Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
<span class=”NNMgCf ILfuVd” lang=”en”><span class=”d9FyLd” role=”heading” aria-level=”3″>Gas imports and exports</span><span class=”hgKElc”>According to preliminary figures, the total volume of natural gas imported into Germany in 2023 was 968 TWh (2022: 1,437 TWh). The largest volumes came from <b>Norway (43%), the Netherlands (26%) and Belgium (22%)</b>.</span></span><span class=”kX21rb ZYHQ7e”>4.1.2024</span>
Miksi matriisia ei julkisteta, tuntuisi järkevältä. Myyjälle vain nähtäväksi ja sillähän tuo on selvä. Tai tietysti lisäksi lista pölkyistä, mitä on katkottu. Kaikkihan sen tietää, että puissa on vikoja, mutta mihin läpimittoihin tukit on päättynyt ja mitä pituuksia on käytetty. Joku vuosi takaperin jollain alueella Stora-enso katkoi systemaattisesti tukit min 17 cm latvaan, eli matriisissa oli virhe ja tuota matriisia vaan käytettiin surutta.
Logistiikka varmaan useinmiten syynä siihen että tavaraa on vietävä varastolta hakkuun ollessa kesken. Tietysti voi olla että tukeilla on oikeastikin kiire, sen huomannut jonkunkerran, kun laania olisi vaikka kuinka ja jokin tukkilaatu häviää heti kun laanissa on autokuorma. Sahoiltakin on saanut hyviä ennakoita, jos sopimuksessa on hakkuulle varattu aikaa yli kaksi vuotta, ennakkomaksu on mielekäs kädenpuristus.
Nykyään olisi varmaan parempaa tekniikkaa selvittää suon kaltevuuksia ja saada riittävät tai sopivat laskut ojiin. Laser tekniikka lähinnä on kehittynyt tätä varten. Ei ole kokemusta, mutta ilmeisesti muutamalla satasella saisi laserin, jonka kantama on jo sata metriä. Näistä ei löydy helposti netistä mitään käytännön kokemuksia, muotia kun on ennallistaminen ja tuotannon vähentäminen. Eli onko joku perehtynyt tai käyttänyt noita halpoja lasereita vaaitukseen ja onko ne hyviä?
On niitä pienempiä sahoja yhä ja esim Upm:n leimikoilta tukkeja voi mennä useammalle laitokselle, mutta varmaan noissa se vähäinen kate jää osin pölkkyjen keräilyyn. Ja mhy:n toimituksissa työjohtokulut varmasti vielä suuremmat. Eli kun hankintaorganisaatio ulkoistetaan, keräilyn kustannus jää toimijoille. Kyllä metsänomistajan kannattaa vaan sopeutua ja hoitaa metsät niin että voi tarjota hyviä leimikoita. Nyt voi laskea hyvillä mielin, miten kymmenen vuotta sitten tehty taimikonhoito kannatti. Ja toisaalta ihan bulkki kuitupuun hankinnassakin saa palkan ja ennenkaikkea puut ajoissa kunnolla järeytymään. Usein konehakkuu ensiharvennusten osalta tapahtuu puuston kannalta liian myöhään, syitä lienee monia, nallpuh kuvio tms, mutta tuossa se hankintakaupan paikka lienee tuottavin.
Suolahden höyläämö sahasi ennen laatutyvet ja nyt saavat tavaran kenties riskittömämmin ja halvemmalla isolta sahalta. Tämä on ihan normaalia markkintaloutta, mutta tosiaan enää tuota 50% arvokkaampaa laatua ei hankintatukille ole, kun ei ole koko sahaa. Sikäli tämä on järkevä kehitys, iso saha lajittelee tehokkaasti.
Ongelma lienee se että erikoispuun tarvitsijat valitsevat tai saavat tarvitsemansa sahatavaran ison konsernin tarjonnasta. Eli ostettaessa leimikko, tukin hinta on vakio ja kun sahatavara lajitellaan, parhaat laadut maksavat kuitenkin neljä kertaa enempi kuin bulkki. Laadun erottelu metsänomistajan toimesta toisi lisäarvoa, nyt puuntuottajana tuota markkinaa ei juuri ole.
