Käyttäjän Pinsiön vaari kirjoittamat vastaukset
-
Tullut oltua metsähommissa hevosen ja pokasahan kaudella. Ja traktorin + muiden konevehkeiden kanssa. Ja tunnen lukuisan joukon samoja vaiheita eläneitä. Kaikki on sitä mieltä että metsäkoneet (moto ja ajokoneet) on ollut siunaukseksi!
Aika monta kertaa sen kirjoittanut mutta toistan taas. Ja asioita tuntevatkin on sitä mieltä että Suomen talvehtiva hirvikanta jos metsästetään 20000 yksilöön niin ongelmat pelloilla, metsissä ja tieliikenteessä loppuu. Hirvikärpäsetkin on silloin hyvin harvinaisia. Jotkut piiperöt saattaa julistaa ne jopa suojeltaviksi! Vähäisempi hirvimäärä kun on luontaisesti kesät eri laitumilla kuin talvet. Kärpäseltä loppuu lisääntymismahdollisuudet.
Kannanhoitoa tarvitsee myös laulujoutsen. Se terrorisoi muut vesilinnut pois yhä uusilta alueilta. Joutsenessa on hyvä liha. Pitää valita alueet joilla muillakin linnuilla olisi lajille tyypilliset elinmahdollisuudet. Ja sen alueen joutsenet ihmisravinnoksi!
Myös valkoposkihanhia saisi vähentää. Varmasti niitäkin pian syödään. Citykanithan on metsästäen saatu järjestykseen. En kirjoita näitä lihanhimossa, minulle käy kesykin liha. Mutta monin paikoin näitä lintuongelmia on jo liikaa.
Eipä irronnut aikaa eilen retkeni kuvailuun. Mutta tänään olin pitkään Yltä ja Alta teoksella pällistelemässä metsäistä urheilua. 1356 oli ilmoittautuneita. Eli iso tapahtuma. Hyvin joukko sinne sopi. Parkkipaikkana oli onnistuneesti sänkipelto. Parkkipaikkojen puute on nykyisin suurin haaste isojen tapausten järjestelyssä.
Molemmilla maataideteoksilla on hyvin nähtävissä ettei edes mänty menesty paljaassa soramaassa. Luiskatuissa rinteissä johon on heitetty lapiolla tai tuuli lennättänyt kariketta kasvu on vauhdikasta. Mutta kauempana sorakentällä kasvu on kituliasta. Seudulla on kymmeniä hehtaareja soranoton jäljiltä metsitettyjä alueita. Laidoilla alueet on jo kuitukoossa. Keskustaa kohti kasvu huononee. Mutta kun karike lisääntyy ja männyn kanssa symbioosissa elävät sienet alkaa menestyä myös puut menestyy.
Heti alkutaipaleella aamulla ohitin mielenkiintoisen kasvuston. Parilla aarilla on päässyt valtaan jättitatar. Vieraskasvi joka kesäisin kasvaa nelimetrisen kasvuston jossa muut kasvit ei menesty. Kasvimassaa pinta-alaa kohti huikea määrä. Sopisikohan energiakasviksi?
Torstain retkelläni ajoin Pinsiöntietä jossa peruskunnostusvaiheessa käytettiin kivituhkan korvaajana polttolaitostuhkaa. Toiminut hyvin. Painumat ja huono kunto kesällä ei johtunut materiaaleista vaan hoitamattomuudesta. Karhu tiellä oli useammin kuin tiekarhu!
Tien vieressä on nähtävissä monia metsäasioita joita monikaan ei ole huomannut. On upea männikkö joka kylvettiin v 1952 kulotetulle mäelle. On 1911 istutettu lehtikuusikko josta löytyy lehtikuusentatteja. On myös 1850 luvulla tehty järvenlasku. Entinen järvenpohja kasvaa nyt komeaa metsää. Näitä näkymiä löytyy joka seudulta pitää vaan ottaa asioista selvää.
Jatkoin matkaa poikkeamatta kylän toisella maataideteoksella nimeltään ”Yltä ja Alta”. Menen sinne vasta lauantaina kun siellä on suunnistuksen ylipitkien matkojen SM kisat. En osallistu sillä oikealle polvelle matka on tuplaten liian pitkä. Kisaan ja vähän teokseenkin voi tutustua Tampereen Pyrinnön sivuilla.
Tämä Yltä ja Alta teos on siitä harvinainen julkinen taideteos että se toi puhdasta rahaa tekijälleen! Saivat mennä syvemmälle ja samalla luiskaukset huomioon ottaen myös leveämmälle kuin olisi ollut mahdollista ilman taidetta.
Tältä montulta on kotoisin myös Nokialla oleva taideteos ”Vesikehä” jonka 32000 mahdollisimman pyöreää kiveä muodostaa upean näyn, värivaloja ja vesisuihkuja unohtamatta. Toiminnassa ollut vaan isoja vaikeuksia. Taidan jatkaa vielä huomenissa retkeni kuvailua sen metsäisiltä osilta.
Tuli pyöräiltyä Pinsiön maataideteosten suunnassa tänään. Kaikkiaan yli maratonin matka. Useita muitakin metsäisiä aiheita tuli vastaan. Syksyinen maisema on kaunis.
Aluksi tulin kohtaan jossa useina syksyinä istuskelin reppujakkaralla ohjaten hölkkääjiä kääntymään oikealle uralle kisassaan. Useimmin ei tarvinnut olla yksinkään sillä autolla pääsi viereen ja oli huoltajia, kellottajia ja katsojiakin. Siinä oli myös isoja koivuja joissa oli paljon tuulenpesiä. Yksi tytärtään huoltava isä kysyi: ”Mistähän nuo tuulenpesät johtuu”? Vastasin että sienistä. Mies pärskäytti naurun ja totesi jotain ”niin varmaan”. En ruvennut mitenkään puolustelemaan tietoa kun oli muutakin ohjelmaa. Mutta hetken perästä miehen autossa läppäri sylissä istuva vaimo ilmoitti että kyllä vaari on ihan oikeassa!
Seuraavaksi poikkesin jutulle n parikymmentä vuotta metsäkoneita ajaneen kaverin pihaan kun oli siellä rengashommissa. Hänen isänsä ja vaarinsa olivat kovia hevosmiehiä. Taitavia niin tukinajossa kuin pinotavaran rahtaajia. Isänsä kyllä ajoi myös traktorilla puutavaraa mutta totesi aika nopeasti että maataloustraktorilla ei kannata metsäajoissa rypeä. Mitään korruptiota ei asiaan liittynyt mutta tervettä järkeä sen suvun miehillä on aina ollut. Ja laskutaitoa. Rengas minkä kanssa kaveri hääräsi oli pojan metsäkoneesta. Edellisiltana oli käynyt vaihtamassa sen lähes sadan kilometrin päässä olevalla savotalla.
Neljä sukupolvea olen tuntenut näitä hevosilla ja koneilla metsiä kolunneita miehiä. Tämän lajin yrittäjät on ne jotka pitää Suomen pystyssä. Muitakin työn sankareita sukuun kuuluu. Puuvuoren muotoilija ”pillarimies” oli kaverini serkku. Melkoinen ammattilainen alallaan. Huikea homma pyöritellä konetta lähes 30 metrisen kartion laella
Ihan hyvä juttu Puuvuoresta. 1960 luvulla siinä oli komea petäjikkö kankaalla. Laturetki ”Pirkan hiihto” meni siitä. Sitten Lohja yhtiö avasi siihen soramontun. Ensin oli pieni kuoppa mutta nopeassa tahdissa tapahtui laajeneminen. Tuli seulat ja laaja valikoima erikokoisia lajikkeita. Ensin myynti oli kuutiokaupalla, mutta pian joka poistuva lasti punnittiin. Muuttui kilokaupaksi.
Sorakin on uusiutumaton luonnonvara. Ainakin seuraavaan jääkauteen asti. Jos kaivetaan liian syvälle pohjavedet vaarantuu. Työsuojelun ja alueella kulkijoiden vuoksi luiskat täytyy pitää loivina. Eli kuoppaa ei voi kasvattaa rajattomasti. Siksi säädettiin montuille maisemointivelvoite.
Ulkomailla on tehty taiteellisia maisemointeja. Samaan herättiin Pinsiössä. Kun maisemointi tehtiin ”taiteillen” saatiin ihan luvan kanssa mennä syvemmälle. Eli myymällä soraa syvemmältä saatiin teoksen kulut vähäisemmiksi. Olisihan se maisemointikin aiheuttanut kuluja.
Pirkan hiihto menee (jos on lunta) nytkin samalla seudulla. Iltarasteja juostaan Puuvuoren ympäri ja puolukoita ja sieniä alkaa myös olla maisemoiduilla alueilla. Onnistunutta kaivuutyön sulauttamista luontoon.
Niitä on tosiaan monia makuja joulukuusissa. Toinen tykkä äidistä ja toinen tyttärestä kuten edellä olevista asiantuntialausunnoistakin selviää. Kaikki joulupuut ei ole edes kuusia. Tampereen Epilässä oli eräässä taloudessa aina koristeltu mänty joulupuuna. Oli laitettu sisällä ikkunan eteen niin että ohikulkiat näki. Myös liikennevaloissa seisovasta autosta sen huomasi. Nyt talo on purettu mutta kertoivat että perheen uudessakin paikassa mänty on joulupuuna.
Nokialla torin kuusi on pihta. On nätti eikä sitä monikaan huomaa että pihta on joulupuuna. Joulukuusikauppiaalla on myynnissä kasvatettuja joulupuita. Melko kapeita ja tuuheita. Joulukuusen kasvatus ei ole laiskalle sopivaa puuhaa. Sen huomaa kun katsoo tarkemmin. Kyllä on leikattu ahkerasti. Serbiankuusissa on myös hienosti käpyjä.
Itse en enää ota kuusta vaivoikseni. Niitä neulasia kun on seuraavaan jouluun asti riesana. Hyvää Joulua kaikille metsäihmisille!
Maailman parantaminen on helppo aloittaa mahdollisimman kaukaa. Kiinan tilannetta me jokainen ollaan parantamassa. Ja autiomaita vihertämässä. Mutta mitä voisimme tehdä tässä lähellä? Suomalaiset ei ole niitä suurempia hiilen tupruttelijoita. Mutta jotain keksintöjä on varmaan vielä tekemättä joilla hiilen määrä ilmakehässä saataisiin laskuun.
Tietoviisas kaveri oli lukenut jonkun tutkimuksen jossa oli selvitetty että sopivasti lannoittaen rahkaturpeen kasvu tuplaantuu. Silloinhan sen sitoma hiilimääräkin kaksinkertaistuu! Turpeen polttoakin voitaisiin sitten lisätä. Ja jos poltto pysyisi sellaisena kuin nytkin että turvetta poltetaan vähemmän kuin se kasvaa niin puheet turpeen fossiilisuudesta olisi edelleen höpöpuhetta. Voisikohan tästä turpeen kasvun suuresta lisäyksestä saada vientituotetta? Euroopan puolella Uralille asti on aika monta suoaluetta hiiltä sitomaan! Sinne ei varmasti mitään lannoitteita saa kaupaksi mutta oppi ja menetelmätkin voisi olla vietävissä.
Niillä alueilla millä Suomessa ei voi puita kasvattaa tapahtuu kesäisin suuressa määrin hiilensidontaa. Mutta aika vähän siitä jää seuraaville vuosille sitoutuneena ja hyödynnettäväksi. Kasvu tuntuu vaan lisääntyvän kun mm lupiinit kasvaa joka vuosi aina vaan suuremmiksi. Millähän tämä tienvarsien yhäti lisääntyvä hiilimäärä saataisiin pois kierrosta ja/tai hyödynnettyä? Taitaa olla se ”hyvä kysymys”! Nyt keksijät kehittelemään!
On ollut melkoinen harjoitus. Mutta olen edelleen historiaa lukeneiden kanssa sitä mieltä että nykyinen turvapaikan hakijoiden tulva on vain alkusoittoa tulevasta. Toivottavasti olen väärässä.
Olen päässyt keskustelemaan eri tehtävissä vapaaehtoisena turvapaikanhakijoiden auttamistöissä mukana olleita. Suomi onnitui toimimaan kohtuullisen hyvin lakien ja asetusten puitteissa. Ei ollut osattu varautua että Shengen alueen maat ei hoitanut asioita sovitulla tavalla. Väkeä tuli niin paljon että kun bussi lähti täydellä kuormalla Torniosta ei kuljettajalle osattu kertoa kuin tie mitä ajaa. Matkalla sitten sai tiedon mihin kuorma puretaan.
Ja täällä päin SPR n hommiin lupautuneista iltaunisimmat herätettiin laittamaan paikkoja kuntoon. Kielitaitoisia haettiin keskellä yötä tuttavuusperiaatteella ja samoin melkein kaikkea tarvittavaa. Parille bussikuormalle löytyi tässä lähiseudulla hätämajoitustilat 6 tunnin hälytysajalla aivan nollatilanteesta. Pääasiassa vapaaehtoistyönä. Näin asiat on hoidettava mutta toivottavasti otetaan opiksi. Olisi nootin paikka maihin jotka päästi pakolaiset tulemaan kirjaamatta.
Nyt toimittiin tehtyjen sopimusten ja lakien mukaan. Eduskunnassa ei liene tehty lakialotteita ”rajat kiinni” ohjelmalle. Eikä taida olla vastaavaa kansalaisaloitettakaan keräyksessä? Nykyisillä pykälillä pitää mennä kunnes uusia tulee!
Paljon on nykyajan laitteet kehittyneet. Mutta sähkökatkojen ja muidenkin mullistusten varalta on syytä pitää puunpolttovälineet ja taito tallella. Kuivaa puuta oleva sylys (kyynärmutkallinen) kunnon uunissa poltettuna säästää n 5€ sähkökuluja. Ei se klapityö mikään huono bisnes ole!
Otsikkoon mennen: Jokaisessa tutkimuksessa tahtoo maksajan peukalon jälki näkyä. Melkein pari vutta sitten (18.1.14) hemputtaja toi tärkeän asian esille nimittäin kynttilöiden polton. Varmasti asiaa on tutkittu. En ala näitä tutkimuksia etsiä mutta varmasti suljetussa tilassa kynttilän poltto tuo pienhiukkasia ilmaan ja keuhkoihinkin.