Käyttäjän Pinsiön vaari kirjoittamat vastaukset
-
Jatkoa. Täytyyhän Tampereella vessat vetää ja autot ja kadut pestä! Mutta se risoo kun paikallisia syytetään kadosta. Veden vähyys vaikuttaa siihen ettei suoalueen lukuisten ruostelähteiden vesi laimene rautaisuudestaan tarpeeksi. Veteen liuennut rauta aiheuttaa simpukalle kaksineuvoisuutta. Siihen loppuu kylämme jokihelmisimpukan elontaival.
Tämä raakun lisääntyminen on monimutkainen juttu. Siitä on hyvä kuvasarja Walter Keltikankaan kirjassa ”Seitsemän tuntia erämaata”. Tämä kirja ilmestyi 1977 Wsoy:n kustantamana. Eikä olisi haitaksi tutustua Keltikankaan muihinkin kirjoihin.
Pinsiön joessa, alempana Matalusjoen nimisessä uomassa on jokihelmisimpukkaa. Olen joutunut vuosikymmenien aikana monenlaisiin touhuihin kyseisen nilviäisen vuoksi. Sitkeä otus tämä raakku. Karjalaan jäi aikanaan melkoinen osa maamme peltoja. Tuontiruokaa ei ollut, eikä olisi ollut varaa ostaakkaan. Piti saada peltoa ja vanhojenkin peltojen tuottomahdollisuuksia parantaa.
Siinä tarkoituksessa Matalusjoen koskien niskaa madallettiin metritolkulla ja siitä ylöspäin koko joki kaivettiin auki. Pari järveäkin kuivattiin. (Olen ollut salaojittamassa ylemmän järven pohjaa!) Siinä kaivutouhussa joesta nostettiin simpukatkin pois. Hyötyaluetta syntyi satoja hehtaareja. Raakku kuitenkin sinnitteli alaosan koskissa.
Mutta nyt raakku tässä joessa alkaa olla tiensä päässä. Tampereen kaupunki vie joen latvoilta hyvää pohjavettä kahden pumppaamon voimin. Eli veden puute lopettaa Jokihelmisimpukan! Jatkuu
Kuitua myllytetään aina vaan vähemmän. Ja käyviä raameja vähennetään. Ei kannata sahata jos ei ole kysyntää. Mutta näkyy terminaaleissa polttoon menevän puun kulutus olevan kova. Oli huono turvekesä. Yötä päivää rekat vie haketta. Ja pinot mistä hake tehdään on kuitupuun kokoista puuta. Aika monta pikkutukin emmettäkin siellä näkyy olevan. Sahateollisuuden menemisestä en osaa sanoa mutta kyllä ainakin nyt energiapuuta poltetaan ihan kiitettävästi.
Herrat ennustelee tulevaisuutta joka kyllä on tunnetusti vaikeaa. Mutta ennustan minäkin. Susimäärien laskenta saadaan tulevaisuudessa paremmalle tasolle. Nythän määristä ei tiedä Erkkikään (nimi muutettu)! Perhossakaan ei pitänyt olla yhtään jne. Joka lauma on tulevaisuudessa kaikkien tiedossa. Ja alueet millä saavat olla. Ja muualla susi on vapaata riistaa. Susiturkki aina tekokarvatekeleet voittaa. Kotieläinten ympärille rakennetaan susiaitoja vain niillä aluilla missä sudet hyväksytään. Hirvitiheydet tullaan pudottamaan 20000 talvehtijaan.
Ahmasta en ennusta mitään. Ilveskannat on kasvanut monin paikoin jo liian suureksi. Metsästyksen varaa on kohtuullisesti. Ilveksestä saa hienot kintaat tai lakin. Karhujen määrät ja niiden alueet selvitetään myös nykyistä tarkemmin. Erityisesti talvipesien paikat pitää saada lähiseudun ihmisten tietoon. Ettei tule pesän päälle hiihtoja ja koiratkin tiedetään pitää tarpeeksi kaukana. Saa metsästäjät tehdä riistanhoitotyönä nämä laskennat ja tiedustelut. Seurataan kenen ennustukset menee lähemmäs.
Hiljattain pidettiin mhy vaalit ja valitsimme sinne edustajat. Hoitakoot hommansa! Seuranta miten ne sen tekevät on tärkeää. Seuraavissa vaaleissa äänestetään taas. Ja jos asioita on hoidettu huonosti hoitajia vaihdetaan. Sitä sanotaan demokratiaksi. Ei ehkä hyvä tapa. Mutta tietääkö joku paremman?
Ei kenenkään kannata sienien vuoksi jättää metsätöitä tekemättä! Vuotuiset vaihtelut sienisadossa on niin suuret ja ennalta arvaamattomat että taloudellista toimintaa ei niiden varaan voi jättää. Sienet ja marjat kun vielä on jokamiehelle vapaata saalista.
Mutta asioita kannattaisi tutkia. Onhan niitä menossakin muutamia tutkimuksia. Mutta ei lisä olisi haitaksi. Ja viljelty sato olisi sitten omaa eikä jokamiehen. Erityisesti pakurin viljelytutkimus on mielenkiintoista. Itse olen kauan lisännyt korvasienien satoa hautaamalla metsämaahan jätepaperia. Se toimii aika hyvin. Mutta ei sen varaan metsämaata kannata jättää. Hirviltä karkuun päässyttä metsää ne entiset korvasieni kohdat jo pukkaa. Pitää hautailla uusiin kohtiin ja tieurille.
Myötätuntoni on täysin näitten Perhon miesten puolella. Liiallinen into tai viha sai yliotteen asioiden hoitamisessa.
Kiitos rööri-roope että kerroit ilveksen hurjuudesta sutta kohtaan. Olen kyllä kuullut samaa. Jo pitkään olen yrittänyt pitää jäniksiä ja rusakoita hyvässä lihassa haapoja kaatamalla ja heinätukkoja järjestämällä. Että ilvekset pysyisi kunnossa ja kurittaisi myös noita Laukonpeuroja + muita pieniä hirvieläimiä. Enkä ole ainoa jänisten ruokkia. Lisäksi eräs kaveri kiertää peurojen ruokintapaikkoja melko ahkerasti ja auttaa ilveksiä nylkemällä ja palottelemalla peuran raatoja. Ilves kyllä syö ne palaset. Jäätyneeseen ja nahan peittämään saaliiseen ilveksen hampaat ja voimat ei riitä. Tulee samalla tehtyä sudentorjunta työtäkin!
Kuusmottinen oli lukenut pakurijutun Kainuun Sanomista. Sama juttu oli myös Aamulehden sunnuntai osassa. Hämärissä eilen eräs palstan lukija jo soitteli että nyt ne on ottanut sun ehdotuksesi todesta. En usko että tutkimus olisi minun jutuistani lähtenyt mutta kai sitä jotain on tullut ehdoteltua. Pakurilla on ollut paljon kysyjiä. Ja olen neuvonut mistä löytyy. Ja kaikille olen sanonut että patin irroitukseen on oltava maanomistajan lupa. Eli en ole ketään rikokseen yllyttänyt.
Jutussa olevat euromäärät oli yläkantissa. Mutta joku kymmenen pakuripuuta/ha voisi nostaa metsän tuoton kannattavuutta aika tavalla. Hirven vikuuttama raudus tai mutkainen hies voisi olla oikea rahapuu pakurilla tartutettuna. Tähän astihan on ollut käytäntönä että joka joka hieskoivulla rikastuu hän ei millään köyhdy!
Rautavaaran kirjoista ei paljon tietoa irtoa, mutta googlesta saa melkoisen tietoannoksen tästä antioksidipommista.
Taidan osallistua tähän tulevaisuuden ennustamiseen. Jos kuitenkaan en saa aikaiseksi ”kenaarioo”, niin ennustan että tullaan kattomateriaalissa palaamaan malkakattojen aikaan. Eli tuohikatot on tulevaisuutta yhdistettynä johonkin puupohjaiseen aineeseen.
Toinen tärkeä parannus on kun erilaisten ilman typpeä keräävien kasvien juurinystyrät saadaan geenitekniikalla säilyttämään typpensä seuraavaan kesään. Ehkä sienikunnassa olisi osia jotka muodostaisi ”munankuoren” joka estäisi typen haihtumisen tai valumisen hukkaan vaikkapa runsaan puoli vuotta. Tämä kai olisi sitä Biotaloutta?
Vähemmän hullujakin ennusteita toivottavasti löytyy!
Näillä seuduilla metrinen puu on halko. Halkaistu tai aisattu. Tuo aisaus on outo termi nykyväelle vaikka se on ristikkosanastojen yleisimpiä. Lyhyemmät on reilusti klapuja. Klapissa on vähän hienostelevaa vivahdetta. Pilkkeet ainakin itse käsitän niiksi n 5 sentin palasiksi joita laitettiin autojen häkäpönttöihin.
Meidän pihan läpi meni aikanaan ”pönttöautot” halko ja massapuu kuormineen. Tie oli kapea ja piha toimi myös ohituspaikkana. Välillä ajoporukka poikkesi ruokailemassakin. Muistan kun kerran joku näistä raatajista lausui melkoisen ylistyksen ateriastaan pari kertaa santsattuaan:” Kyllä oli helvetin hyvää pernasoppaa!”
Samanlaiset kokemukset kuin Enson evakolla oli itselläni kun häkäpöntöt poistui. Ei tahtonut ymmärrykseen mahtua millä ne autot nyt kulkee kun ei ole pönttöjä. Ja suulin ovensuuhunkin jättivät muutaman paperisäkin pilkkeineen.