Käyttäjän Pinsiön vaari kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 298)
  • Pinsiön vaari

    Tunnen yhden hiukan itseäni vanhemman Perussuomalaisen. Hän on ollut mukana liikkeessä vanhan Vennamon ajoista asti. Kokenut niin nousut, laskut kuin konkurssitkin. Taitaa metsätaitoilun ja hoitanut metsänsä loistokuntoon. Antanut myös melko suuren panoksen metsäkoneiden kehittämisessä. Ihan priima ukko.

    Toinen tuntemani Perussuomalainen on nuori. Sopisi pojakseni eikä olisi edes mikään nuoruuden munaus. Mutta on myös ehtinyt puolueessaan jo paljon. Valtuustossa jo toista kautta ja eduskuntaehdokkaanakin oli. On sitä nieltä pakkoruotsista että ei suomen kansa niin pöljää ole etteikö ruotsi kielivalikoimassa mene siinä kun muutkin kielet. Aikanaan YK joukoissa oli saanut kokemuksia että Suomi on hieno maa. Mutta on ne muutkin kansat ihan käypiä jos vaan onnistuisivat valitsemaan viisaat johtajat. Metsäasioista on joskus keskusteltu.On aika hyvin selvillä niistäkin asioista. Hänen kaveripiiriinsä kuuluu monia päteviä kavereita ja kotitaustaa liikealan verkostoja. Uskoisin ettei Perussuomalaiset ole vaara maamme eikä metsien kehitykselle.

    Pinsiön vaari

    Korvasieni oikein käsiteltynä on hyvä herkku. Ja mitään jäämiä ei oikeassa käsittelyssä sieneen jää. Myrkky on likimain sama aine jota poltetaan suihkumoottoreissa. Ja kahdesti keitettynä se lähtee höyryn mukana pois. Tuuletuksesta pitää huolehtia.

    Korvasientä voi viljellä. Oikeastaan se on puoliviljelyä. Paljastetaan maanpinta siirtämällllä pintakuntta pois. Kaivetaan kuoppa johon laitetaan sienen ”syötäväksi” selluloosaa. Jätepaperi tai tuore sahanpuru on ihan sopivia. Homeinen paperi tai puru ei sienelle kelpaa. Kaivussa nousseella maalla peitetään sienen ravintola. Sitten vedellään vielä muutama ”viiksi” kuopasta poispäin eli rikotaan kuntan alaisen kivennäismaan pintaa. Syntyvä kuvio muistuttaa kovasti sitä kuviota jota yleisesti kutsutaan naapuripitäjän veneen kuvaksi. Täälläpäin se on ”teiskolainen veneenkuva”!

    Itiöemät eli sienet muodostuu useimmin näihin viiksiin sillä sienen rihmastot on kierteellä kivennäismaan pinnassa. Joka säie taitaa olla eri sukupuolta ja uutta sientä ei synny ellei rihmasto katkea ja ”mehut sekaannu”. Sienen poimittuaan kannattaa aina kantapäällä rikkoa maan pintaa. Silloin voi seuraavanakin keväänä löytää rikotusta kohtaa sieniä. Haudan ruokintakyky säilyy pari vuotta joskus kauemmin. Hautaus ja pinnan rikkominen on paras tehdä heinäkuun loppuun mennessä. Silloin on mahdollista satoon seuraavana keväänä.

    Pinsiön vaari

    Kun olin hakemassa uusia perunoita marketista tapasin kaverini lesken joka kertoi että olin noin parikymmentä vuotta sitten sanonut hänen miehelleen lauseen josta lähti miehen koko loppuiän kestänyt tupakkalakko. Kaveri oli koko ikänsä asioihin innostuva. Kun ”hurahtaminen” iski päälle asiasyyt tai kiellot ei miestä pidätellyt. Valtava määrä mukaanlähtöjä oli ihan hyvien asioiden edistystä. Mutta tupakointi oli toisenlaista oikeastaan kielteiseen asiaan hurahtamista. Hän oli aikanaan vaatimassa ja ajamassa kouluihin tupakointipaikkoja. Ja pari askia päivässä kului usean vuoden ajan.

    En muista tilannetta mutta kaveri oli silloin intoa täynnä luonnonmukaista viljelyä. Ei siinä mitään pahaa mutta kun ei ole selvillä viljelystä yleensä ja ei ymmärrä edes sitä että lannoitus on kasvien ruokkimista. Olin jotenkin sanonut hänen ylistäessään luonnonmukaisuutta ettei muuta syökkään kuin luonnonmukaista että: ”Kai tupakkasikin on luonnonmukaisesti viljeltyä ja terveellistä”! Kotona teki sitten päätöksen ettei polta ja nikotiinipurkan voimalla he molemmat jätti tupakan. Se luonnonmukaisuuskin oli ohimenevää samoinkuin viljelytouhu kun ansiot tuli muulta alalta. Kielloissa pitää olla järkeä ja niitä pitää soveltaa viisaasti!

    Pinsiön vaari

    Nättejähän ne lupiinit on. Ja vieraslajiksi luokittelu ontuu aika lailla. Jääkauden jälkeen kaikki on tullut tänne jostain. Ja muutto on edelleen käynnissä.

    Mielestäni lupiinien ja muun tienvarsikasvullisuuden käyttö energiaksi pitäisi aloittaa heti. Nyt kasvien sitoma hiili ja vety palaa nopeasti ilmakehään tuottamatta muuta kuin niittokustannuksia. Ja tienvarret rikastuu typestä joka kasvattaa niitä kasveja. Katalysaattorit ja dieseleiden AdBlue (typpeä sekin) muuttaa kyllä typen oksidit nesteeksi ettei niitä tarvitse keuhkoihinsa kiskoa. Mutta syntyvä lannoitusvaikutus kannattaisi käyttää hyväksi vähentämään riippuvuutta tuontipolttoaineista.

    Ruokohelpi ei sitten ollutkaan hyvä energiakasvi. Ahdekaunokki ja hamppu ainakin antaisi hyviä satoja tien reunoissa. Korjuutekniikassa voitaisiin soveltaa niittosilppurin sovellutuksia. Kaasutusta ja polttoa ehkä briketöintiäkin voisi käyttää kasvimassan jatkokäsittelyssä. Menisi ne lupiinitkin ohessa hyötykäyttöön! Keksijöille ja soveltajille on mahdollisuuksia paljonkin. Alan ihmiset toimikaa!!

    Pinsiön vaari

    Minulla on kaksi juhannustapaa jotka on nyt suoritettu! Ensiksi uudet perunat jotka syödään kuorineen Viola juuston kera. Perunat pitää olla suomalaisia. Nyt olivat jopa tarjouksessa ja hyvän kokoisiakin. Rymättyläisiä. Rymättylän varhaisperunan viljely perustuu sopivaan maahan ja sopivaan ilmastoon sekä sadetuksen käyttöön hallan torjunnassa. Siellä on runsaasti järviä. Merivettä ei parane käyttää kasvumaalle.

    Toinen perinne on käydä ulkoilma juhannuskirkossa Tampereen puolella Gaddin suvun hautakappelin luona. Siinä on myös ollut kirkko Pirkkalan suurseurakunnan aikaa. Harjun seurakunnalle tästä on jo tullut perinne sillä tämä oli jo 30 kerta. Juhlallista ja koskettavaa. Ja säät antaa oman säväyksensä. Viime vuonna satuttiin niin sateen rajalle että pappi saarnasi sateenvarjon alta ja paperit ehti kastua. Mutta kuulijat sai vain jonkun hajatipan. Pappi sanoikin kirkkokahveille kehottaessaan että taisi tuo yläkerran herra vähän kostuttaa hänen kuivia puheitaan!

    Pienenä taka-ajatuksena on ollut myös nähdä vanhoja ystäviä ainakin kerran vuodessa. Suurin osa kun on muuttanut Länsi-Tampereelle. Tuoni on kuluneena vuonna kuitenkin vieraillut ahkerasti näissä ikäluokissa. Yksi ”tyttöystävä” 70 vuoden takaa vielä oli, mutta ei kovin kovassa vedossa enää hänkään.

    Pinsiön vaari

    Ammatti Raivooja on siirtynyt Nato yhteensopivaan varustukseen! Olen kyllä itsekkin monia ostoksia tehnyt Varustelekasta. Hyvää tavaraahan armeijan ylijäämä on. Sa-kaupan muutamat sa tavarat on halpoja Varustelekan hintoihin verrattuna koska SA-kauppa on tukkukauppa Lekalle. Eri maiden armeija ja viranomaistavaran postimyyntifirma tässä Ylöjärvellä on nimeltään ”supernova”. Senkin tarjouksia kannattaa katsastaa. Läheisestä Citymarketista olen saanut hyvin edullisesti niitä suihkutettavia tekstiilien ”VOLY” kyllästysaineita joita Varusteleka voi lähettää vain matkahuollon kautta. Tähän aineeseen tutustumista ja käyttöä voin suositella kaikille metsässä liikkujille!

    Pinsiön vaari

    Ei ole ollenkaan idioottimainen aihe joka tuolla kahvirinkin ”viisasten kerhossa” tuli esille. Jonkun sukulainen oli työkomennuksellaan nähnyt Japanissa maanjäristyksen jälkiä. Kivitalot oli raunioina ja ihmisiä oli niissä sortumissa kuollut paljon. Mutta puurakenteiset oli pystyssä samalla alueella ja helposti korjattavissa kuntoon. Eikä ollut tullut henkilövahinkoja.

    Voisikohan puutaloteollisuus ideoida järistyksen kestäviä taloja ja saada vielä myytyä niitä järiseville alueille? Olisi sananmukaisesti kestävää kehitystä! Mm Nepalissa suuria järistyksiä on hyvin pitkään ollut n 80 vuoden välein. 10000 kuollutta oli taaskin tappiot. Tämmöinen ei inhimillisessä katsannossakaan ole kestävää kun hallinto voisi sopivilla toimenpiteillä saada tappiot laskettua hyvinkin pieniksi.

    Pinsiön vaari

    Lapin sodan loppumisesta tuli maanantaina kuluneeksi 70 vuotta. Mutta jo syksyllä 1944 kun armeijan pääosaa kotiutettiin tuli ongelmia kun pakko-otettua tavaraa tuli varikot täyteen. Täälläpäin Nokian ja Tampereen rajalla oli Kuljetusvälinevarikko. Monen kilometrin matkalla rautatien varsi oli kuin venäläinen kaatopaikka eli molemmin puolin tietä röykkiöittäin hevoskalustoa. Ja maassa oli suuri puute kyseisestä kalustosta. Keksittiin pitää huutokauppa.

    1944 viimeisenä päivänä oli ensimmäinen huutokauppa. Alkuun niitä oli useita vuodessa. Hevosvarustepuoli alkoi korjaantua kätevästi ja sieltä huudetuilla koneilla moni nykyäänkin toimiva metsä ja maanrakennusfirma aloitti uransa.

    Nykyisin huutokauppoja on kahdesti vuodessa. Toukokuussa ja lokakuussa. Laita hakulaatikkoon ”www.huutokaupat.com/puolustusvoimat” niin sieltä löytyy tietoa. Myös SA-kauppa on siellä paikalla. Sarkavaatteita ym hyvää päällepantavaa. Huutokauppa on sitä reiluinta kauppaa siinähän ostaja määrää hinnan!

    Pinsiön vaari

    Nepalissa on tuhansia vuosia ollut ankaria maanjäristyksiä 70-80 vuoden välein. Mutta hallinto ei ole niihin varautunut aikaisemmin. Tai olihan siellä ollut yksi kokous n kolme viikkoa ennen tätä viimeistä järistystä! Tosin siellä oli todettu että taitaa olla mullistus myöhässä muutaman vuoden tasaisen vauhdin taulukossa. Mutta mitään muuta ei saatu aikaan.

    Niin kaun kun armeija oli hevosvetoinen joka kunnassa oli hevosenottolautakunta. Talvisodan alla meidän naapuristakin määrättiin ainoa hevonen armeijan käyttöön. Isäntä ei jäänyt toimettomaksi. Eläinlääkäri auttoi kirjoittamalla hevoselle tiineystodistuksen. Ei viety hevosta sitten jatkosotaankaan eikä ruunalle tarvittu uutta tiineystodistusta!

    Pinsiön vaari

    Hyvään hallintoon kuuluu tehdä suunnitelmia poikkeustilanteiden varalle. Poikkeustilanne voi olla muukin kuin sota. Sotatilanteeseen varautumisesta kyllä löytyy mietittyä asiaa muihinkin poikkeusoloihin.

    Olin kerran kertomassa retkibussilliselle väkeä kotikylän maisemista. Menimme metsäautotietä kylän korkeimmalle mäelle. Käsiteltiin metsäautotien tarpeellisuutta puun markkinoille saamisessa, uudistamisen helpottumisena ja kulojen sammutuksenkin kannalta. Pari tätiä kyllä oli hurjana kun kasvullista metsää peitetään soralla ja avohakataan! Joukossa oli onneksi eräs metsänhoitaja joka valaisi asioita kansantalouden ja myös monelta kantilta puiden kasvun kannalta.

    Mutta sitten vasta väki uutisen kuuli kun kerroin että metsäteillä on myös maanpuolustuksellinen arvo. Sotatilanteessa näillä korkeilla kohdin on ilmatorjuntaa, tutkia tai ainakin tähystystä kuten 40 luvun alkupuolella. Samat tädit jotka arvosteli metsien hoitoa oli sitä mieltä että semmoinen varautuminen on sodanlietsontaa! Sama metsänhoitaja kyllä vakuutti että harvemmin sellaista kohti hyökätään joka on varautunut hyökkäykseen.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 298)