Käyttäjän Pinsiön vaari kirjoittamat vastaukset
-
Tässä lähellä liikepaikkoja on kylällä muitakin aktiviteetteja kuin peijaiset. Mutta hyvin ne sopii lisäksi. Ja porukka ei ole mitään rollaattori porukkaa. Tietysti kaikki liikuntaesteisetkin halukkaat kyyditään paikalle. Mutta näissä kaikella lailla eläväisissä kaupunkien ”nukkumalähiöissä” on varmaan eri henki kuin syvällä maaseudulla.
Hyvä tapa on pitää peijaiset. Kovin monta kertaa en ole käynyt. Mutta käyntien harvuus johtuu siitä että en kihtini (vanhojen herrasmiesten sairaus!) takia voi syödä riistaa. On kävelykyvylle parempi haukata HK Sinistä suoraan jääkaapista kuin kiusata tuttua miestä riistaruualla ja köpötellä peukalovarpaat tomaatteina. Tapaamisia ja toimintaa on yllinkyllin muutenkin.
Menkää kaikki kihdittömät peijaisiin! Puhutaan sitten myöhemmin miten alas se hirvikanta tulee laittaa. Se syöty hirvi ei kuitenkaan enää taimia pilaa!
Biotaloudesta messuilla oli kovasti puhetta. Pyysivät oikein esittämään asiantuntijoille kysymyksiä asiasta. No eihän hullua parane usuttaa. Kyselin miten aiotaan hyödyntää tuhansilla tienvarsi hehtaareilla kasvava kasvusto. Nykyisinhän kasvustot niitetään tai murskataan paikalleen. Hiilen kierto on kovin lyhyt ja hiilijälkeä syntyy jopa lisää joka niittokerralla.
Ilman lannoitustakin pientareitten kasvustot sakenee vuosi vuodelta sillä siihen lähellehän pakokaasut jää. On montaakin kasvulle tärkeää ainetta ja valoa hyvin saatavissa. Tien lähimetsätkin ja muut kasvustot varmaan hyötyy myös. Miten sitten vaikuttaa dieseleihin tuleva urean ruiskutus pakokaasuihin. Kantokäsittely osiossa keskusteltu AdBlue liuos tulee hiljalleen pienemmissäkin dieseleissä käyttöön.
Eivät ainakaan näyttelyn asiantuntijat olleet selvillä miten tienvarsikasvuston hiilivedyt saataisiin hyödynnettyä energiaksi. Ilmeisesti niittotuore massa on liian vetistä kaasutettavaksi biokaasuksi. Varmaan ainakin kokeeksi voisi jotkut tienvarret kylvää ahdekaunokilla ja tutkia miten se kuivuisi pystyyn ja sitten vasta korjata kaasutukseen ja ehkä polttoon. Tai voisiko tuorreemman massan vesimäärän vähentää puristamalla? Toivottavasti tutkitaan vaihtoehtoja. Metsistä ja aitovieriltä bioenergia on syytä saada sillä pellot tarvitaan tuottamaan ruokaa.
Kyllä siinä niin kävi että ei oltu samaan aikaan messuilla A Jalkasen kanssa. Se Helsinki on turhan syrjäinen paikka. Kun täältä sinne päin vaivautuu on muutakin käytävää kuin messukeskus.
Olihan ne hyvät messut. En käynytkään kaikilla osastoilla. Ruokapuolella kävin juustopuolen ihmisille kertomassa suomalaisen juuston pitkästä historiasta erityisesti Venäjän suuntaan. Ja kananmunia markkinoiville pulputin miten saavat hyydytetyillä munilla kolesteroli arvonsa hyviksi. Olivat kyllä ihmeissään, mutta vastaväitteitä eivät esittäneet.
Metsäosastolla oli paljon koululaisia. On hyvä että tätä maan suurinta luonnonrikkautta pidetään esillä nuorille. Olisipa nuorilla keskemmälläkin Suomea yhtäläisiä mahdollisuuksia tutustua metsien monipuolisiin mahdollisuuksiin.
Hyvää oli myös tulevaisuuden tori monine näytteineen puun mahdollisuuksista. Metsälavalla kuuntelin Esa Härmälän tenttausta uuden virkansa johdosta. On varmaan käyvä ”vouti” meidän kaikkien metsille. Eliisa Kallioniemen vetämä paneeli oli myös asiarikas. Parhaan vertauksen uusiutuvie/ fossilisten eroista sanoi yksi panelisti kun vertasi uusiutuvien korjuuta tukanleikkuuseen ja fossiilisten korjuuta kallonporaukseen! Sinuhe Egyptiläisen lukemista ei vertauksen ymmärtämiseen tarvita. Viedään mitä tahansa uusiutumatonta pois niin se on pois. Uusiutuvaa tulee yhä uudestaan.
Onnistuneet messut. Saattaa olla että vuoden päästä taas käydään sillä laidalla isänmaata!
Kyllä puukauppaa on tehty. Kaverini oli tuolla kantatien varressa bussipysäkillä vastassa Tallinnan retkeltä tulijoita. Aika lähellä oli ollut tieltä suistuneen ajokin nosto käynnissä. Siinä noin 50 minuutin aikana hän seuraili liikennettä. Ohi meni lähes kävelyvauhtia useita puukuormia. Kaveri tiesi tarkkaan mihin meni polttoranka, kuidut ja kuusitukit. Mutta mäntytukeilla oli selvää ristiin kuljetusta. Varmaan olisi logistiikassa vielä hiomista. Jos iso kuorma mennä humistaa länteen ja pian sieltä tulee samanlainen itään ei ainakaan hiilijalanjälki ole kohdallaan. Sahoja kun ei kummassakaan suunnassa ole kymmeniin kilometreihin. Kai siihen on olemassa hyvä selitys, mutta jotenkin tuntuu oudolta.
Taitaa olla liitureilla kova hinku city eläimeksi. Pönttöjä on asua ja monissa pöntöissä hyvää syötävää. Ja vielä lintulautoja ja ruokintapaikkoja pikkulintuaterioiden vähetessä. Kelpaa siinä rauhoitetun elellä!
A. Jalkasen ehdotus pöntötyksestä on mitä parhain esitys. Eli jos jossain on liiturireviiri rakentamisen esteenä ympäristöväelle annetaan parin kuukauden aika etsiä sopiva alue pöntötettäväksi. Saavat tehdä aivan päivätyönä populaation siirron sinne. Rakentamistyö käyntiin ja siirrettyjen otusten seurantaa (yötä päivää). Voisi siitä joku väitöskirjankin tehdä. Parin vuoden jälkeen loppuraportti. Kaikkia kun tutkitaan niin siinä olisi aihe. Jos siirto menisi mönkään se ei hetkauttaisi 300000 liiturin määrää mihinkään. Jos taas onnistuisi olisi se Suomen tieteelle saavutus. Ainakin rakentamiselle se olisi voitto.
”Ammatti-Raivooja” on oikeassa. Joitain aikoja sitten tuolla Hämeenkyrössä tyhjennettiin melkoinen asekokoelma turvavarastosta omistajan ulkomaanmatkan aikana. Saaneet äheltää ilmeisesti ammattivälinein pitkään että lukot ja esteet poistui. Niin taitavasti tekivät ettei mitään hajua tekijöistä ole saatu.
Meillä reserviläisten majalla myös kävi asevarkaat. Kaatoivat kaapin ja vetivät matolla kaapin sellaiseen kolkkaan että valot näkyi vain metsään päin. Metallikaapin takaseinä oli helpoin kohta mennä sisään. Hyvät oli heilläkin välineet. Mutta kaapissa oli vain yksi ruutiase. Ampumahiihtokivääri. Onneksi pari pistoolia oli ampujien kotona. Patruunat, 22 kaliperin veivät myös. Kaapissa olleen ratsuväen miekan veivät myös sekä seinällä olleen deaktivoidun ”pystykorvakiväärin. Miekka löytyi myöhemmin hylätystä autosta. Huumekoira auton havaitsikin aivan ohikulkiessaan. Aineita ei löytynyt mutta koira merkkaili useita paikkoja joissa huumeita oli ollut.
Huumerikollisilta varastettuja aseita on löytynyt. Ovat ilmeisesti käypiä vaihdon välineitä. Rikollisia ei asekaapit pitele mutta saattaa tehdä toiminnan turhan vaikeaksi. Kyllä aseet kannattaa säilyttää lakien ja asetusten mukaisesti.
Vanha sananlasku ”joka hieskoivulla rikastuu ei millään köyhdy” käy toteen!
Kiitos ”turha” terveisistä! Minulle kai se oli tarkoitettu sillä Pinsiön parooni on elokuvahahmo. Paroonilla kyllä on patsaskin kylämme hotellin pihassa. (Urkin piilopirtti)
Messuilla voi aina tavata tuttuja ja tutustua uusiinkin tuttavuuksiin. Taidan käydä metsämessuilla. Voitin nimittäin Matkaan lehden ristikosta junamatkan eestaas mihin tahansa Suomessa, mutta Helsinkin reissussa on tarpeeksi istumista enkä haaveilekkaan pitemmästä matkasta. Päivää en vielä tiedä. Mutta jos satutaan nokakkain jonkun palstalaisen kanssa niin hyvä niin.
Tampereen Pirkkahallissa on 28-30.10 Energiamessut. Niilläkin aion vierailla. Päivää en sielläkään tiedä mutta kun on lähellä ja sisäänpääsykin ilmainen mukavasti siinä päivä menee. Ja ei tarvitse metsässä kuhkia sitten seuraavanakaan päivänä kun väsyy jo monenkertaiseksi vaariksi ehtinyt ukko.
Hivenaineet on tärkeitä. Joululehtiprojektissa nurmitaloudesta löysin AI Virtasen keksimäksi sen että ruokasuolaan alettiin lisätä jodia. Sellainen kansansairaus kuin struuma väistyi sillä. Meikäläisen ikäluokka on nähnyt montakin vahvakaulaista sruuman potijaa. Nyt erityisesti luomukarjanpitäjät on vaikeuksissa seleenin kanssa.
Voi pelkkä vähäinen boorimäärä heikentää kasveja jollekkin tekijälle jota ei vielä ole huomattu. Kyllä tasapainoisella ”eväällä” kasvaa niin eläimet kuin kasvitkin paremmin ja voimissaan olijaan ei haitat niin helposti tartu. Kaverini joka on oikea boorin puolesta puhuja sanoi että boori olisi hyvä levittää siten että ainetta ei anneta tyvelle vaan siten että puu joutuisi ”hamuamaan” sitä kauempaa ja juuret vahvistuisi siinä samalla.
Kalkitus puille ei ole antanut hyötyjä mutta kananmunankuoret jotka on kuin kalkkikiveä lisää metsissä pesivien lintujen poikastuottoa. Linnut omaa näkökyvyn jolla ne erottaa itselleen tärkeän kalkin luonnosta.
Olin katsastamassa syyskuussa hölkkäpolkua. Kisaa on juostu yli 40 vuotta samoissa maisemissa. Ei ollut mitään raivattavaa. Joskus on ollut. Ensiharvennus kun osuu reitille hommia on paljonkin.
Aivan tavallisessa talousmetsässä eräs pariskunta tuli valittamaan että metsänomistaja laiskottelee eikä ole raivannut metsästä pois suurta haapaa joka oli edellistalvena rojahtanut pitkälleen. Myös avohakkuusta siinä lähellä ja aukean laidassa olevasta hirvitornista tuli purkaus. Kun oli hyvä ilma ja ei mihinkään kiire käytin aika pitkän puheenvuoron. En usko että se mitään vaikutti mutta oli mukava pakista asioista josta vastapuoli oli ihan ulkona.
Siitä haavasta näytin parikin kolopesijän onkaloa ja kehua retostin miten tärkeä puu se on sadoille eliöille kääville ja sienille. Maanomistajaakin kehuin kun oli jättänyt puun harvennuksessa hoitamaan tärkeää virkaansa joka maapuuna jatkui. Avohakkuuta puolustin koska alueella on paljon maannousemaa ja puulajia pitää vaihtaa. Koivun tai männyn menestymistä hirvialueella en alkanut miettiä. Mutta hirvitornin tarpeellisuudesta kerroin että sieltä ammutut luodit menee päin maata. Korkeapaineaseen luodista sanoin että vaakaan lentäessään se voi mennä toiseen hiippakuntaan ja olla edelleen tuhoisa. Ja vaikka hirvi on upea eläin, metsästyksellä pitää kantaa kurittaa. Satoja kiloja hirvenruhoa syliin ei tien päällä ole kovin toivottavaa paketti.
Kunnan metsien hoitoon ja polkujen kunnossapitoon jokainen voi tietysti ottaa kantaa mutta yksityisomistuksessa olevaan talousmetsään on turha mietteitään haaskata!