Käyttäjän Pinsiön vaari kirjoittamat vastaukset
-
Onnittelut Miisu! Samalla onnittelut myös parilta palstan lukijalta jotka ei ole vaivautunut rekisteröitymään. Ovat eri syistä joutuneet metsätöihin vaikkei tosin ammattilaisiksi. Lukevat tätä palstaa ja pitävät Miisua ”kovana mimminä”, olen kyllä samaa mieltä!
Tytöttelyyn saatan syyllistyä mutta kun minulla on pari Miisun ikäistä tytärtä se lienee anteeksi saatavaa. Sotaveteraanitkin puhuu nykyisin toisistaan tyttöinä ja poikina. Suomen kieli on semmoista että pitää huomioida puhujan ikä ja millä tarkoituksella sanotaan.
Toivotan Miisulle menestystä ja terveyttä vaativassa työssä ja luottamustoimissaan!
Keskustelin äskettäin urheilukaverini kanssa vanhemmasta miehestä joka siirsi metsää hänen lapselleen. Ja teki vielä suurella innolla useana vuonna töitä metsän eteen. Oli keskustelukumppanini vaimon eno, lapseton leskimies.
Oli ostanut maatilan jonka pellot oli ollut kauan vuokralla ja metsät ”käymättä” ainakin 20 vuotta. Se kaikki mitä lahjoitusmetsässä tehtiin oli pitkä lista ja melkoinen metsäkoulu kaverillenikin. Erityisesti vanhan aikanaan karjan tuulensuojana ja sateenpitopaikkana olleen maannouseman pilaaman kappaleen saneeraus koivikoksi oli hienoa kuultavaa. Aitaamalla olivat pitäneet hirvet sieltä pois.
Nykyinen metsänomistaja on jo iältään 9 vuotias. Ja vanhemmilla edelleen työleiri lomilla ja vapaapäivinä. On heillä omaakin metsää mutta melkoisen alan omistaja nuoreni kerralla n 70 vuodella.
Niin jäi tuosta yllä olevasta pois se että rusit perusti Venäjän ja Ukrainan. Nimi venäjä tulee suomen ja eestin kielistä venemaa/ veneillä kuljettava maa. Rusit taas on muuntunut russiaksi, ryslandiaksi ja ryssänmaaksi.
Eräs elämäntyönsä venäjän opettajana tehnyt piti pitkän esitelmän Ruotsin ja Ukrainan vuosisataisesta yhteistyöstä. Lipuissakin on samat värit ja ukrainassa on edelleen sukuja jotka pitävät ruotsia oman sukunsa lähtömaana.
Samoin minulle esiteltiin netissä ohjelma jossa euroopan rajojen muutokset 1000 vuoden aikana oli pakattu alle 4 minuutin. Mongoliakin ulottui joskus Laatokka-Ääninen linjalle. Kun laittaa netin hakulaatikkoon ”euroopan rajat 1000 vuoden aikana” saa siitä käsityksen. Ei ole paljonkaan ollut pysyviä ratkaisuja!
On ollut kiireitä runsaasti. Parin joululehden aineistot alkaa olla painoon menossa. Nyt on aikaa lukea keskustelupalstaa ja ehkä kirjoittaakkin.
Kylän joululehteen värkkäsin juttua nurmitaloudesta. Löysin Venäjää koskevaa aineistoa juustoista. Viikingit aikanaan kutsuttiin järjestämään hallintoa Venäjälle. 860 luvulla ruotsalaiset eli ”rusit”meni sinne purjehtien Suomen etelärannikkoa. Että matka onnistuisi hyvin he osti Hankoniemen noidilta suotuisia tuulia ja paikallisilta karjan pitäjiltä juustoja. Riimukirjoitusten mukaan ne oli maailman parhaita!
Retket ulottui Kaspianmeren eteläpäähän, ehkä kauemmaksikin. Eli silkkitielle asti, Toinen reitti ohi Krimin Konstantinnopoliin asti.Oli ne hyviä juustoja! Nythän puhuttiin Putin juustoista. Ei ole mitään uutta auringon alla. Yli tuhannen vuotta Venäjän suunnassa on suomalainen juusto ollut hyvässä maineessa!
Nyt juuri radiossa puhutaan että suomalaisesta juustosta olisi Venäjällä löytynyt antibioottia. Minkähänlaisia tutkimuksia ja laitteita on käytetty? Kansakoulupohjalta jokainen suomalainen tietää ettei juuston teossa mikrobiologiset systeemit toimi jos on vähänkin antibiootteja maidossa. Ei ole kovin viisas keino tällä tavoin kasata kaupan esteitä!
Aikoja sitten kirjoitin tähän lehteen minkälaisia vaaroja voi klapihommissa sattua. Yleisön pyynnöistä huolimatta toistan sen kun on tottakin.
Kaverini Jaska teki aina viraapelinään klapeja kevätkaudella huviloiden asukkaille. Varusteina oli taktorikäyttöinen sirkkeli ruuvihalkaisijalla. Alkoi olla jo kesä kun Jaskan aherrusta tuli seuraamaan aurinkoa ottamassa ollut huvilan emäntä. Oli kylpytakissa ja pyyhe tukan ympäri. Pyynnöstä Jaska esitteli konettaan. Mutta kävi vahinko. Ruuvi nappasi Jaskan risan hanskan ja sormi liiskaantui. No rouva otti komennon. Pyyhkeen kietoi käden ympäri, sammutti traktorin ja vei Jaskan ökymaasturilla ensiapuun. Pääsivät heti nuoren lääkäritytön puheille. Osaaottavasti kysyi Jaskalta ”Voi voi mihin olette sormen laittanut?” ”Kierukkaan” ähisi Jaska. Tyttö lehahti punaiseksi mutta saamansa opetuksen mukaan haki heti positiivisen näkökohdan. ”Olipa hyvä että laitoitte sormen ensin!”
Tuli käytyä Metkossa. Laajenee joka kerta isommaksi. Pitää keskittyä kiinnostavimpiin asioihin. Mutta jos haluaa nähdä kaikki pitää olla useamman päivän. Paljon tuli kierrettyä mutta minulle parasta antia oli matkalla mennen tullen käydyt keskustelut. Samoin näyttelyn esitteliöiden ja kanssakatselijoiden kanssa tuli juteltua asioista jos muustakin. Kyllä Metkon tapaisella näyttelyllä on oma tehtävänsä ja ilmeisesti parin vuoden päästä taas.
Viisas ratkaisu metsänvartijalta. Nyt jo kuollut urheilukaverini oli niitä jotka ensin huomattiin allergisiksi hirvikärpäsen syljelle. Oli kova paikka huippusuunnistajalle pysyä kaukana metsästä parhaaseen kilpailuaikaan. Syöpä miehen vei mutta muiden surujen lisäksi saattoi olla osasyy tämä metsästä pois pysyminen.
Tämä Tanelin mielimä hirvikannan vähennys on ainoa keino hirvikärpästen vähentämiseen. 20000 talvehtijaa olisi sellainen määrä ettei hirvikärpäsellä olisi elinmahdollisuutta. Olisivat talvella talvilaitumillaan ja elo-lokakuun aikaan suvipaikoillaan. Lisääntymiskierre katkeisi kärpäsen kohdalla ja koivu sekä mäntypuut varjeltuisi taimivaiheessaan. Hirvikolaritkin painuisi lähes historiaan.
Siihen asti vaaleasta vaatetuksesta on huomattava apu. SA 62 maastopuku lumipuoli ulospäin on monen käyttämä kärpäsvaate. Tietysti lumipuku myös. ”Pellepuku” on myös sopivasti kyllästettynä hyvä asu ainakin muutaman millin sateessa. Gore textiilit on paremmin herrasteluvaatteita ja hiostavia. Ryskätöissä vanha armeijavaate on parempi eikä maksa paljon.
Oikein hyvä A Jalkanen! Tuota edunvalvontavaltuutusta ei kukaan järkevä jätä tekemättä!
Tärkein syy että tulee kantovesoja on raivausaika. Tehtiin minkä mittaisia kantoja tahansa tärkeintä on raivata sillä hetkellä kun puun juurissa olevat ravintovarat on pienimmillään. Se on silloin kun puu on saanut lehtensä täyteen kokoon. Kuun asennolla tehdyissä kokeissa ei ole saatu näyttöä.
Mutta kun joka puulla on oma kasvurytmi ja myös paikan kosteus ja aurinkoisuus vaihtelee muuttujia on turhan paljon. Torjunta-ainekäsittely pitää tehdä vasta sitten kun kasvi vetää ravinteita juuriinsa. Ravinteet ei varastoidu maan päälle joten kannon mitalla ei silloinkaan ole merkitystä. Pitkä kanto voi kuitenkin ”kutittaa” hirven mahaa ja tehdä kulun mutkaiseksi ja jopa estää sen kulkemista joissain kohdissa. Ei kuitenkaan ole täydellinen kulkemisen esto.
”Ei ikä ole vika patti vika on!” Näin totesi Veerti aikanaan kun hevoskauppaa teki. Tunsin sodankäyneen miehen joka oli aikanaan tehnyt sukupolvenvaihdoksen. Mutta oli ”jättänyt oikeuden” työntekoon metsissä. Ja myös teki. Muutaman sata metriä metsäautotietä jupusi hiljalleen pienellä kaivurilla ja traktorilla. Puut tielinjalta korjasi moto ja kulutuskerroksen tiehen veti autoilija. Kaikki muut tekivät vaimonsa kanssa. Vaimo luopui 70 vuotiaana omasta yrityksestään. Sai muuten silloin syntymäpäivälahjakseen raivaussahan! Teki sillä useana vuonna hommia siten että suvun metsissä ei ollut yhtään raivausrästejä. Vasta silmiin tulleet kaihit hillitsi metsätöitä.
Kyllä sukupolvenvaihdokset kannattaa tehdä ajallaan mutta jos on ikänsä painanut töitä sitä ei parane yht`äkkiä luopua. Kiinnostusta metsään nuoremmille kuitenkin pitää koittaa ylläpitää. Sitä ei kannata jättää siihen sukupolven vaihdoksen tienoille. Koulun alaluokkalaisille kannattaa järjestää metsään eväsretkiä ja sen aikana kertoa metsään liittyviä asioita. Myös metsäkirjallisuuden esilläpito ja nykyisin metsäisten asioiden tietotekniikan kanssa askartelu jopa ”avunpyyntö” niihin herättää kiinnostusta nuorissa.