Käyttäjän Pinsiön vaari kirjoittamat vastaukset
-
Olen nähnyt omin silmin miten hirvenmetsästystä käytetään suhdetoiminnassa. Lahjonta oli ainakin eväissä kaukana. Tavallinen grillimakkara luonnosta puukolla sipaistussa tikussa nuotiolla tirisi. Ja juomisena näkyi olevan jotain limsaa. Saksaa ja ranskaa vieraat puhui. Kaatoryypyn sai vain hirven ampunut jahtipäällikön kenttäpullon suusta. Eksoottista puuhaa ulkomaalaisille. Ihan vahingossa osuin paikalle lenkillä ollessani. Olisin saanut minäkin niitä eväitä kun olin kiskomassa ruhoa muutaman metrin otollisempaan suolistuspaikkaan. Mutta jatkoin lenkkiäni että pääsin saunaan. Mitä porukka teki ja söi kivikylään päästyään en tiedä.
Moniala yhtiönä toimiessaan Nokia yhtiö järjesti monet hirvijahdit ja mukana olleiden mukaan niistä oli bisneksissä suurta hyötyä. Japanilais jahtivieras erehtyi yhdessä jahdissa nauramaan pientä Nokian kännykkää ja ”menetti kasvonsa” kun osoittautui että sillä voi soittaa hänen firmaansa! Ja umpimetsästä. Tietysti hänelle ei kerrottu että noin puolen kilometrin päähän oli rakennettu linkkitorni ja yhteydet nuotiopaikalta oli ennakkoon kokeiltu. Radiopuhelimet oli silloin autopuhelimia ja niitä ”matkalaukkupuhelimia” kehiteltiin. Nokia sai tässä jahdissa luotua kanavat Aasian suuntaan ja koko elekroniikkapuoli kääntyi melkoiseen nousuun. Hirvijahdeilla on ollut melkoinen vaikutus taloudelle oli sitten lahjontaa tai ei.
Viiden sukupolven ajan kaverini suku oli ollut kaupunkilainen. Mutta laittoi ”hynttyyt yhteen” maatalon tyttären kanssa. Siitä seurasi monen asian opiskelu. Erityisesti metsää koskevien. Ja opettajana oli ”enovainaa”, oikeastaan vaimon eno. Näistä opeista olemme keskustelleet monasti.
Eno oli 80 luvun alussa rakentanut talon jossa oli rossipohjalattiat, kunnon harjakatto, kaikki samassa tasossa eli ei liikuntaesteitä. Teki myös kompostoivat käymälät virtsanerotuksella. Yli parikymmentä vuotta eno vei virtsan metsään ja kaveri perheineen on jatkanut samaa työtä. Näin voidaan hoitaa metsälle tärkeiden ravinteiden palautusta.
Kantoja ei ole nostettu mutta lahopuuta on jätetty tietoisesti. Ja joka kevättalvi poltetaan hakkuujätteitä jossain kohtaa. Ja siten epätäydellisesti että osa isommista puista jää palanutta puuta halajaville ötököille. Säästeliäs poltto ei ”herätä” myöskään havupuille haitallista kuplamörskyä.
Aika monet saunan lauteet laittanut timpuri ei suostu käyttämään muuta kuin kuusta laudepuuna. Ei tarvita mitään peflettejä tai pellavapyyhkeitä takaliston alla kuusilauteilla. Mutta se on tärkeää että ilmanvaihto toimii ja kiukaaseen jää lämpöä saunan kuivumiseksi!
Siihen ettei kuusentaimia aina synny otolliseenkaan maahan voi olla syynä ettei ole ollut siemeniä. Lähikuusissa voi olla ylen määrin käpyjä eli puu on kukkinut. Ainahan kuusi ei tee käpyjä. Mutta sienitaudit ja hyönteistuhot voi tuhota siemenet.
Pitkän metsämiesuran tehnyt kaveri kertoi harjoitteluaikanaan hakeneensa pluspuu männyistä käpyjä tolppakenkiä käyttäen. Oli aika huimaa puuhaa! Puhui myös että kuusilla hyviä siemenvuosia on harvassa. Silloinkin hyvien siemensatojen väliä oli ollut 16 vuotta.
Kun laittaa netin hakuun ”maaseudun tiede” ja lukee lehden 4/2014 niin siellä kerrotaan miten kuusella tuotetaan laatusiementä. Käytetään gibberelliiniä ”kukitukseen” Ei vaan taida sopia jatkuvan kasvatuksen ideologia omaksuneille?
MHY on ollut tähän asti juuri sellainen kuin sen jäsenet on halunnut. Samoin tulevaisuudessa. Jäsenistön päätöksillä mennään eteenpäin. Vain osallistumalla päätöksentekoon asioihin voi vaikuttaa. Osallistuminen edellyttää jäsenyyttä. Turha huudella sivusta!
Palstalaisille Hyvää tätä vuotta! Olin juhlapyhinä sellaisissa paikoissa ettei edes kännykkää päässyt käyttämään. Liittyy harrastuksiin. Oma terveys on hyvä, mutta muilla on tilanteita jotka ei ole toivottavia. En voi enempää kertoa, mutta kyllä lääkärit on viisaita ja taitavia. Joulumieltä kertyi paljon ja toivon sitä teille myös!
Vanha kansa sanoi aikanaan: ”Pelto on paskan paikka”! Se on suuri viisaus edelleen. Elintärkeä alkuaine fosfori tahtoo karata pois kasvien ulottuvilta. Suomen ”nerokkaat kauppamiehet” menivät vielä myymään norjalaisille maailman parhaat fosforiesiintymät! Ja aivan älyvapaan alhaisella hinnalla.
Nykyinen vaikkakin oikeaan suuntaan kehittynyt WC laitos tuhlaa tärkeitä ravinteita määrättömästi. Pitkät putkistot puhdistamoille jotka aina välillä ei toimi ja samaa tekevät imuauto ajelut pitää saada toimimaan niin ettei ravinteita viedä kasveilta ”ohi suun”! Fosforin sitominen myrkyllisillä aineilla ja penkkaaminen erilaisiin valleihin on täysin hullua. Menetelmiä parempaan on jo tehty ja lisää kehitteillä. ”Kalkkistabilointi” menetelmän ehtoja pitäisi järkeistää. Ainakin haja-asutusalueilla pesu ja muiden harmaiden vasien imeytys olisi varmaan hyvä systeemi. Varmasti kehittämistä siinäkin. Näissä asioissa olisi kansainvälisesti aineksia vaikka uuteen ”Nokiaan”!
Rane kaipaili tietoa missä lehdessä oli juttua kuorittua koivuklapia tekevästä yrittäjästä. Satun tuntemaan ko henkilön. Oikea herrasmies tuolta Pirkkalasta. Kun laittaa hakulaatikkoon ”herrasmiehen klapikone” taitaa asia selvitä.
Mihin kuoret ja muu puuroska menee en tiedä. Mutta joskus siellä oli myynnissä pihoihin ja puutarhoihin kuoriketta. Kuoriketta laitetaan puiden ja tolppien juureen estämään rikkaruohojen ja heinien kasvua. Saadaan nätti jälki ruohonleikkuussa eikä terät vahinkoitu.
Toivottavasti eivät laita ruplaa kellumaan. Ainakaan näin talven aikaan. Silloin kun Suomen markkaa kellutettiin oli uimahallit varsinkin lähellä Laihiaa ihmeissään suu auki polskijoista!
Rööri Roope toisella palstalla kertoi että ruplan maassa saa 25€ lla 100 € n bensat. Matkailu olisi avartavaa mutta olisiko kannattavaa? Ja näin kylmillä keleillä olisi löydettävä uimahalli!
Kyllä metsäpeura pitää säilyttää. Sehän oli vuosisatoja tärkein riista meille suomalaisille. Missään muualla peuraa ei kuitenkaan suojella. Susia sitävastoin on pitkin Eurooppaa ja suojelukin käynnissä laajalti. Annetaan muiden maiden hoitaa tämän pedon suojelua. Myös hirvet ei ole sukupuuton uhan alaisia. Uskoisin että riistalihan tuotanto tulisi peuroilla edullisemmaksi hirviin verrattuna. Ainakin peuravahingot liikenteessä, metsissä ja pelloilla olisi pienempiä.