Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
En ole tuulivoiman puolesta enkä vastaan. Porukka on jakautunut tiukasti puolesta ja vastaan leireihin, välimaastossa on vähemmän. Vastustamista vähentää se, kun alkaa mietttiä, mikä olisi se vaihtoehto, jolla nopeasti päästäisiin omavaraiseksi, edes suurimman osaa vuotta? Ydinvoima olisi paras, mutta tolkuttoman hidas saada lisää.
Keskisarjan juttu on ihan hyvä, mutta argumentti ”Miksi muuten tuulivoimaloita ei nouse suurkaupunkeihin ja sähkön suurkuluttajien nurkan taakse?” on huono ja yleisesti käytetty.
Tuulivoimaloihin on kuitenkin pidetty vähintään 1,5 km suojaetäisyyttä, eli 700 ha asumaton ympyrä. Paljonko niitä löytyy suurkaupungeista tai vaikkapa Uudeltamaalta?
Tuossa alussa esitetty viritys oli siis kokeilu, se voidaan ottaa muutamalla napin painalluksella talvella käyttöön, jos Fingridiltä tulee varoitus sähköpulasta. Nyt mennään vanhalla tutulla lämmitystavalla. Sauna lämpenee puilla.
Kun pakkaset alkavat lämmitetään varaava takka ja se pysyy lämpinä huhtikuulle asti, lämmitetään päivittäin. Tein siihenkin pienen parannuksen. Siinä on iso tulipesä, pohja yli puoli metriä kanttiinsa ja keskellä oli pieni kymmenen sentin levyinen rakoarina. Puita sai kohennella vähän väliä arinan päälle, etteivät ne jääneet tulipesän sivuille savuttamaan.
Suurensin arinan aukkoa ja vaihdoin tilalle Tiilerin sivuarinan. Tuntuu toimivan hyvin. ”Suppilo” syöttää kohentamatta puuta arinan päälle niiden palaessa ja kuumaa ilmaa virtaa myös palotilan yläosaan parantamaan palamista. Savupiipun pään tuijottelun perusteella savua tulee vähemmän ja palaminen on parempaa.
Katselin kaupassa myös LumoX- arinaa, mutta se näytti aivan liian pieneltä suureen takkaan, muutenkin se vähän epäilyttää.
Onhan siinä lattialämmityksessä ennestään termostaatti, laatta on jo 40 vuoden ajan vuorotellen lämmennyt ja jäähtynyt, kyse on kuitenkin edelleen likimain samasta muutaman asteen lämpöhaarukasta, lämmitysjakso vaan siirretään yölle, on halkeillut minkä halkeilee. Hyvät vastukset, alkuperäiset, jos hajoaa niin tulee vielä halvemmaksi.
Suihkulla kyllä säästää, veden lämmitys on monella se suurin sähkönkuluttaja. Kastaminen, suihku kiinni, saippuointi, huuhtelu.
Tukka pois ja pipo päähän ja taas säästyy pesuajassa tai pesuvati tukan pesuun ja huuhtelu suihkussa. Entä peruukki, on aina viimesen päälle, säästyy kampaamokulut, peruukki pestään harvemmin ja lavuaarissa. Uimahallin vesikin lämmitetään jollain, toivottavasti ei fossiileilla.
Asun vanhassa omakotitalossa, jossa on suorasähkölämmitys, varaava takka ja ilmalämpöpumppu. Näillä on menty pitkään. Pelkkä ilmalämpöpumppu riittää lämmitykseen lämpötilan ollessa yli -5, kun pitää huoneiden ovat auki, että lämpö pääsee leviämään. Kylmemmillä aletaan polttaa takassa päivittäin, sen lämpö leviää olohuoneeseen ja keittiöön. Makuuhuoneissa ja pienemmissä kopeissa alkavat kuitenkin sähköpatterit napsahdella päälle. Sähkönkulutus on jakautunut aika tasaisesti vuorokauden tunneille painottuen päiväaikaan.
Talossa on aikanaan hyödynnetty yösähköä, kun se oli selvästi halvempaa kuin päiväsähkö. Sittemmin, kuten nykyisessä sähkösopimuksessa hinta on koko vuorokauden ajan sama, eikä yösähköä ole käytetty. Sähkömittarissa on kuitenkin vanhoja peruja yösähköohjaus.
Sähkökaapissa on siis sähkömittari, johon on asennettu kuormanohjauskytkennät. Sähkönjakelija on Caruna, kun ottaa käyttöön yösähkönsiirtotuotteen ohjaa mittari kontaktoria, joka kytkee lämminvesivaraajan päälle vain yöaikaan. Otin sen nyt käyttöön, joten talon käyttövesi lämmitetään pelkästään yöllä.Periaatteessa samaa ohjausta voisi käyttää muuhunkin ohjaukseen, mutta ketjutettujen pistorasioiden ym ongelmien vuoksi kohdennettua ohjausta oli vaikea toteuttaa, joten päädyin tekemään muut ohjaukset paikalllisesti digitaalisilla ajastimilla.
Pesutiloissa ja apukeittiössä on sähköinen lattialämmitys, 7cm paksu betonilaatta jossa vastusmittauksen perusteella 800W sähkövastukset. Lattialämmitys on kytkimellä kytkettävissä päälle/pois. Korvasin kytkimen digitaalisella vuorokausi/ viikko ajastimella. Ohjelmoin sen niin, että se kytkeytyy päälle klo 3 yöllä ja pois päältä klo 6 aamulla. Aamulla lattia on miellyttävän lämmin ja vielä illallakin siedettävä, kylmimmillään alkuyöstä, jolloin siellä ei tassutella. Jos haluaa lisää lämpöä illalle voi lämmityksen ohjelmoida kytkeytymään päälle vähän aikaisemmin yöllä.
Talossa on ollut vanhalta yösähköajoilta lähtien käyttämättömänä kaksi massavaraajaa. Nuukuus ja saamattomuus on hyvä yhdistelmä. En ole niitä ”rumia möhkäleitä” hävittänyt emännän patisteluista huolimatta. Massavaraajat painavat sadan kilon molemmin puolin. Niissä on sisällä lämpöeristettynä painavia erikoistiiliä. Ne kuumennetaan usean sadan asteen lämpötilaan ja varattua lämpöä puretaan ilmavirtausta säätävän luukun avulla. Kahteen massavaraajaan saa varattua kahdeksan yö-tunnin aikana yhteensä 30kWh energiaa, jonka voi päivän aikana purkaa lämmittämään taloa. Suurempi massavaraajista on talossa vastakkaisessa päädyssä kuin varaava takka.
Laitoin kummallekin massavaraajalle oman digitaalisen vuorokausi/ viikko ajastimen, joilla päälläoloaikaa voi säätää mieleisekseen. Ajastimissa on akkuvarmennus, jos tulee kiertäviä sähkökatkoja, niin ajastimet pysyvät tolkuissaan.
Näyttäisi, että tällä systeemillä talon lähes kaikki sähköllä toteutettu lämmitys voidaan siirtää yöaikaan. Ainoastaan tuulikaapin ja vessan pienet sähköpatterit ovat käytössä, koska niiden ovia ei voi pitää auki kuten muiden huoneiden. Tarvikebudjetti oli satasen luokkaa.
Edelleen talvella leikataan takkaa lämmittämällä kulutushuippuja, vaikka ne on siirretty yöaikaan. Kaasukeittolevyllä voi lämmittää ruokaa, jos tulee sähkökatkoja tai leikata päiväkulutusta, jos maan sähkötilanne kriisiytyy. Kylmälaitteita varten on nurkan takana aggregaatti, jos tulee pidempiä sähkökatkoja. Sen johto on tuotu sisätiloihin valmiiksi niin, ettei tarvitse vetää ovenraosta. On testattu, että kylmälaitteet toimivat sillä ja muutakin voidaan kytkeä lisäksi. Kierrosluku säätyy kuorman mukaan ja bensaa näkyy kuluvan kylmälaitekuormalla alle litra tunnissa.
Eipä tietenkään 600 000 metsäomistajaa ole joukkona homogeeninen. Tällä palstalla kirjoittavat kuulunevat pääasiassa ryhmään 1)
Leena Petäjistö, Ashley Selby
Metsänomistajien arvot ja näkemykset hirvikannan säätelyssä
Tutkimuksen hypoteesit voidaan ilmaista seuraa-
vasti:
1) On odotettavissa, että metsänomistajat, jotka edus-
tavat hyödyntämisen diskurssia ja joiden metsän-
omistuksen tavoitteet ovat taloudellisia, suhtautuvat
hirveen ja hirvien metsille aiheuttamiin vahinkoihin
kriittisesti ja toivovat, että hirvikannan kokoa tulisi
pienentää.2) Metsänomistajat, jotka edustavat hedonistista dis-
kurssia (jolloin metsänomistuksen tavoitteena ei
ole pääasiallisesti taloudellinen hyöty) suvaitsevat
enemmän hirvivahinkoja, eikä hirvikannan koon pie-
nentäminen ole kovin tärkeää, sillä heille on tärkeää
henkisen nautinnon saaminen metsästä.3) Luonnonsuojeludiskurssia edustaville metsänomis-
tajille ei hirvien aiheuttamilla vahingoilla ole mer-
kitystä, ja siksi he katsovat, että hirvikannan kont-
rollointi on tarpeetonta, sillä tärkeintä on luonnon
arvo sinänsä ja hirven olemassaolon oikeutus.Nämä kolme hypoteesia muodostavat siten jatku-
mon, jonka toista päätä edustaa puhtaasti taloudel-
liset arvot ja toista päätä luonnon itseisarvo.”Väännetään Gla:lle rautalankaa. 1000ha on minimipinta-ala ,jolla voidaan metsästää hirviä. Jos hirvitiheys on 2,5-3 yksilöä/1000ha, on mahdollista metsästää vain yksi hirvi/vuosi kyseiseltä pinta-alalta,mikäli ei haluta syödä pääomaa. Jos pääoma pienenee. 1000ha:n metsästysseuroilla ei ole mahdollisuutta jahtiin joka vuosi. Homma lakkaa kiinnostamasta eikä alueella pian metsästä kukaan.”
Murto-osia hirvestä ei voi ampua, mutta on äärimmäisen harvinaista, että hirviseurueella olisi vain 1000 ha pinta-ala käytettävissä. Jos otetaan esimerkkiin vähän todellisempi tilanne vaikka 4000 ha alue. Silloin hirvitiheydellä 2,5-3/ 1000 ha alueella olisi hirviä 10-12 ja niistä voidaan ampua 5-6, jotta ei syödä pääomaa. Eikö tällainen metsästys kuitenkin kiinnosta.
”Toiminnan pitää kiinnostaa ja saalis on asia ,joka pitää kiinnostusta yllä, ei pelkkä raitis ilma.”
Miksi sitten kaikissa hirvenmetsästäjille tehdyissä kyselyissä raitis ilma on tärkeämpi kuin saalis tai liha? Ei ole paljoa aikaa kun linkitin liki 5000 hirvestäjälle tehdyn kyselyn tulokset, joissa saalis ja liha olivat motivointi-sijoilla 8 ja 10. Raitis ilma ja kaverit olivat huomattavasti tärkeämpiä. Esimerkissä edellä on enemmän kuin riittävästi saalista kyselyyn peilaten. Olen tätä kysynyt monta kertaa, kerro jo lopulta kuka huijaa?
Säteilyn puoliintumisajat ovat niin pitkiä, että vuotta 1986 seuraavien vuosien lustoihinkin on kertynyt likimain yhtä suuri säteilymäärä ja edellinen vuosilusto säteilee siinä vieressä. Luulisi, että vaikutus näkyisi useammassakin lustossa.
Linkistä: ”Tutkimuksessa havaittiin, että cesiumin kokonaismäärä puissa kasvoi tilastollisesti merkitsevästi vuodesta 1987 (kokonaismäärästä 3 % puustossa) vuoteen 2006 (15 %).”
Itse veikkaisin talven 1987 vaikutusta. Se oli hyvin kylmä, täällä etelässäkin oli pari viikkoa yhtäjaksoisesti 30-35 asteen pakkasia ja koko talvi kylmä. Meillä kuoli luumupuut ja osa omenpuista. Pakkanenhan kuritti niitä edellisen kesän pinnassa olevia lustoja niin, että keväällä puiden nestevirtaus heikkeni.
Jospa lukisitte ensin tämän:
