Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Raportoin tuon tarkistuksen jälkeen. Metsäkeskuksen tarkistus ilmoituksesta ei selvinnyt, mitä hanketta tarkistus koskee, mutta selvinnee tuokin kesällä. Ja selviää myös samalla oman sahauksen kannon pituuden vaikutus tukiin. Selvää kuitenkin, että kun siirtää raivuuta tukien takia, voi tulla pitempiä kantoja.
Mulla joku pari tuhatta euroa metka tukia useana hankkena haettuna, yksi ilmoitus tarkistuksesta tullut ja yhdestä hankkeesta rahat. Vikaa tuossa tukijärjestelmän toteutuksessa on monella tasolla, en jaksa luetella. Toivottavasti metsuripalveluita tarjoaville yrittäjille toimii paremmin, niille tuo voi aiheuttaa stressiä.
Nyt taimikonhoidon hankkeet pitää toteuttaa sitten puolessa vuodessa ja hakemus tehdä alle kaksi kuukautta töiden lopetuksesta. Ennakkoraivuun voi kuulemma tehdä kuitenkin milloin vain, hakkuun aloitus on katsottu töiden alkamiseksi. En tiedä sitten, jos raivaa taimikkoa vaiheittain, esim reikäperkaus ja kahden vuoden päästä pienellä poistumalla varhaishoito, miten tulkitsevat.
Semmoinen tuntuma tästä metkasta, että järjestelmän teko ja tukien käsittely, sekä tukiehtojen toteuksien tarkistelu maksaa enempi mitä tuki euroja tilitetään. Voin tietysti olla väärässä, mutta on tuossa kuitenkin mietinnän paikka. Mitä lisäarvoa keksityn byrokratian rakentaminen ja pyörittäminen luo taimikonhoitoon.
Tuulivoimaa ei kannata vastustaa jättämällä sopimus allekirjoittamatta, tai kannattaa ainakin lukea seuraavat lauseet. Puisto ei kaadu yksittäisten maanomistajien vastustukseen. Juuri myynnissä yksi tila, jossa kaksi myllyä kymmenien metrien päässä tilan rajasta ja tilalla ei sopimusta tuulivoimasta. Vuosittaiset tuulenottokorvaukset olisivat olleet noin 10000 euroa ja tilan pyyntihinta nyt kun sopimusta ei ole alle 40000. Äkkiä laskien rahaa olisi sopimuksen allekirjoituksella saanut nyt myytäessä 100000 euroa. Maalaisjärjellä varustettu ei ymmärrä tämmöistä.
Onko renkaiden kulutus kasvanut sähköautojen myötä? Ilmeisesti Nokianrenkaiden tuotantolaitokset ovat iskussa, jos vaan kapasiteettia ei ole liikaa markkinoilla. Joskus viitisen vuotta sitten noita rengasfirmoja katsoin, oli p/e monella huippu merkillä alle 10 ja puhuttiin Kiinan renkaiden vievän katteet, siihen se mulla jäi. USA varmaan käyttää jatkossa paljon Usassa valmistettuja renkaita ja NR:n luulisi tuolla nyt pärjäävän. Tykkäisin yrityksestä, ei vaan jaksa perehtyä.
Arton esimerkki hyvä ja varmasti totuudenmukainen. Tuossa jatkossa hoitajia voisi motivoida firman tulokseen perustuva bonus tai peräti alennuksella suoritettu vapaaehtoinen osakeanti työntekijöille. Älytöntä kurjistaa vanhusten elämää laitoshoidossa, missä tyytyväisiä ei ole muutakuin johtoportaassa tai sijoittajissa. Toinen asia on se että jos sängystä ei enää ikinä pääse ylös ja läheiset on jo unohtunut ja maailma nähty, tuntuuko nololta maata vielä vuosia toisten passattavana, vai tunteeko varsinaisesti mitään? Vastausta en tiedä, mutta ponnistelen ennakoivasti siinä toivossa että laitos jää näkemättä. Terveyden huolto on ensisijaisesti korvien välistä kiinni, liikunta ja oikea ruoka sekä riittävä uni ovat terveydenhuollon kulmakivi. Onnettomuuksille ei aina voi mitään, mutta moni sairaus on lopulta kiinni pidempiaikaisesta olosuhteesta.
Mg:n luvut näyttävät surkeilta, maantieteellinen asema näkyy. 5% on oma minimi korko noissa osuussijoituksissa, eikä tuohon omaan asemaan parin vuoden huono tulos vaikuta. Mutta hyvä tuotakin on seurata.
Ihmiset on laittaneet noita osakesäästötilejä, jonne sitten lopulta ostellaan osakkeita ympäri maailmaa. Tuossa on kyllä huomattava, kun vieras maa perii osinkoveroa, osakesäästötilin käyttäjä ei tuosta saa hyvitystä. Toisisanoen hyvää osinkoa maksavia yhtiöitä ei kannata ostaa ost:lle pitkäksi aikaa lähdeveroa perivistä maista. Vaikkapa osinkoa maksavien Usan osakkeiden makuuttaminen ost:llä aiheutta verotuksellisen tappion jokaisesta osingosta, verrattuna perinteiseen arvo-osuustiliin, joiden osinkoverot hyvitetään.
Itsellä ei ole ost tiliä, mutta olen asiaa vähän miettinyt, noiden laivayhtiö omistusten kautta. Ikävin takaisku tuossa tulee jos on omistanut ost:llä jotain laivayhtiötä, joka on muuttanut yrityksen kotipaikan veroparatiisista lähdeveron alaiseen maahan,, näissä joissain osingot ollet yli 20%. Bermuda muutti isompien yritysten verotusta ja firmat pakenivat tuota ja voi olla että yritysten mielenkiinto on ostaa jatkossa enempi omia osakkeita ja maksaa vähempi osinkoja, aika näyttää. Eihän noita arvonsa säilyttäviä tai ehkä jopa taannehtivia valtavan osingon maksajia oikeasti ole kannattanut tähänastikaan ost:lle ostaa, mutta noissa tulee nyt sitten jo iso tappio. Jokunen hyvä laivayhtiö on yhä veroparatiisi valtiossa, mutta näitten venkutusten jälkeen en tiedä mitä odottaa.
