Käyttäjän pitkät neulaset kirjoittamat vastaukset
-
Mitä ite oon kolonnu kehikoita ämmänkaulalle, niin ku purkanu niitä siirtua varten, nii sinistä on ollu. Märkää puuta , ja ku satteessa likuaa niin hommeessaha se on.
Kelosta tehtyjä kassaillu. Akkuna- ja oviaukkoja sahhaillu karauria ja huulille. Kolomantena päivänä vesi nokasta vuotanu. Oisko allerkijjaa työlle vai kelolle – piru tietää, vai ei kerro.
Kolomisenkymppiä metri veisto ja tuo puitten kaato,raij
jaaminen ja kuorinta omalukusa. Puut halakeilee. Salavoksen villat kastuu ja homehtuu. Kahteen kerrokseen tekeminen höpöhommaa. Kaikki lämpö nousee tuonne vintille. Kylymä mökki.Ovveen ei painumavaroja palijo jääny. Tuommonen märkä puu laskehtii parisenttiä ku kuivuu. Saa ruveta ukko löysäilee ovia irti ja kullopilla kymmenen senttiä hirnasta lyhyemmäksi.
Sisukkaasti sälli sahhailee. Sille nostan hattua. Tuolla sulukanurkalla tekevät rapakon takana. Täällä ämmänkaulalle.
Tuohan kuiten on ihan oikia hirsmökki. Ei konneilla veisattu.
Miksei se saata kasvaakki ku jaksaa ootella. Joskus kaatanu semmosen pitkähkön kuusen tarvepuuksi. Rupesin piruuttaan laskee niin puu oli semmoiset 220-230 vuotta vanha. Ensimmäinen 5 tuumaa oli 70 vuotta…sitten oli vissiin kaveri otettu vierestäpois,niin huomannu ruveta tosissaan kasvamaan. 300 kilometriäpohjosempaa tosin….
Kemijärvellähän oli muistaakseni eräs liimapuutehdas. Oliko Ranskassa jonkinsortin laani/halli mihin tavaritsi vietiin sinistymään? Valtio jyvitti
toimintaa – loppu tuli siihenkin. Olisiko pitänyt muutamia pörröpäitä pistää kasaamaan niistä jotakin rakennusten tapaisia, niin kauppa olisi käynyt?
Opittiinko mitään – vai lähteekö seuraava idealisti taas nollasta – mikäli saa piikin auki….
Muistaakseni Kero-talot tekee Hunton-eristeellä varustettua ns.hirsitaloa.
Painumaton rakenne , sisäpuolella ja ulkopuolella paneli – välissä pystyssä palikka. Voi olla hyväkin ratkaisu. Metrihinnasta ei tietoa. Kevyempi varmasti kuin massiivi hirsi. Ei sitä nyt kuitenkaan tuuli voi viedä.
Noita hirsitaloja joskus lyötiin 92mm tavarasta. Mustat kuivuneet oksat jäi sisäpuolelle , kun puu oli keskeltä sahattu. Siihen sitten koolaus ja villa sisäpuolelle ja hirsipaneli pintaan. Mäntyä oli paljon. Kuusi kestää kosteutta paremmin ja ei tule tummia täpliä. Kevyempi käsitellä.
Koulussa opettaja aikoinaan sanoi ettei kuusta tarvi kuin ylä- ja alalauteen kannatuspuuksi pari metriä… Nykyään kaikki kuusta….
Tuommoinen lamellihirsikuutio ,jossa keskellä palikka pystyssä on luokkaa 1400€/kiinto. Kyllä sillä hinnalla pitää pystyä maksamaan kunnon raaka-aineesta. Lisäksi kannattaa olla tehtaan johtajan käsi ojossa suunnitellessa laajennuksia ja konehankintoja.
Näin talviaikana ulkopuoli hirsiseinästä on tiivis, mutta sisäpuolella raot luokkaa sentti.
Painovoimaisella ilmastoinnilla noita ei anneta tehdä, vaan niihin on kytkettävä tulo ja meno lämmöntalteenottoineen. Ei hiljaista hetkeä, vaan koko ajan joku /jotkut puhaltimet hurisee ja syö sähkyä.
Päijänteen rannassa kerran Muuramessa lenkkeillessäni , pysähdyin lähellä vesirajaa sijaitsevan vasta kaadetun petäjän kannolla. Valtava kanto ja 80 vuotias oli ollut puu kaadettaessa. Siinä silimät meinas pullistua ulos päästä , ja leuka napsahti rintaan. Oon siitä jotenkin selvinnyt, mutta pysyviä vaurioita laskutoimitus jätti.
