keskusteluketjun aihe?
Ei ole myöskään valhe, että riistahallinnon hirvikantatavoite on keskimäärin 100 000 luokkaa. Riistahallinnon tavoitteet voi tarkistaa vaikka Riistakeskuksen toimintakertomuksesta. Hirven alustava vuotuinen saalistavoite vuosille 2023-2026 on 50 000.
Ei ole kovin suuri salaisuus, että hirvikanta noin 1,5 kertaistuu vasonnassa. 50 000 vuotuinen tuotto edellyttää noin 100 000 hirvikantaa. Riistahallinnon tavoite on nostaa hirvikantaa, ei laskea sitä alueeellisten riistaneuvostojen asettamaan tavoitteeseen. Tämä lienee aivan selvä.
En tiedä kenelle keskustelijoista tuo luulotauti-diagnoosi on tehty, mutta muistuttaisin keskustelupalstan säännöistä: ”Noudata hyviä tapoja.
Älä kirjoita henkilöistä loukkaavasti.”Siis kommentoidaan asiaa, jos on siitä erimieltä, ei asian esittäjän henkistä tilaa. Kiitos!
Jaaha sama meininki jatkuu tällä palstalla. Palautetaan asiallisesti mieliin mikä on tilanne.
-Alueelliset riistaneuvostot asettavat tavoitteet alueellisille hirvikannoille.
-Luke laskee verotussuunnitelmat, joilla arvioidaan päästävän tavoitekantaan ja joiden mukaan luvat pitäisi anoa ja myöntää.
Esimerkiksi viime syksynä oli episodi, jossa Keski-Suomen alueellisen riistaneuvoston puheenjohtajisto vetosi maakuntalehdissä, että älkää nyt ihmeessä käyttäkö kaikkia lupia, hirvet loppuvat. Eli pyyhkivät anusta oman riistaneuvostonsa tekemällä päätöksellä.
Kun lasketaan alueellisten riistaneuvostojen tekemistä päätöksistä valtakunnallinen tavoite, niin se on haarukassa 75 000- 80 000.
Luken viime kevään arvio oli 82 000. Kuten tiedämme, niin se on aina myöhemmin tarkentunut ylöspäin. Ei siis ole aikomustakaan päästä yhteisellä päätöksellä asetettuhin tavoitteisiin.
Riistahallinon virallinen tavoite ei ole noudattaa alueellisten riistaneuvostojen päätöksiä, sillä sen julkistettuna tavoitteena on keskimäärin 100 000 hirven kanta. Kolmen vuoden kuluttua ollaan taas yli 100 000 määrissä. Jokaiselle taimikolle saattu aina vähintään yksi hirvikannan huippusykli.
Systeemi on niin korruptoitunut, että MTK:lta tai Kepulta on turha odottaa apua.
”Odotan perusteluja, miten avohakkuuton alue on monimuotoisempi kuin avohakattu alue. Muistutan että tässä ei nyt verrata suojelualuetta ja talousmetsää toisiinsa.”
Otan nyt Kotiahon roolin, jotta voit koeponnistaa oman tekstisi ennen julkaisua. Lisääkö avohakkuu monimuotoisuutta kaikissa talousmetsissä:
”Monimuotoisuuden kannalta avohakkuu on helpoin keino saada aikaan monimuotoinen ja monilajinen sekametsä,”
Aika rohkea veto, että avohakkuu lisäisi monimuotoisuutta, koska sitä pidetään ehkä suurimpana syntipukkina metsien monimuotoisuuden hävittämisessä….kun katsotaan ”ötökkätasolla”. EU:n biodiversiteetistrategiakin kehottaa välttämään avohakkuita.
”Miksi ympäristöjärjestöt ovat sertin kuitenkin hyväksyneet?”
Voisivat ympäristöjärjestöt tietysti laatia sertifikaatin, jossa olisi ehdoton avohakkuukielto, mutta yksikään metsäfirma ei sitä ottaisi käyttöön.
FSC on saatu myytyä metsäteollisuudelle ja on tiukin metsäluonnon säilyttämisen kannalta, siksi ympäristöjärjestöt ovat hyväksyneet sen.
Hoitajatkin voivat vaatia 30% ylimäärisiä korotuksia, mutta voivat joutua tyytymään 20%:iin. Eivät he silloin liputa alemman korotuksen puolesta. Näille on oma sanakin, kompromissi.
Tässä on toimittu oikeaoppisesti. Syödyt taimet on jätetty mäntytaimikkoon.
Pekka Nuorteva Suomen eläinkuvasto -kirjassa:
”Pitkissä sieraimissa ja nenäonteloissa on enemmän aistinpintaa, eli hajuepiteeliä ja hajureseptoreita, kuin millään muulla hirvieläimellä. Hajuaisti on jopa satoja kertoja herkempi kuin ihmisellä, ja se on hirvelle vähintään yhtä tärkeä kuin kuulo.
Nenäonteloista löytyy aistimusta tehostava lisälaite. Kieli kerää ilmasta hajumolekyylejä ja kuljettaa ne kitalaessa sijaitsevaan Jacobsonin elimeen. Sillä hirvi haistaa heikotkin tuoksut, jotka tulevat lähiseudun pedoista, ihmisistä ja erityisesti kiima-aikana muista hirvistä. Pitkät sieraimet sijaitsevat etäällä toisistaan, turvan molemmin puolin. Hirvi pystyy suuntaamaan sieraimensa ja paikantamaan paremmin, mistä päin lemu leijuu.”
Tuolla aiemmin kirjoitin omasta saostusaltaasta. Siinä purkuputkessa on ”patoluukku”, jonka olen sulkenut kevättulvien mentyä ja avannut elokuussa. Siinä altaan puoleisessa putken päässä on 90 asteen mutka alaspäin, joten ohut jääpeite ei sulje putkea etelän talvitulvien aikana.
Jos se 300 000 on ns ylimääräistä ja tullut yllättäen ja pyytämättä, niin pitää käyttää hyväntekeväisyyteen. Omassa salkussa karkasi yksi osake tuurilla lentoon ja myin 3200% voitolla. Huomattava osa meni paikallisten vähävaraisten yksinäisten vanhusten hyväksi. Turkkiin en lähde makoilemaan, pysyn omissa pusikoissa.
Ei lainausmerkeissä oleva kuvaus kohdistu johonkin tietyyn henkilöön, eikä edes tähän keskustelupalstaan. Entisenä luonnonsuojeluliiton jäsenenä ja vieläkin Luontolehden tilaajana seuraan tiiviisti sitäkin laitaa ja olen antanut samaa palautetta sinnekin suuntaan. Ilmiö on yleinen. Lehdellä voi olla kymmeniätuhansia lukijoita ja keskustelupalstan ”valtaa” muutama ”ääripään” edustaja, joka kinaavat keskenään… .ja olen katsonut peiliin.