Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Ei ainakaan etelässä, tuskin Keski-Suomessakaan, ongelmana ole pula metsästäjistä.
Tällä alueella ongelma on riistahallinto. Riistahallinnon alaisessa alueellisen riistaneuvoston sidosryhmäkuulemisissa maanomistajat ja kaikki muutkin sidosryhmät ovat vaatineet hirvikannan pienentämistä maa-ja metsätalousministeriön suosittelemalle tasolle.
Maanomistajilla on kuitenkin vain yksi edustaja kymmenjäsenisessä neuvostossa ja hänkin maanomistaja/metsästäjä.
Vaikka metsästyslaki sanoo, että sidosryhmien kanta pitää ottaa huomioon päätöksessä, sitä ei oteta huomioon. Asetetaan kestämättömiä tavoitteita hirvitiheydelle yli 4 / 1000 ha.Muualla, missä ilmeisesti sidosryhmien kanta on jotenkin huomioitu, riistahallinto on kehottanut metsästäjiä olemaan käyttämättä kaikkia lupia, jolloin tulos on sama.
.https://www.metsalehti.fi/uutiset/hirvipomojen-sooloilu-sai-metsanomistajat-poyristymaan/#0b1aa960
Ei löydy ratkaisua keskustelun aloituksessa esitetystä lähestymistavasta.
Riistakeskus on kyllä laatinut laskentatavan, jolla voitaisiin määritellä maanvuokra saalismäärän perusteella. Saalimäärään sidottu vuokra olisi ehkä oikeudenmukainen. Kun saadaan paljon saalista maksetaan enemmän vuokraa, jos saalista ei saada vuokraa ei makseta. Tästä ei kuitenkaan ole kannan hallinnan työkaluksi.https://www.aitomaaseutu.fi/media/mets%C3%A4st%C3%A4j%C3%A4-02_2018.pdf
Kyllä tämän saalimäärien riistainfo/riistaweb ristiriitaisuuden aikanaan tarkistin Luken Puseniukselta. Myös riistakeskuksen tiedotteissa oli 38 000, joten pitää paikkansa.
Oleellista on kuitenkin, että tämän syksyn saalimäärä on yli 40 000, muuten käy vanhanaikaisesti, kuten kymmenen vuotta sitten.
https://riista.fi/wp-content/uploads/2014/02/Hirvisaalis-2013-alueittain.pdf
Planter ei levitä väärää tietoa!
Vapaaehtoiset hirvihavaintokortit palautettiin Lukelle, Luke poimi kaatomäärät niistä, eli vain noin 85%
Pakolliset saalisilmoitukset palautettiin riistakeskukselle. Siellä oli se oikea saalismäärä 38 000. Nyt eletään hyvin samalaista tilannetta kuin 2012. 2016 olikin sitten hirviä reilusti yli 100 000.
Disinformaatiota on liikkeellä.
Tuossa edellä kirjoitetaan, että 2012 kaadettiin 33 000 hirveä. Ei kaadettu. Silloin oli käytössä vielä paperinen hirvihavaintoilmoitus, joista palautettiin keskimäärin 85%. Kun oikeasta paikasta katsoo saalismäärän, niin se oli 38 000.
Kirjoitetaan myös, että tavoite 2-3/ 1000 ha on saavutettu, ei ole. Ehkä meidän kuitenkin pitää luottaa Luken laskemiin arvioihin, eikä yksittäisten ihmisten heittoihin. Lukessa lasketaan kokopäiväisinä valtion palkallisina hirvieläinkanta-arvioita. Osa metsästäjistä näkee huonosti hirviä, siksi reaaliaikaiset laskelmat ovat aina alakantissa. Koskaan eivät ole osoittautuneet yliarvioiksi.
Kevään arvio oli noin 80 000. Suomen metsäpinta-ala käsittäen myös kitumaat, on noin 23 miljoonaa hehtaaria. Jos ajatellaan, että hirvet asustavat pääasiassa niillä aluella, on keskimääräinen hirvitiheys 3,5/1000 ha. Tämä siis perustuu reaaliaikaiseen alakantissa olevaan Luken arvioon.
Tuolla kirjoitetaan, että hirvikanta on romahtanut, kuitenkaan ei ole päästy keskimäärin tavoitetasoon, joka on alueellisten riistaneuvostojen asettama. Hirviä pitäisi tänä vuonna kaataa reilusti yli 40 000, ettei kanta lähtisi taas kasvuun.
Metsäteollisuuteen liittyen, muistetaan nyt kuitenkin, että UPM on Suomen toiseksi suurin sähkön tuottaja. Se antaa pelivaraa yhtiölle, myykö sähkön vai käyttääkö itse. Sen saivat kokea lakkolaiset viime talvena. Ei vaikuttanut kolmen kuukauden lakko juuri mitään yhtiön tulokseen, taisi olla edullisempaa seisottaa tehtaita talvella ja myydä säästyvä sähkö pörssiin.
Ensi talvena UPM:n kannattaisi olla pelkkä sähkökauppias, mutta tietysti tavaran toimitussopimukset pitää täyttää. Kannattaa miettiä, mitä vaikutuksia puumarkkinoihin. Arvatkaa miksi Nalle osti UPM:n osakkeita kuukausi sitten 17,6 milj. eurolla….kuukauden tili siitä jo yli 2 milj.
Ei todellakaan ole direktiiviä, joka määräisi riistaneuvoston päätöksen perustelut salaisiksi. Salailu asianosaisilta on riistahallinnon ihan oma keksintö, eikä niissä salainen-leimaa ole näkynyt.
Riistakonsernin ”Riistan vuoksi” verkkojulkaisu 15.05.2018. Uuudenmaan alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja:
”Tärkeää on myös luottamus, se että käydyt keskustelut pysyvät sen pöydän ympärillä. Päätökset sitten ovat julkisia, Antell kuvaa riistaneuvoston keskustelukulttuuria.”
Edellä olevasta saa käsityksen, ettei kokouksesta pidetä pöytäkirjaa, johon tutustumalla sidosryhmät näkisivät päätösten perustelut tai jos pöytäkirjaa pidetään, sitä ei näytetä niille joita päätökset koskevat. Maanomistajat koetaan ulkopuolisiksi, kun määritellään heidän maillaan laiduntavan hirvikannan suuruutta.
Uudenmaan alueellinen riistaneuvosto päättikin, että hirvitalousalueelle, jossa puheenjohtajan metsästysmaat sijaitsevat tuli hirvitiheystavoitteeksi 4,25 / 1000 ha.
On varsin ymmärrettävää, ettei puheejohtaja halunnut julkistaa päätöksen perusteluja.
Siinä se tulikin pääpiirteissään selostettua miten päästään takaisin 100 000 tasolle, eikä riistaneuvostojen asettamaan tavoitteeseen. Ei alle 70% lupien käyttöasteella päästä tavoitteeseen, se edellyttäisi noin 85% käyttöstetta ja verotussuunnitelman noudattamista lupien hakemisessa. Riistaherrojen ”hyvä tilannetaju” ohittaa Luken arviot, vaikka Luke kerää kaiken mahdollisen tiedon, myös metsästäjiltä metsästä, arvioiden pohjaksi. Näin kävi viime vuosikymmenellä, siis miksi ei taas.
On tämä äärimmäisen vastenmielinen keskustelupalsta. Ei ihme, että alle promille Metsälehden lukijoista lukee keskustelupalstaa.
Taas tungetaan pään sisään osoittamaan, että siellä olisi jotain vikaa, vaikka on selvästi sanottu, mistä tieto on peräisin.
On alueellisten riistaneuvostojen kantatavoiteet, haarukan keskikohta koko maan tasolla on Luken mukaan 78 000. Löytyy Luken viimeisimmistä kanta-arvioista.
Toisaalta on Riistakeskuksen saalistavoite, joka on 50 000. Löytyy esim Riistakeskuksen toimintakertomuksesta 2021, kopio siitä alla.
Kaikki hirvikannan säätelyyn perehtyneet tietävät, ettei valtakunnallisten riistaneuvostojen asettama kantatavoite 78 000 pysty tuottamaan vuosittaista 50 000 saalistavoitetta. Siihen tarvitaan noin 100 000 kantatavoite. Riistakeskuksen kantatavoite on ihan omansa, eikä ota huomioon alueellisten riistaneuvostojen hyväksymiä tavoitteita.
