Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
”Mielenkiintoinen aloite oli eilen telkkarissa proffan suulla että rakennetaan 20 milj:lla muutama wärtsilän moottori voimala jolla saadaan 400 megawattia tehoa leikkaamaan sähköhuippuja.”
Nyt pitää ymmärtää, ettei 20 miljoonalla tietenkään rakenneta 400 MW voimalaa.
(Olkiluoto 3:n rakentaminen maksoi noin 10 000 miljoonaa ja teho on 1600 MW)
Proffa varmaankin tarkoitti vuotuista käyttökustannusta? Investointi lienee ainakin 300 miljoonan luokkaa.
Wärtsilä ei uusissa tilauksissa kerro tilauksen arvoa, mutta tästä vanhasta uutisesta voi päätellä investoinnin suuruusluokkaa.
ILP:lla ja massavaraajien ennakoivalla käytöllä on hybridisähkösopimuksen tammikuun alkupuoliskon sähkön hinta 0,85 c/kWh. On omaa tyhmyyttä, jos maksaa sähköstä enemmän.
Kyllä näillä uusilla Mitsuilla ainakin on kelpo hyötysuhde kovilla pakkasilla. Muuta ei tarvitse tehdä kuin sisäyksikön suodattimet ja kennot pitää puhtaana. Tauottomasti on pyörinyt, ei sammutella eikä sulatella. Kenno ei jäädy, alle tulee sulatusvedestä jääkökö, joka pitää poistaa jos teline on liian matala, ettei kasva ulkoyksikköön asti.
30 asteen pakkasellakin tuottaa yli 2,5 kW:n lämpötehon ottaen 1,5kW:n sähkötehon.
Linkissä käppyrä VTT:n mittausraportista:
Normaaleissa etelän talvikeleissähän lämpimintä on päivällä ja kovin pakkanen yöllä. Silloinhan luulisi kulutuksen asettuvan ainakin lähelle sitä keskihintaa?
Otapa vaikka kuukauden tarkastelujakso:
(A-B) / E = c/kWh, missä
A = tuntikohtaisen sähkönkulutuksen (kWh) ja tuntikohtaisten pörssisähkön hintojen (c/kWh) tulojen summaB = Kuukauden sähkönkulutus (kWh) x pörssisähkön painottamaton kuukausikeskiarvo (c/kWh)
E = Kuukauden sähkönkulutus (kWh)
A = Yhden tunnin kulutus kerrotaan saman tunnin spot-hinnalla, jonka jälkeen nämä kuukauden kaikkien tuntien tulot summataan yhteen. Näin saadaan kuukauden ajalta jokaisen tunnin vaikutus huomioitua, sillä eri tuntien kulutukset ja markkinoilla määräytyvä spot-hinta vaihtelevat suuresti tunneittain.B = Lasketaan saman kuukauden sähkökulutus yhteensä ja kerrotaan se saman kuukauden spot-hinnan kuukauden keskiarvolla. Tällä tavoin saadaan laskettua, mikä olisi hinta kokonaiskulutukselle spot-hinnan keskiarvon mukaan.
(A-B) = Kun A:sta vähennetään B, nähdään, miten kulutus halpoina ja kalliina tunteina suhteutuu keskiarvoon. Se, onko arvo negatiivinen eli pienentävä vai positiivinen eli hintaa kasvattava, määräytyy sen mukaan, onko suurempi osa kuukausikulutuksesta kulutettu halvempana vai kalliimpana tuntina verrattuna koko kuukauden keskiarvoon.
Mitä enemmän kuukauden kulutusta saa ohjattua halvoille tunneille, sitä enemmän päästään alle kuukauden keskiarvon. (A-B) / E = Lopuksi laskettu A-B suhteutetaan kulutukseen jakamalla se kuukauden kulutuksella. Näin saadaan vaikutus c/kWh -yksikkönä. Kyse on siis yksinkertaisuudessaan oman kulutuksen tuntihintojen vertaamisesta spot-hinnan kuukauden keskiarvoon nähden.
”Mikähän oli kiinteähintaisten keskihinta?”
Onkohan tästä tiedosta mitään hyötyä? Kaikki tieto on tarjolla.
Kun tekee kiinteähintaisen sopimuksen, niin hinnat ovat nähtävillä ja valitsee edullisimman itselleen. Hinta on pysyy samana.Kun tekee pörssisähkö sopimuksen tuleva hinta ei ole tiedossa.
Hintaheilunnan lisäksi maksettavaan kWh-hintaan vaikuttaa kulutuksen ajoitus.”Tätä jo aiemmin pohdin, mutta jos olisi vaikka kesämökki pörssisähkössä. Pelkkä peruslämpö 10 asteessa, ei muuta kulutusta juuri. Eikö silloin järjen mukaan hinnan pitäisi osua aika hyvin ”keskihintaan”.?”
Ei osu, vaan menee yli, koska kulutusta ei ajoiteta. Kovalla pakkasjaksolla lämmitykseen kuluva energiakulutus moninkertaistuu ja typillisesti hinta on silloin korkealla. Kyllä spot-keskihintaan pääsy edellyttää jonkinasteista kulutuksen siirtoa kalleimmilta tunneilta halvemmille.
”Eikös se hintakatto mene vielä neuvostoon ja parlamenttiin?”
Tämä lienee vuoden 2022 EU- kriisiasetus, 1. päivän joulukuuta 2022 ja 31. päivän maaliskuuta 2023 väliseen aikaan, joka on ollut ja mennyt. Eikö sen seurauksena Suomessakin jaettu valtion rahaa sähkötukena, saiko valtio sen perittyä sähköntuottajilta, sitä en tiedä.
Tilanne näyttää hyvältä, on valinnanvapaus. Kaikki keskustelijat ovat erittäin tyytyväisiä omaan sopimukseensa ja puolustavat sitä kynsin hampain. Keskustellaan vain kinaamisen ilosta.
Näin meidän OK-talossa:
Vähän vanhaa tietoa, mutta joskus 15 vuotta sitten tein näin. Ostin Polariksen ja laitoin metsätalouden kalustoon, metsätalouskäyttöä 90%, yksityiskäyttöä 10%. Maastomönkijä ei saa ajaa tiellä, mutta ajattelin rehellisesti laittaa sen 10%, koska ajoinhan sillä polttopuurankaa omaan käyttöön, jos tulee jokin tarkastus.
Laitoin 90% kalustokuluihin ja vähensin hankinnan ALV:sta 90% ja jatkossa samoin käyttökuluista, jotain 6000€ siitä jäi kärryineen maksettavaksi. Koskaan ei verottaja kysynyt mitään. Olettamus on, ettei kiinnostanut, koska ALV toimintaa oli silloin paljon ja mönkijän ALV oli murto-osa niistä. Toisin lienee jos ostaa 5ha palstalle mönkijän ja se on ainoa ALV-erä.
Leluksi monet haukkuvat, mutta olen eri mieltä. Pääasiallinen tarkoitus oli hunningolle päässeen ostopalstan kunnostus ja taimien ajo. On kätevä peli nuoren metsän kunnostuksessa tai enengipuu harvennuksessa, miksi kutsutaankaan. Voi kaattaa rankaa ja kuitupuuta suunnillen suoraan rankakärryyn. Ei tarvitse raahata, kunhan kääntää kärryyn. Pienellä komposiittirunkoisella kevyellä 3-4kg sahallakin pärjää. Kepoisaa hommaa. Ei tule ajouria ja jokainen jäävä runko on tarkkaan silmäilty.
Olisihan siinä ollut helvetti irti ja palsta piloilla, jos sinne olisi jonkun bisonin survaissut, eiköhän niitä kuvia ole nyt nähty tarpeeksi…ja selityksiä kuultu, ettei kannata tehdä hyvin.
Rosentti Norokorvella on mielenkiintoinen selitys.
Eikös se männyn kasvu ole taantunut pääasiassa pohjoisen erämaissa, ei siellä liene ylenmäärin liikenteen aiheuttamaa alailmakehän otsonia. Yläilmakehän otsoni taas suojaa haitalliselta UV säteilyltä. Oliko sitä rosentin mielestä liikaa vai liian vähän?
Ainakin täällä lounaassa kuivuus on kurittanut mäntytaimikoita. Kuvan taimikkoon on samaan aikaan istutettu mäntyä ja kuusta. Kuusi kasvaa aivan hurjasti, mänty kituu, tulee tupsulatvaisia, monihaaraisia ja aukkoista. Kyllä mänty taantuu hurjasti kuuseen nähden. Naapureilla sama tilanne. Kuivahkolla kankaallakin kuusi kasvaa paljon paremmin. Kyllä selityksen täytyy olla kuivuus.
Kovasti on taas ammuttu, mutta vastaus kysymykseen puuttuu. Tuo aloituksen PO1 löytyi pistokokeella. Katselin vähän lisää. Osassa hirvitalousalueita reaaliaikainen kuva on juuri sellainen kuin sen saalistavoitteiden valossa olettaa olevan. Osassa alueita jotain muuta.
En tiedä miten suuri merkitys kuvilla on, mutta voisi olettaa, jos seurassa katsotaan kuvaa, jossa on ammuttu yli tavoitteen, niin lopetetaan. Näin ainakin keskustelupalstalla on kehotettu katsomaan kuvia ja olemaan huolehtimatta: tavoitteissa ollaan.
Hieman huolestuttaa, kun valtakunnallinen saalis näyttää jäävän pienimmäksi 25 vuoteen. Onko nyt varmasti asiat hallinassa ja selitys valtakunnallisesta vasakadosta pitää paikkansa. Ovatko varmasti hirviuroot ”katselleet jotain futismatsia”, kun olisi pitänyt olla sukua jatkamassa. Toivottavasti näin on, muuten teidät ”piru nokkii”.
Alla koosteena toinen alue, jossa ammuttu reaaliakaisen kuvan mukaan yli tavoitteen ylärajan, mutta Luken tavoitteen mukainen saalis on selvästi alle tavoitteen alarajan. Kuvat ja tiedot voi tarkistaa Luken luonnonvaratieto sivustolta.
Odotan edelleen malttamattomana keskustelupalstan metsästys-ja riistahallinnon asiantuntijoilta vastausta.
