Käyttäjän pitkät neulaset kirjoittamat vastaukset
-
Mikäli noin huolissaan thaimaalaisten toimeentulosta,niin pitäskö tehdä periaatepäätös? Tehdä heille oma firma tänne Suomeen? Syövät mitä saavat ja kunnon rummutukset päälle,millä suomi-imago nousuun?
Saattojoukoissa olen siellä ollut. Siinä ei kauan parta paukkunu kun tuli uus polvinivel romun tilalle. Kippeehä se oli – mutta nyt näyttää jo mopo keulivan. Monet lakkasuot on takana ja toivottavasti eessäkin. Pistää aina iteltä turvan virneeseen kun toinen hokee: ”onpas isoja – ja palijo…”
<p>Noh – täytyy asettaa toimeentulotoiveensa tulevaan marjasatoon. Nyt kun thaimaasta ei tule orjia noplimaan niitä niin saattaa peräkylilläkin pistää rahan äänellä? </p><p>Ruohtiin ja Norjaan mennöö kestopintatie. Sieltä kannattaa kysellä homman tynkää myös.</p><p>Idän ihme jos hyökkee, niin sitte on kaikille touhua…</p>
Vaellusreitin karjapoluille voisivat samalla kantaa pitkospuut koko matkalle kun ovat sinne menossa. Lähemmäs tietä joutuisi kantamaan useamman ja vaikka 15 kilometriin 5 – ja niin edelleen. Näin tälläinen ihmisen aiheuttama eroosio ja maan pinnan kaikenlainen rikkominen saataisiin ryhtiin. Puuta kuluisi ihan kivasti ja saaduilla seteleillä voisi vaikka ostaa lisää metsää?
<p>Tapetaanko siinä lypsylehmä samalla jos palkkaus on liian korkea? Jää pusikot retuperälle? Vai tulisiko sen myötä hiilinielut ja ennallistamiset samalla täytettyä kun ryteikköinä suuria aloja. Toisaalta metsänomistajalle kiintohinnat nousisivat mikäli hoitelee metsänsä kasvusta? </p>
Metsään.fi voisi joku taho linkittää yleiseen tietoon näitä eritavoin hakattuja kohteita. Lapin perukoilta Hankoniemeen. Valmiiseen pöytään olisi hyvä suunnistaa. Euro on hyvä konsultti.
<p>Rakennuksilla käytettävä puutavara on kuusta – en tarkoita että kyseiseltä taivaankappaleelta… Painekyllästetty on petäjää – se kyllästyy paremmin. Lämpökäsiteltynä petäjää lauteisiin käytetään myös. Saheita kun hakkailee kiinni,niin ei voi kuin ihastella kuinka tarkkaan puut jalostetaan tänä päivänä. </p>
Tienhoitomaksu kuiten kelpaa joka vuosi ja kiinteistövero pitää maksaa. Voiko nämä nyt sitten vähentää muitten etelässä sijaitsevien palstojen puunmyyntituloista? Ivalossa palstan saa jättää ryteiköksi?
Onko koko Suomi päätetty tehdä luonnonsuojelualueeksi jollakin 200 vuoden aikajanalla? Miksi metsäteollisuus ylipäätänsä investoi tuotantolaitoksiin,jos toisin on päätetty Brysselissä? Onko tarkoitus kerryttää Suomen velkaa niin että kun pohja laskelmilta pettää saa eduntavoittelijat kypsän omenan? Olemmeko pannulla jo paistumassa ,vaikka emme sitä itse tiedäkkään? Suoraanhan näitä asioita ei tietenkään yli-ihmisten ole syytä tomppeleille kertoa – miksi nähdä moista vaivaa? Moraalisestihhan he toimivat tietenkin oikein ja saavat jatkoaikaa tälle heidän niin rakkaalle pallollensa. Elämän säilyttäminen keinolla millä hyvänsä tuntuu olevan tarpeeksi iso missio ,jonka ympärillä on hienoa tärkeillä. Ei täällä ole mitään pysyvää maailmassa ollut koskaan. Se muuttuu -ja aina vaan nopeammin ja nopeammin.
Mielestäni tulisi tarkastella kokonaisuutta. Metsiä on paljon joiden hoito on retuperällä. Hakkuista saatavat korvaukset,metsävähennykset,perintöverot,metsälaki… Olisi mielestäni kiinnitettävä huomio siihen ,kuinka valtakunnan tasolla saadaan paras tulos metsistä ulos. Se että metsät ovat hoidettuna prikulleen esim. Tapion taulukoiden mukaan sataa yhteiseen laariin. Se että joku tai eräs metsänomistaja saa jonkun pikavoiton ja toimintatonnin sijoitukselleen ei liene saa olla kynnyskysymys metsien täysmittaiselle hyödyntämiselle? Kasvukierron nopeutumisen myötä se tulee moninkertaisena takaisin. Kateus vie kalat kattilasta.