Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Usko vaan, se taisikin olla 9kW vastus, joka oli asetettu 7kW teholle. Sivu 23 ja 63. Kyseessä oli siis poistoilmalämpöpumppu.
Ilmanvaihto on melkoinen energiasyöppö, jota voi harkiten säätää pienemmälle. Kosteista tiloista pitää tietysti lämmöllä ja ilmanvaihdolla poistaa kosteus. Muualla talossa, kun tulee se kova pakkasjakso voi ilmanvaihdon siksi aikaa vaikka sulkea. Kun talossa on satoja kuutioita ilmaa, niin ei sinne tukehdu ja pakkasella kuitenkin jostain vähän falskaa.
Asia tuli mieleen kun vierailimme eilen erään leskirouvan luona ja tuli tietysti sähkönsäästö puheeksi. Talosta löytyi poistoilmalämpöpumppu. Onpa pirullinen härveli, miten sellaisia on ihmisille saanut myydä?
Nykysuositus on, että huoneilma pitäisi vaihtua kerran kahdessa tunnissa. Rouva asuu yksin 120 neliöisessä talossa. Mylly oli säädetty niin, että sen läpi kulkee tunnissa noin 200 mottia ilmaa. Se ottaa poistoilmasta lämmön talteen ja lämmittää tuloilmaa. Paras hyötysuhde saadaan kun se läpi kulkee mahdollisimman paljon mahdollisimman lämmintä ilmaa. Kolmenkymmenen asteen pakkasella ei ole mitään järkeä ajaa yhden hengen taloudessa sitä 200 mottia tunnissa lämmitä ilmaa ulos ja ottaa jonkilaiselle hyötysuhteella siitä lämpöä talteen ja lämmittää tuloilmaa.
Härvelissä oli 7kW vastus, joka paukahtaa päälle jossain tilanteessa, kun joku lämpö ei riitä. Jos oikein ymmärsin toiminnan, niin tuloilman lämpötila pidetään vakiona. Jos poistoilmasta ei saa tarpeeksi lämpöä, se kytkee vastuksen päälle. Eli jos alennat huonelämpötilaa ja poistoilmasta saadaan liian vähän lämpöä, se kytkee vastuksen päälle.
En ole kyseenalaistanut tai vähätellyt Suorittavan aikaansaannoksia metsästäjänä ja toimintaa riistaorganisaatiossa. Vilpittömästi uskon, että ne ovat huippuluokkaa. Enkä ole kyseenalaistanut hänen kokemustaan puunkorjuussa.
Tässä kritiikissä ei olekaan kysymys niistä, vaan suhtautumisessa niihin kuuluisiin sidosryhmiin, meihin. Miten käydään vuoropuhelua metsänomistajien ja metsästäjien välillä, miten voitaisiin vähentää hirvituhoja. Onko se asiallista.
Ministeriökin on budjetoinut rahaa sidosryhmäyhteistyön kehittämiseen, joten se nähdään tärkeänä.Kun tälle palstalle aikanaan tulin kysymään neuvoja hirvituhojen ehkäisyyn, niin koin, että välittömästi alettiin vähätellä ongelmaa ja syyllistää itseäni vahingoista. Jotenkin tiedettiin itseäni paremmin, että olin laiminlyönyt taimikonhoidon, vaikka taimet hävisivät jo ensimmäisenä syksynä. Jos normaalilla taimikonhoidolla, varhaisperkauksella ja taimikonharvennuksella tuhot olisivat siedettäviä, eli 70% kasvatettavaksi aiotuista taimista selviäisi hirvien suusta, en olisi tänne asiasta kirjoitellut. Enkä olisi kirjoitellut, jos yksi ylimääräinen perkaus olisi auttanut.
Tosiasia on kuitenkin, ettei auttanut vaikka perkasi joka toinen vuosi, niin ettei metriä pidempää vesakkoa ollut missään vaiheessa.
Varmaan on paljon hoitamattomia taimikoita, mutta uskon, että tälle palstalle kirjoittavat metsätalouden harjoittajat hoitavat taimikkonsa niin kuin pitää, pusikoiden haltijat puuhastelevat muualla. Kuitenkin meidät kaikki samaistetaan niiden pusikoiden omistajiin. Onko se asiallista ja rakentavaa sidosryhmäyhteistyötä, johon pitäisi pyrkiä? Ei vaan tahallista vastakkainasettelua, ettei päästä keskustelemaan asiallisesti asiasta.
Kun aloin sinnikkäästi selvittää mikä oikein on vialla, niin leimattiin vainhoharhaiseksi sekopääksi. Kuitenkin, kun laitoin Metsälehdellekin materiaalia ja tiedoksi, ettei metsänomistajien kuulemisia huomioda Lounaassa mitenkään, lehti julkaisi siitä artikkelin
Silloin 2016 ei ollut vain muutama hirvi yli tavoitteen VS2:ssa vaan 30 000 yli tavoitteen koko maassa. Riistahallinnon tavoitteiden asettelu ei ollut paikallinen ongelma, samantapaisia ongelmia oli mm Pohjanmaalla ja Uudellamaalla. Mielestäni riistahallinnon arvostelu oli paikallaan. Enkä ole ainoa joka on tehnyt saman havainnon, että siellä on ongelmaa.Tähän saan vastauksen, että nyt tilanne on parempi ja hirvistä pulaa. Tilanne on paikoin parempi, ei tosin pulaa. Pelkona on vaan 2016-2018 tilanteen toistuminen, signaalit ovat samansuuntaisia.
Aika monta kertaa olen toistanut, että nykyinen kannanhallintajärjestelmä kyllä toimisi, jos sitä noudatettaisiin, mutta kun ei. Viitataan vaikka episodiin Keski-Suomessa vuosi sitten.Olen huono kertomaan omista saavutuksistani, mutta ei metsänomistajakokemus sentään rajoitu VS2:een. Metsää on ollut neljässä VS-kunnassa ja Pohjois-Pirkanmaalla.
”Jos hirvilupien käyttöaste on yli 90 %, lupia on ollut liian vähän.”
Niin on ollut. Se taas johtuu alueellisen riistaneuvoston päättämästä liian suuresta hirvitiheys tavoitteesta, johon metsänomistajat eivät pysty vaikuttamaan. Luvat myönnetään niin, että päästään tavoitteeseen.
Suorittavan suunnalla näkyy riistahallinto toimivan mallikkaasti, mutta metsästäjät ovat kateuden riivaamia ukkoja. Täällä toisinpäin.
”Jokainen metsästäjä on harrastuksensa mainosmies.
Muista jatkossa tämä eräneuvoksen viisaus, kun kommentoit! Luo palstalle positiivista kuvaa metsästäjistä, eli itsestäsi.
Aika usein lehtiin kirjoitellaan juttuja visioista ,jotka ova vain herrojen haaveita. Nämä näyttävät uppoavan tehokkaasti Planterinkin ajatusmaailmaan.”
Kyllä tämäkin linkissä esitetty on ihan vakavasti otettava hanke, eikä pelkkä visio. Luulisi, että MTK olisi ollut osallistuvien tahojen joukossa, mutta ei. Seurojen ja seurueiden tarpeita kartoitetaan, mutta ei maanomistajien. Onko maanomistajan kritiikki perusteetonta?
Kun/jos investoidaan lihankäsittelyyn, infraan, metsästysmatkailun- ja lihan markkinointikanavien luontiin, järjestely on ajateltu pysyväksi, ei kannan leikkaamiseksi. MMM on siis linjannut, että ainakin osassa maata hirvitalous on tärkeämpää kuin metsätalous.
https://riista.fi/riistatalous/hyvinvointia-riistasta/hyvinvointia-riistasta-hanke/
Eräs kaveri kysyi, mitä pitäisi tehdä sähköllä lämmitettävälle pihalla olevalle kylpypaljulle, kun sähkön hinta nousee. Kehotin etsimään pohjasta tyhjennyspropun.
”Sidosryhmiä on kuunneltu, etenkin metsänomistajia. Metsänomistajat käytännössä päättävät metsästettävät määrät, kuten olen aikaisemmin kertonut.”
Nyt lähtee liian etäälle totuudesta, ainakin jos yleistetään koko maata koskevaksi.
Oman riistakeskusalueen tilanne on tämä. Sidosryhmiä on kuunneltu, mutta se ei ole vaikuttanut mitään. Päätöksen tavoitekannasta tekee alueellinen riistaneuvosto. Kymmenjäsenisessä neuvostossa on yksi MTK:n edustaja, jonka katsotaan edustavan metsänomistajia.
Varsinais-Suomen riistakeskusalueen hirvilupien käyttöaste ei tiettävästi ole koskaan ollut alle 90%. Metsänomistajat eivätkä edes metsää omistamattomat ole päättäneet jättää tahallaan lupia käyttämättä. Olisi typerää syyttää paikallisia rivimetsästäjiä tilanteesta, enkä ole sitä tehnyt.
Riistahallinto sekä maa-ja metsätalousministeriö tämän tilanteen ovat luoneet. Ministeriön hankkeessa mm kaavaillaan kaupallisen metsästyksen lisäämistä, mutta projektista ei maanomistajille kerrota, saatikka, että otettaisiin mukaan projektiin. Oletetaan vaan, että voidaan lisätä hirvieläinkarjan kasvatusta toisten mailla.
”Hyväksyntää harrastukselle ei tule mistään suunnasta. ”
”Jokainen metsästäjä on harrastuksensa mainosmies.” Tämä kannattaisi muistaa niidenkin, jotka tällä palstalla hoitavat sidosryhmäyhteistyötä metsänomistajien suuntaan.
Tolopainen näkyy keksineen hyvän sähkönkulutuksen tasaussysteemin, hän on siirtänyt kaiken elämän yöaikaan. Eläkeläinen voi tosiaan siirtää kelloa valinnan mukaan joko 12 tuntia eteenpäin tai taaksepäin. Pimeään vuodenaikaan sitä tuskin edes huomaa. Saa sitten viettää hyvällä omallatunnolla muuten normaalia elämää, viipyillä suihkussa ja laulaa siellä hoosiannaa.
Vaikka olisi vielä voimassa edullinen määräaikainen sähkösopimus, kannattaa varautua siihen, että sekin voi kupsahtaa nurin, jos se on ”trokari” eli ei itse tuota sähköä vaan välittää. Eräs palstalainen kehui, että on eräältä firmalta halpa sopimus, kurkistin firman tilanteen.
Uuden sopimuksen hinta voi pompata kymmenkertaiseksi.